Työllisyystavoitetta on vaikea saavuttaa, jos osatyökykyisiä ei palkata – MS-taudista huolimatta Heidi Damstedt haluaa jatkaa työuraansa

Hallitus haluaa lisää osatyökykyisiä töihin. Se on tärkeää, jotta 75 prosentin työllisyysastetavoite voidaan saavuttaa.

työllisyys
Heidi Damstedt
MS-tautia sairastava Heidi Damstedt kehuu työnantajaansa siitä, että hän on voinut työskennellä täysipainoisesti.Jari Kovalainen / Yle

Helsinkiläinen Heidi Damstedt, 47, sairastaa MS-tautia, mutta hän on voinut käydä täysipainoisesti kokopäivätöissä. Damstedt työskentelee asiantuntijatehtävissä suunnittelijana Helsingin kaupungilla.

Hän on työskennellyt samalla työnantajalla jo yli 15 vuotta; vain työtehtävät ovat vaihtuneet.

Damstedt kiittelee työnantajaansa siitä, että hänen sairautensa on otettu huomioon jo alusta asti.

– Olen ollut hyvin avoin sairaudestani alusta asti. Erilaisia helpotuksia on tullut haittojen edetessä. On ollut etätyömahdollisuus, parkkipaikka työpaikan lähellä, kuntoutusta työajalla, Damstedt kertoo.

Damstedtin työsuoritukseen sairaus ei ole kuitenkaan vaikuttanut mitenkään. Työtehtäviä on jonkin verran muokattu ajan saatossa huonontuneen liikkumisen vuoksi.

Vasta aivan viime aikoina hän on huomannut sairautensa alkaneen vaikuttaa erityisesti keskittymiseen työpaikalla eikä hän koe olevansa enää sataprosenttisesti työkykyinen.

Heidi Damstedt
Heidi Damstedt sai MS-diagnoosin vuonna 2004, mutta on silti voinut käydä kokopäivätöissä.Jari Kovalainen / Yle

Niinpä Damstedt on jäämässä lähitulevaisuudessa osatyökyvyttömyyseläkkeelle, jos kaikki menee suunnitellusti. Mutta se ei tarkoita töiden loppumista.

– Tietenkin on henkisesti aika kova juttu myöntää itselleen, että haittoja on sen verran, että kevennystä täytyy tehdä. Itkuhan siellä työterveyslääkärillä tuli, kun asioista keskusteltiin. Esimieheltäni tuli kuitenkin äärimmäisen ihana viesti. Hän myös mietti heti vaihtoehtoja, millaisia työtehtäviä voin jatkossa tehdä ikään kuin osa-aikaisena työntekijänä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä on tarkoitus pidentää Damstedin työuraa.

– Osatyökyvyttömyyseläke ei ole loppuelämän päätös, jos kuntoni kohenee. Omalla kohdallani sairaus on aaltomainen, joten kuntokin menee sen mukaan.

Sairaus vaikeuttaa Damstedin liikkumista ja saa hänet väsymään aiempaa nopeammin.

Hallitus haluaa lisää osatyökykyisiä töihin

Hallitus haluaa töihin myös ne, joilla ei ole koko työkykyä käytössään.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta (siirryt toiseen palveluun) tarkoittaa sitä, että myös osatyökykyisiä on saatava enemmän töihin ja epäilemättä myös pidettävä siellä mahdollisimman pitkään.

Suurimman potentiaalin työllisyysasteen kasvussa hallitus näkee niissä ryhmissä, joissa työllisyys on matala. Näihin hallitus lukee muun muassa ikääntyneet, matalasti koulutetut ja osatyökykyiset.

Työministeri Timo Harakka (sd.) näkee osatyökykyisissä suuren mahdollisuuden. Huhtikuun lopussa TE-toimistoissa oli osatyökykyisiä työttömiä työnhakijoita runsas 28 000.

Mutta tämä ei ole koko totuus, sillä esimerkiksi monet vammaiset ja pitkäaikaissairaat haluaisivat töihin, mutta eivät välttämättä ole ilmoittautuneet TE-toimistoon.

– Siellä on yli 60 000 ihmistä, jotka janoaisivat päästä töihin. Sitten pitäisi vain auttaa, valmentaa ja tukea sekä työntekijää että työnantajaa siihen, että he voisivat tulla mukaan, Harakka sanoo.

Harakka näyttää toivovan myös positiivista kaikua sanalle osatyökykyinen. Hän huomauttaa, että jokainen meistä on osatyökykyinen jo pelkästään siksi, ettei kukaan osaa kaikkea.

Palkkatukea halutaan käyttää aiempaa pontevammin

Hallitus listaa keinoina osatyökykyisten työllistämiseksi muun muassa työhönvalmentajien saatavuuden parantamisen, kannustinloukkujen purkamisen ja työkykyohjelman perustamisen.

Konkreettisin keino on Harakan mielestä palkkatuen käytön lisääminen.

