Kansanedustaja oli ryypätä itsensä hengiltä, sitten paloi kotitalo – kyläkauppiaan värikäs elämä teki hänestä täydellisen populistin

Tuore kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) osaa myydä mitä tahansa. Siksi hän saa myös itsensä kaupaksi äänestäjille.

kansanedustajat
Kansanedustaja Jussi Wihonen
Jussi Wihonen teki eduskuntavaaleissa räyhäkän kampanjan. Väriä ei puutu myöskään hänen elämäntarinastaan.Toni Pitkänen / Yle

Kaapin kokoinen könsikäs kaappaa puolta pienemmän kansanedustajan halaukseen päihdehoitolan pihassa. Make eli Markku Tiitinen on 27 vuotta sitten lehtiroskiksesta päihteettömään elämään ponnistanut alkoholisti ja katujen kasvatti. Lisäksi hän on kansanedustaja Jussi Wihosen (ps.) hengenpelastaja.

Miehet tapaavat Tiitisen tiluksilla. Parakkimainen päihdehoitola Helppi-yhteisö sijaitsee Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Sisällä parakissa makkarakastike on katettu pöytään tasan kello 11, sillä tässä talossa säännöllinen päivärytmi on tärkeä.

Pöytien ääressä istuu parikymmentä miestä. Useimmilla heistä voimaharjoittelu näkyy hartioissa ja eletty elämä kasvoissa. Tänne tullessa ajanlasku nollataan ja kännykät kerätään pois. Niin tapahtui myös Jussi Wihoselle, vaikka hän aluksi hangoitteli vastaan puhelimen luovuttamista.

Markku Tiitinen ja Jussi Wihonen
Markku Tiitinen (vas.) ja Jussi Wihonen tapasivat ensimmäistä kertaa kymmenen vuotta sitten. Silloin Wihonen oli pohjalla ja Tiitinen auttoi. Toni Pitkänen / Yle

Lääkärin diagnoosi: rappioalkoholisti

Jussi Wihosen ja Markku Tiitisen ystävyys alkoi 10 vuotta sitten. Tuolloin Wihonen oli menestynyt yrittäjä ja kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Joensuussa. Hänellä oli Itä-Suomessa halpahalliketju, vaikutusvaltaa ja tolkuttomasti tuttavia.

Lääkärin kirjoittamassa diagnoosipaperissa luki rappioalkoholisti, mutta sen puolen itsestään Wihonen salasi niin hyvin kuin taisi. Yrittäjälle se oli helppoa: ei tarvinnut selitellä työnantajalle epämääräisiä poissaoloja.

Pohja tuli kuitenkin vääjäämättä vastaan. Eräänä tammikuisena lauantaiaamuna joensuulaisen ravintolan edessä Wihonen oli jurrissa ja epätoivoinen. Hän soitti aiemmin raitistuneelle nuoruudenkaverilleen ja pyysi apua.

Ystävä toimitti Wihosen Tiitisen päihdekuntoutukseen. Siellä mies polki kuntopyörää, imi itseensä toipumisohjelman oppeja ja osallistui ryhmäistuntoihin. Kuusi viikkoa myöhemmin ulos astui Wihosen mukaan mies, jonka elämässä kaikki oli muuttunut.

Jussi Wihonen istuu sängyllä.
Päihdehoidossa ollessaan Jussi Wihonen ei tavannut perhettään. Hän keskittyi lukemiseen, kirjoittamiseen ja toipumiseen. Nykyisin hän on täysin raitis. Toni Pitkänen / Yle

– Siis aivan kaikki. Ajattelu ja arvot. Raittius on elämän tärkein asia, koska ilman sitä ei ole elämää.

Raitistuessaan kauppias Jussi Wihonen ei vielä tiennyt, että oli samalla synnyttämässä elämänsä tuotetta: kovia kokenut, kuvia kumartelematon kansanmies on oppikirjamainen esimerkki populistisesta poliitikosta. Nykypoliitikko tarvitsee taustalleen kiinnostavan tarinan, ja Jussi Wihosen elämänkäänteet sopivat juuri siihen tarkoitukseen.

Siksi haastattelun sopiminen päihdeparantolaan sopii Wihoselle paremmin kuin hyvin. Kun kansanedustaja ja hänen pelastajansa tapaavat, avustaja Sampsa Jääskeläinen kuvaa kohtaamisesta Facebookiin live-videota.

