Itiksen kauppakeskuksen vanha osa suojellaan  – Kokoomus pitää päätöstä "suojelufanatismina", vihreiden mielestä päätös ei estä alueen kehittämistä

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti suojella vuonna 1984 valmistuneen rakennuksen vanhoja osia asemakaavan muutoksella.

Itis
 Kuva Itäkeskuksesta Helsingistä.
Kauppakeskuksen sisätiloissa Pasaasi-käytävän lasikaton suunnittelussa otettiin vaikutteita Pariisin 1800-luvun pasaaseista.Petteri Paalasmaa / AOP

Itäkeskuksen kauppakeskuksen Itiksen vanhan osan julkisivu ja keskeiset sisätilat suojellaan.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti asiasta eilisessä kokouksessaan. Arkkitehti Erkki Kairamon suunnitteleman rakennuksen alkuperäiset osat ovat valmistuneet vuonna 1984.

Keskustelu Itiksen vanhan osan suojelusta sai alkunsa vuonna 2015, kun kauppakeskus suunnitteli remontoivansa vanhan osan julkisivua. Tarkoituksena oli vaihtaa seiniin kiinnitetyt teräksiset rakenteet uusiin, koska ne olivat huonossa kunnossa.

Tuolloin Rakennustaiteen seura huolestui suunnitelmista, sillä sen mukaan teräsrakenteiden uusiminen olisi muuttanut liikaa kauppakeskuksen alkuperäistä ilmettä. Seura teki suojeluesityksen Uudenmaan ely-keskukselle, joka päätyi lausunnossaan suosittelemaan rakennuksen julkisivujen suojelua asemakaavan muutoksen kautta.

Nyt myös Helsingin kaupunginvaltuusto päätyi suojelemaan rakennuksen vanhat osat asemakaavan muutoksella.

Kaupunginvaltuuston päätöstiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että rakennusta pidetään merkittävänä osana Itäkeskuksen kaupunkirakenteellista kokonaisuutta.

Suojelu läpi tiukalla äänestyksellä

Suojelu ei kuitenkaan ollut valtuustossa läpihuutojuttu.

Kokoomus ehdotti illan aikana, ettei suojelua toteutettaisi, sillä sen mukaan julkisivu ei ole suojelemisen arvoinen. Ryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov ehdotti asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun.

Palautusehdotuksen mukaan suojelulla ei pitäisi esimerkiksi vaikeuttaa kauppakeskuksen elinkaaren edellyttämiä tavanomaisia ylläpito- ja peruskorjaustoimenpiteitä eikä vaikeuttaa Tallinnanaukion kehittämistä.

Rakennuksen suojeluun päädyttiin tiukan äänestyksen jälkeen äänin 43 - 39.

Arkkitehti Erkki Kairamo oli ihastunut venäläiseen 1920-luvun avantgardeen ja teki siitä omia tulkintojaan.
Arkkitehti Erkki Kairamo oli ihastunut venäläiseen 1920-luvun avantgardeen ja teki siitä omia tulkintojaan.Ronnie Homberg / Yle

Vihreät ja kokoomus vastakkain

Daniel Sazonov toteaa, että kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä valtuusto teki turhan tiukan suojelupäätöksen. Ryhmän mukaan suojelu vaikeuttaa kauppakeskuksen ja Itäkeskuksen alueen kehittämistä.

– Tässä suojelufanatismi ajoi ohitse järkevän kaupunkikehittämisen. Mielestäni päätöksellä haettiin jälleen kerran suojelukynnystä, eli missä meillä kulkee kaupungissa se raja siinä, millaisia rakennuksia suojellaan, Sazonov toteaa.

Vihreiden varavaltuutettu Sameli Sivonen pitää tärkeänä, että 1980-luvun kauppakeskuskulttuurin olennainen osa säilyy Helsingin katukuvassa.

Hän ei myöskään niele kokoomuksen kritiikkiä siitä, että suojelu vaikeuttaisi alueen kehittämistä.

– Yhden rakennuksen julkisivun suojelu ei sinänsä estä kauppakeskuksen kehittämistä. Tallinnanaukiolla puhutaan yhdestä julkisivusta, mikä ei tarkoita, että olisimme suojelemassa koko Tallinanaukion, Sivonen kuittaa.

Lue myös:

Pitäisikö suomalaisten ostareiden äiti eli kauppakeskus Itis suojella? Paljon parjatulla Tallinnanaukiolla kohoaa arkkitehtuurin helmi

Paraatipaikka ei takaa kauppakeskukselle menestystä – fyysisen sijainnin lisäksi ratkaisee "henkinen sijainti"