– Palkkatuki on sekä yrityksille että järjestöille helpoin tapa työllistää osatyökykyisiä. Palkkatukeen on varattu lisää määrärahoja. Erittäin tärkeää on myös se, että palkkatuen hakeminen olisi yritykselle tai järjestölle huomattavasti yksinkertaisempaa, Harakka sanoo.

Hallituksen tavoitteena on, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä. Ideana on kannustaa esimerkiksi kuntia ostamaan hankintoja yrityksiltä tai järjestöiltä, jotka työllistävät esimerkiksi osatyökykyisiä.

Mallia on jo kehitetty hankkeissa.

Harakka on kirjauksesta innostunut, sillä hänen mielestään sosiaalisia ja yhteiskunnallisia yrityksiä on syytä tukea.

Vates-säätiö, joka edistää muun muassa osatyökykyisten työllistymistä, korostaa myös työhönvalmennuksen, koulutuksen ja kuntoutuksen merkitystä sekä yksilöllisyyttä.

– Yksilöllinen tuki ja ohjaus työelämään niin, että se on räätälöity kyseisen ihmisen mukaan ja niin, että se olisi pitkäkestoista, tiivistää kehittämiskoordinaattori Anne Korhonen Vatesista.

Anne Korhonen
Vatesin kehittämiskoordinaattorin Anne Korhosen mielestä suurimmat esteet osatyökykyisten työllistymiselle liittyvät edelleen asenteisiin, tiedon puutteeseen ja kannustinloukkuihin. Antti Haanpää / Yle

Hankkeesta saatiin hyviä kokemuksia: osatyökykyisten työllisyys nousi

Hallituksella on edessään kova tehtävä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisessa. Tiedetään, että helposti työllistyvät ovat jo työllistyneet ja työllisyysasteen nostaminen on koko ajan vaikeampaa.

Väestön ikääntymisen ennustetaan lisäävän osatyökykyisten (siirryt toiseen palveluun) määrää.

Neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro sosiaali- ja terveysministeriöstä vakuuttaa, että osatyökykyisten työllistäminen on realistista.

– Kyllä siellä on potentiaalia vielä paljon! Siellä on iso joukko ihmisiä, joilla on motivaatiota, halua ja osaamista tehdä töitä. Täytyy vain löytyä tahtoa siihen, että olemassa olevat ratkaisut ja keinot otetaan käyttöön.

Mattila-Wiro oli johtajana Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeessa, jossa tavoitteena oli osatyökykyisten työllistyminen ja työssä jatkaminen.

Hankkeessa onnistuttiin: osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä laski peräti yli 30 prosenttia, mikä ei Mattila-Wiron mukaan selity pelkästään talouden hyvällä suhdanteella.

Hänen mielestään tärkeintä oli asenteiden muuttaminen. Se tehtiin esimerkiksi lisäämällä tietoa työnantajille osatyökykyisten työllistämisestä.

– Lähtökohtana oli, että käännetään huomio osatyökykyisyyttä koskevista ongelmista osaamiseen ja vahvuuksiin. Työnantajat kysyvät ihmisiltä osaamista, ammattitaitoa ja motivaatiota. Erityisesti nuorille yrittäjille tärkeää on se, mitä ihminen osaa ja työkykyasiat voidaan ratkaista työpaikalla, Mattila-Wiro sanoo.

Kaikki eivät uskalla kertoa sairaudestaan

Heidi Damstedt toivoo, että osatyökyvyttömyyseläkkeellä hän pystyy työskentelemään noin 60-prosenttisella työajalla. Tämä tarkoittaisi noin kolmea työpäivää viikossa tai nykyistä lyhyempiä työpäiviä.

Heidi Damstedt
Heidi Damstedt on ollut alusta asti avoin sairaudestaan ja kertonut siitä työnantajalle ja työtovereille.Jari Kovalainen / Yle

Damstedt näkee, että osatyökykyisten työllistymisessä avain on työnantajien asenteessa, riittävän varhaisessa kuntoutuksessa ja siinä, ettei työnantajille tulisi kohtuuttomia kustannuksia työkyvyttömyyseläkkeen takia.

Damstedt uskoo, että kaikki eivät uskalla kertoa avoimesti sairaudestaan työpaikalla.

– Siinä on varmasti pelko, että miten työnantaja suhtautuu ja että se ikään kuin tekisi ihmisestä heikomman. Itse olen avoimuudella halunnut todistaa, että olen riittävän hyvä työntekijä. Siinä käy helposti niin, että tekee töitä 120-prosenttisesti.

Lisää aiheesta:

Näillä keinoillako työllisyys saadaan nousuun? SAK antaisi työttömälle oman valmentajan, EK lyhentäisi kotihoidon tuen puoleen

Uusi oppositio hallituksen kimpussa maratoniksi venyneessä täysistunnossa: "Politiikka rakennettu yli 100 000 työpaikan lisäykselle, se on valtava määrä"