Opiskelija jakoi kultaista käyntikorttia

56-vuotias Jussi Wihonen valittiin perussuomalaisten kansanedustajaksi Savo-Karjalan vaalipiiristä kevään eduskuntavaaleissa. Entisestä kokoomuslaisesta tuli perussuomalainen vuonna 2012. Sanomalehti Karjalaisen haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Wihonen sanoi, että loikka liittyi raitistumiseen ja elämänmuutokseen.

Voi myös olla, että Wihonen haistoi menestyksen ja hyppäsi voittajien kelkkaan. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ensimmäinen jytky toi puolueelle 34 lisäpaikkaa. Puolue oli kovassa nosteessa myös Pohjois-Karjalassa, ja samaan aikaan kokoomuksen kannatus laski.

AA-liikkeen 12 askelta huoneentauluna
AA:n 12 askelta muodostavat henkilökohtaisen toipumisohjelman päihteistä eroon pääsemiseksi. Toni Pitkänen / Yle

Jussi Wihosen matkan varrella mies ja näkemykset ovat muuttuneet markkinatilanteen mukaan. Samoin ovat vaihtuneet myös nimet. Juha Vihonen syntyi Joensuussa kauppiassukuun. Jussiksi kutsutusta pojasta tuli kauppamies jo neljännessä polvessa. Hän vaihtoi sukunimen V-kirjaimen tupla-W:ksi, sillä niin se oli kirjoitettu jo isoukin kyläkaupan seinään. Ja kieltämättä Wihonen tupla-W:llä sopi myös nykypäivän räväkän kauppiaan sukunimeksi väritöntä Vihosta paremmin.

Vuonna 1986 Wihosen käyntikortissa luki ensimmäistä kertaa “toimitusjohtaja”. Kauppatieteiden opinnot olivat vielä kesken. Yrityksen nimi oli kuitenkin suurieleisesti Joen Business Oy ja toimiala moninainen. Kullanvärinen käyntikortti oli koristeltu dollarin merkillä.

Parhaiten Wihonen tunnetaan halpahalliketjustaan, joka laajensi Joensuusta Kuopioon ja Jyväskylään. Kultakausi osui 2000-luvun alkupuolelle, aikaan juuri ennen verkkokauppoja. Tärkeimmät sisäänheittotuotteet olivat kiinalainen krääsä ja halpa kalja. Valikoimissa oli 45 000 tuotenimikettä perämoottoreista hiuspompuloihin. Wihonen myi olutta sisäänostohintaan kolme sixpackia sadalla markalla ja suututti sekä muut paikalliset kauppiaat että olutfirman. Mutta asiakkaita riitti.

Kaupan nimi oli kirjoitusasultaan erikoinen: ALE! Kyläkauppa Wihonen. Markkinaoikeus puuttui ale-sanan käyttöön kaupan nimessä ja määräsi liikkeelle uhkasakon. Wihonen piti tuomiota epäreiluna ja muutti protestina oman etunimensä: hän on edelleen väestörekisterissä nimellä Ale Jussi Wihonen.

Jussi Wihonen lyö golfpalloa
Jussi Wihonen on harrastanut golfia vuosikausia. “Tasoitus on harrastelijan eli 12,4”, hän sanoo. Toni Pitkänen / Yle

Kun kiista jatkui, Wihonen pudotti kauppansa nimen ALE-sanasta a-kirjaimen pois. Lopputuloksena oli ranskalaishenkinen liikkeen nimi LE! Kyläkauppa Wihonen. Sen jälkeen nimi lyheni vielä pelkäksi Kyläkauppa Wihoseksi.

Silloin kun kauppa kävi, Wihosen elämän täytti työ. Muu aika meni kunnallispolitiikkaan ja ryyppäämiseen. Rahaa tuli ja käänteet olivat nopeita. Jos mieleen juolahti lähteä Espanjaan, pari tuntia myöhemmin Wihonen istui jo lentokoneessa.

Kotona perhe kasvoi. Wihoselle ja hänen vaimolleen syntyi kaikkiaan kuusi lasta.

– Ikävintä oli perua luottamustoimia juomisen takia. Hävetti, kun soitin maanantaina kaupunginhallituksen varamiehelle, etten pääse kokoukseen.

Räikeä kampanja puri

Wihonen kuvailee nykyistä poliittista kotiaan määritelmin, joita harvemmin liitetään perussuomalaisiin: hän puhuu lähimmäisenrakkaudesta ja ihmisten tasavertaisuudesta.

