Ilmastotavoitteissa floppi EU-huippukokouksessa – Rinne: Ilmasto on Suomen hallituksen ykkösasia

Tavoitevuosi 2050 poistettiin EU-ratkaisusta itäisten jäsenmaiden vastustuksen takia. Vääntö on esimakua Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

ilmastonmuutos
Antti Rinne Eurooppa-neuvoston tiloissa Brysselissä ennen huippukokouksen alkua.
Antti Rinne Eurooppa-neuvoston tiloissa Brysselissä ennen huippukokouksen alkua.Jeroen Mortier / Yle

BrysselPääministeri Antti Rinteen (sd.) ensimmäisen EU-huippukokouksen pöydällä sattui olemaan Suomen uuden hallituksen ykkösasia: Miten pian unionin pitäisi pyrkiä lopettamaan kasvihuonekaasujen nettopäästöt kokonaan?

Asetelma oli kokouksen alla tuttu. Valtaosa jäsenmaista halusi kokouksesta ulos ratkaisun, jonka mukaan ns. hiilineutraaliuteen pyritään vuoteen 2050 mennessä, mutta hiilivoimaan nojaava Puola pisti hanttiin.

Lopulta vuosilukua ei diplomaattilähteiden mukaan saatu paperiin, vaan se siirrettiin alaviitteeseen. Etenemisen torppasivat uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan Puolan ohella Unkari ja Tšekki.

Alaviitteessä lukee, että hiilineutraalisuus on tavoite "suurelle valtaosalle" jäsenmaista. Itse tekstiin jäi kuitenkin viittaus Pariisin sopimukseen.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker,  Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Irlannin pääministeri Leo Varadkar EU-huippukokouksessa Brysselissä juhannuksena 2019.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ja Irlannin pääministeri Leo Varadkar EU-huippukokouksessa Brysselissä torstaina. Olivier Hoslet / EPA

Suomelle huippukokouksen ilmastovääntö oli esimakua puheenjohtajakaudesta, joka alkaa heinäkuun alussa. Puolivuotisen kauden ajan Suomi johtaa puhetta ministerineuvostossa, jossa myös ilmastotavoitteita pitäisi edistää.

– Meidän pitää pystyä tavallisille ihmisille avaamaan se, että ilmastonmuutoksen torjunta on alku kestävälle taloudelle, joka on mahdollisuus eurooppalaisille, ei uhka, vastasi pääministeri Rinne sanoi Ylen haastattelussa kysymykseen siitä, miten Puolan pää käännetään.

Puolassa hiilikaivokset työllistävät yhä kymmeniätuhansia ihmisiä. Näille työläisille hiilestä luopuminen on uhka, ei mahdollisuus. Yhteensä satojen tuhansien puolalaisten toimeentulo on sidoksissa hiileen.

Haastattelu tehdään huippukokouksen kulissien takana Eurooppa-neuvoston uudessa Europa-rakennuksessa. Suomen delegaation tilojen naapurissa majailee Saksa, jonka liittokansleri Angela Merkel kävelee käytävällä ohi vähän ennen Rinteen saapumista.

Ennen huippukokouksen alkua Rinne saa suomalaisilta virkamiehiltä pikaisen evästyksen.

Rinne nostaa ilmastonmuutoksen torjumisen merkittävimmäksi eroksi edellisen hallituksen EU-linjaan. Hän myös luonnehtii uutta hallitusta EU-yhteistyön tiivistämiselle suopeammaksi kuin edellistä, jonka ohjelmaa perussuomalaiset oli yhtenä kolmesta puolueesta kirjoittamassa.

Konkreettisempi muutos Juha Sipilän (Kesk.) pääministerikauteen nähtiin heti torstain huippukokouksessa, jonka alla Rinne ilmoitti tukevansa sosiaalidemokraattien ehdokasta Frans Timmermansia komission seuraavaksi puheenjohtajaksi.

Hän valitsisi Timmermansin ohi tanskalaisen liberaaliehdokkaan Margrethe Vestagerin. Rinne tosin korosti, että Timmermans on hänen oma suosikkinsa eikä hallituksen ehdokas.

Muuten uuden hallituksen EU-politiikka näyttää Rinteen puheista huolimatta pikemminkin vanhan jatkumolta kuin isolta käännökseltä. Muutoksia ei ole näköpiirissä etenkään rahaliittoon liittyvissä isoissa kysymyksissä.

Suomi päätti Sipilän hallituksen aikana liittyä Alankomaiden johtamaan ns. Hansa-maiden ryhmään, joka käytännössä vastustaa esimerkiksi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdottamaa euroalueen budjettia ja jarruttelee eurooppalaisen talletussuojan perustamista.

– Ei näissä mitään äkkiliikkeitä tulla tekemään, Rinne sanoi.

Hän korostaa sitä, että Suomen kantaa on valmisteltu eduskunnassa pitkään ja hartaasti, eikä pelkästään hallituksen piirissä.

Mikä nyt sitten oikeasti muuttuu?

– Ainakin se, että tulemme aktiivisesti käymään myös julkista keskustelua EU-asioista, Rinne sanoi.

Tämä tapahtuu toki pakonkin edessä, sillä Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa.

Edellinen pääministeri Sipilä sanoi viimeisessä kokouksessaan toukokuussa vinkkinä seuraajalleen, että verkostoitumiseen kannattaa panostaa. Rinne sanoo aloittaneensa EU-kollegoihin tutustumisen sosiaalidemokraattien tapaamisessa torstaina iltapäivällä. Seitsemässä EU-maassa on demaripääministeri.

– Hyvin Juha näytti sen homman hoitaneen. Nyt on sitten mun vuoro, Rinne sanoi.

Haastattelusta Rinne karkaa tapaamaan pohjoismaisia ja Baltian-maiden kollegoitaan niin ripeästi, että virkamiehet eivät pysy perässä.