Ilmastopaneelin Ollikainen maalaa: Suomea uhkaa jopa neljän miljardin veromätky, jos hakkuut kuristavat hiilinielua – Ministerit odottavat tuoreita lukuja

Rahakkaat selluhankkeet ja uudet ilmastositoumukset ovat hallitukselle haastava yhdistelmä toteutettavaksi.

hiilinielut
Metsää ilmakuvassa
Metsien "keuhkot" eli hiilinielut eivät saa 2021 voimaan astuvan EU-asetuksen mukaan pienentyä, seurauksena Suomelle voi langeta taloudellisia lisäkustannuksia .Ville Honkonen

Suomeen kaavaillut sellutehdasinvestoinnit ovat mannaa työllisyydelle ja talouskasvulle, mutta kolikolla on toinenkin puoli, maankäyttösektorin päästöt: hankkeiden edellyttämät metsähakkuut voivat koitua kalliiksi paitsi ilmastotavoitteille, myös veronmaksajille.

Näin hallitusta varoittaa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.

Kustannukset tiivistyvät hiilinieluihin ja "päästöleikkuriin" eli vuonna 2021 voimaan astuvaan EU:n asetukseen LULUCF:ään. Se edellyttää, että Suomen maankäyttösektori ei ole päästölähde. Jos esimerkiksi hiilinielut kutistuvat hakkuiden takia niin, että näin käy, se tulee kompensoida päästövähennyksinä toisaalla, esimerkiksi taakanjakosektorilla.

Tästä vastuussa on Suomen valtio.

Ollikaisen mukaan kustannusten mittaluokka voi kasvaa pahimmillaan yli neljään miljardiin.

– Kauhuskenaariossa lisähakkuiden myötä Suomen maankäyttösektorista tulee 30–40 miljoonan tonnin päästölähde. Kaikki se täytyy kompensoida, Ollikainen varoittaa.

Kauhuskenaariolla Ollikainen tarkoittaa yhdistelmää, jossa Suomeen tulisi useita uusia selluhankkeita, ja puuta hakataan nykyistä enemmän.

Päästövähennysten hintana per hiilidioksiditonni on käytetty noin 150:tä euroa, joka on valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmissa (KAISU) (siirryt toiseen palveluun) esitetty, tosin epävarmuutta sisältävä arvio liikenteen päästöjen vähentämiselle.

– Kymmenen vuoden kustannukseksi tulee äkkiä neljä ja puoli miljardia. Se on samaa luokkaa kuin Suomen kestävyysvaje. Tähän haasteeseen tarvittaisiin jo valtionvarainministeriönkin pohdintaa, Ollikainen sanoo.

Ilmastoasiantuntijat ovat varoittaneet aikaisemminkin metsien liiallisesta parturoinnista ja niiden mahdollisesti kovistakin kustannuksista veronmaksajille.

Ministeri Leppä: En ole huolissani, kyse normaalista valmistelusta

Hallituspuolueissa kauhuskenaariota ei haluta tarkemmin kommentoida ennen kuin lopullinen hiilinielujen vertailutaso on syksyyn mennessä saatu.

– Vertailutasosta käydään nyt asiantuntijatason keskustelua Suomen ja komission välillä. En ole huolissani, kyse on normaalista valmistelusta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan tiedossa on, että nielutavoitteessa jälkeenjääminen aiheuttaisi taloudellisia kustannuksia tai lisäpäästövähennyksiä muilla sektoreilla.

– Näistä kustannuksista on tärkeää saada lisätietoa ja ne on otettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huomioon politiikassa, Mikkonen sanoo.

Hallituspuolueissa osa kummastelee Ollikaisen skenaariota, ja luottaa siihen, että puun saatavuus rajoittaa uusien yhtiöiden rakentamista luonnostaan niin, ettei hiilinielu kutistu.

Jari Leppä muistuttaa, että hakkuutaso määräytyy markkinoilla.

– Sellutehtaita suunnittelevat yritykset arvioivat varmasti puun saatavuutta, sillä kyse on hyvin pitkäjänteisistä investoinneista.

Myös metsäyhtiöistä on ennakoitu, että ainakaan kaikki viisi nyt viritteillä olevaa tehdashanketta eivät olisi toteutumassa.

Ministerit: Hiilinielu on mielessä, ja hallitusohjelmassa

Krista Mikkonen vakuuttaa, että hallituksessa ollaan asiassa hereillä. Hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, ja osana sitä hiilinieluja vahvistetaan.

– EU:n sääntelyn tavoitteena on vain pitää nielujen koko ennallaan suhteessa vertailuvuosien tasoon ja metsänhoitotapaan eli tässä mielessä hallituksen tavoite on EU-tavoitetta kunnianhimoisempi, Mikkonen sanoo.

Tätä painottaa myös Leppä.

– Tällä hallituskaudella siis olennaista ovat käytännön toimet, joilla voimme vahvistaa ja ylläpitää korkeaa hiilinielua. Asiasta ei ole vielä käyty suuremmin keskustelua hallituksen kesken. Kun ministeriryhmien toiminta käynnistyy, asiaa käydään varmasti läpi, hän arvioi aikataulua.

LUE MYÖS:

Metsäteollisuus professoreiden ilmastohuolista: Selvää on, ettei puuta voi korjata yhtä paljon kuin sitä kasvaa

Saako vääntö metsähakkuista uuden käänteen hallitusneuvotteluissa? Suomi on laskenut hakkuumetsien alan väärin

Uusi laskelma: Suomessa suunnitellaan jopa 18 miljoonaa kuutiota enemmän metsien hakkuita kuin EU sallii – Miten käy sellutehdashankkeiden?