Kaikkia se ei kuitenkaan koske. Eduskuntavaaleissa Wihonen kampanjoi maahanmuuttokysymyksellä. Retoriikka on tuttua: Lapsia raiskataan! Turvapaikkaturismi seis! Suomi takaisin! Näitä huudahduksia Wihonen viljeli blogissaan.

Tänä vuonna sanoma kävi hyvin kaupaksi. Wihonen tuplasi äänimääränsä vuoden 2015 eduskuntavaaleista. Savo-Karjalan vaalipiiristä meni hänen lisäkseen läpi kaksi muuta perussuomalaista, joista erityisesti outokumpulainen Sanna Antikainen kampanjoi menestyksekkäästi samoilla teemoilla.

Talo paloi, vain Hai-saappaat jäivät

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuki julkisesti Wihosen maahanmuuttovastaisia puheita jo vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Silloin Wihosella ei vielä tärpännyt, mutta vuosi oli muuten merkittävä.

Hän haki kyläkauppansa konkurssiin monen tappiollisen vuoden jälkeen. Wihosen mukaan viivan alle jäi puhdas nolla.

– Nollasta aloitin ja nollaan päädyin, ja siinä välissä elätin pitkään perheeni ja aika monta muutakin perhettä.

Iltalehden toukokuussa tekemän selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Wihosella on kaksi merkintää ulosottorekisterissä parin viime vuoden ajalta.

Jussi Wihonen istuu pöydän ääressä.
Jussi Wihosen persoona herättää voimakkaita mielipiteitä Itä-Suomessa. Toni Pitkänen / Yle

Koettelemukset eivät jääneet konkurssiin. Toukokuussa 2015 Wihonen seisoi punaiset Hai-saappaat jalassa kotitalonsa pihassa Joensuussa ja katsoi, kun liekit löivät läpi yläkerran ikkunoista. Perheen talo paloi maan tasalle nopeasti levinneessä tulipalossa.

Wihonen, vaimo, lapset ja kolme koiraa ehtivät ulos talosta, mutta eivät saaneet mukaansa juuri mitään tavaroita. Vakuutusrahoilla tontille nousi uusi talo.

Samana vuonna tapahtui vielä muutakin: Suomeen saapui lyhyessä ajassa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Auttava puhelin vastaa yötäpäivää

Ja niin kevään 2019 eduskuntavaaleissa Jussi Wihosen tuote oli valmis: kansanedustajaehdokkaalla oli karismaa ja rankka elämäntarina. Puhetta piisasi ja maahanmuuttokysymyksessä riitti kauhisteltavaa äänestäjien kanssa.

Wihonen kiersi makkaroineen ja grilleineen Savo-Karjalaa hullun lailla. Sosiaalisessa mediassa hän viljeli yksinkertaisia iskulauseita ja jakoi blogikirjoituksissaan puhelinnumeroaan: Jussille saa soittaa!

Ja kansa soitti; kuin auttavaan puhelimeen. Wihosen mukaan ihmisillä oli asiaa esimerkiksi teiden aurauksesta kotikylällä, pikkukoulujen lakkauttamisesta ja pikavippifirmojen mainonnasta.

Mies istuu päihdehoitolaitoksen huoneen sängyllä.
Wihonen on kansanmies, joka jakaa puhelinnumeroaan auliisti. Blogissaan hän muistaa kiittää “Pirjoa Liperistä” ja “Sakkea Enosta”. Toni Pitkänen / Yle

Vaalikampanja oli värikäs paitsi sisällöltään, myös ulkoisesti: vuonna 2015 ehdokas tukijoukkoinen pukeutui räväkkään pinkkiin. Tänä vuonna teemaväri oli kirkkaankeltainen. Ehdokas poseerasi peukku pystyssä keltainen kampanjapipo tiukasti päässä.

Kuin populismin oppikirjasta. Kun päälle lisätään vielä helppoheikin taidot, on Wihonen helppo kuvitella myymään juuri sitä, mitä äänestäjät kulloinkin haluavat ostaa. Mutta kun kansanedustajaa kehuu taitavaksi populistiksi, hän kiistää asian.

– Brändääminen on sitten eri asia. Se on minulle tuttua.

Ideologia muuttuu kuin pipon väri

Kesäaurinko helottaa täydeltä terältä Pohjois-Karjalan ainoalla 18-reikäisellä golfkentällä Kontioniemessä, muutaman kilometrin päässä päihdehoitolasta. Jussi Wihonen poseeraa kuvaajalle golfmaila lyöntiasennossa, mutta siitä ei meinaa tulla mitään. Niin moni haluaa sanoa kansanedustajalle käsipäivää. Täälläkin mies on tuttu näky, juttuseurana usein itäsuomalaisen liike-elämän eliitti.

Golfpallo pidikkeessään
Kesällä Jussi Wihonen aikoo opettaa avustajansa golfaamaan. Kentällä riittää tuttuja. Toni Pitkänen / Yle

Wihonen uiskentelee sujuvasti kaikenlaisissa ympyröissä. Omasta mielestään hänen vahvuutensa ovat “neuvotteluvalmiudet”.

Tutkimusten mukaan populististen liikkeiden ominaispiirteitä ovat mukautuvaisuus ja liukasliikkeisyys: ideologia ei ole niin kiveen hakattu kuin monilla perinteisillä puolueilla, vaan sitä voi tarpeen mukaan vaihtaa kuin pipon väriä.

Jussi Wihosen vastaukset Helsingin Sanomien vaalikoneessa (siirryt toiseen palveluun) ovat mielenkiintoiset. “Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle”, vaalikone väitti, ja Wihonen oli täysin samaa mieltä. Täysin samaa mieltä hän oli myös siitä, että homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

– Minä kun olen tällainen suvakki, Wihonen sanoo.

Leijonapatsas Joensuun ruusupuistossa
Kiinasta tilattu leijona on umpimarmoria ja maksoi Wihosen mukaan 10 000 euroa. Nyt se on esillä joenvarren puistossa Joensuussa. Laura Kosonen / Yle

Valtavat marmorileijonat selfie-nähtävyytenä

Pohjois-Karjalassa jokaisella tuntuu olevan mielipide Wihosesta – tai vähintään hänen leijonistaan. Wihosen halpahallin sisäänkäyntiä vartioi aikoinaan kaksi valtavaa marmorileijonaa. Hän oli tilannut suureelliset patsaat Kiinasta sanojensa mukaan 10 000 euron kappalehintaan.

Kun kauppa muutti vuokrakiinteistöön, kauppias siirsi leijonat kotitalonsa portinpieleen. Monimetriset patsaat herättivät hämmennystä omakotitaloalueella, ja ihmiset kävivät napsimassa selfieitä niiden edessä. Kun talo paloi, leijonat jäivät kodittomiksi.

Erilaisten vaiheiden jälkeen ne päätyivät Joensuun Lions Clubille. Nyt toinen niistä ihastuttaa ja kauhistuttaa kaupunkilaisia klubin sponsoroimassa puistossa joen varrella. Toinen leijona myytiin Ruokolahden kunnalle ja se on esillä kunnan paraatipaikalla muistuttamassa takavuosien kesän leijonanmetsästyksestä.

Milloin tuuli kääntyy?

Mutta eduskunnassa Jussi Wihonen ei ole pompöösi leijonamies, vaan ensimmäisen kauden rivikansanedustaja. “Yksi kahdestasadasta”, kuten hän itsekin sanoo. Hän on jäsenenä tulevaisuusvaliokunnassa ja Yleisradion hallintoneuvostossa.

Perussuomalaiset oli tämän vuoden eduskuntavaaleissa Suomen toiseksi suurin puolue, mutta tekee nyt politiikkaa oppositiossa. Puolueen kannatus oli 17,5 prosenttia.

Jussi Wihonen golfkentällä
Kansanedustajana Jussi Wihonen haluaa pitää ennen kaikkea Savo-Karjalan puolia. Toni Pitkänen / Yle

Monet tutkijat arvioivat, että oikeistopopulististen liikkeiden kannatuksen katto on noin 20 prosentissa, sen enempää ei löydy äänestäjiä, joihin sanoma uppoaisi. Toistaiseksi populismin ja perussuomalaisten myötätuuli jatkuu vielä, mutta politiikassa tuulet kääntyvät aina.

Jussi Wihonen ei siitä huoli. Eduskunnan kesätauon aikana hän aikoo opettaa avustajaansa golfaamaan aamupäivisin ja paiskia iltapäivät töitä.

– Missään nimessä ei lomailla, hän korostaa.

Juttua varten on haastateltu viestinnän professori Juha Herkmania Helsingin yliopistosta. Hänen teoksensa Populismin aika ilmestyi keväällä.