Mitä pohjoismaalaiset googlettavat keskikesällä? Kartta näyttää, missä juhannusta hallitsee silli, missä huoli sateesta

Pohjoismaisen tutkimuskeskuksen mukaan satakuntalaiset ovat erityisen huolissaan juhannussäästä.

juhannus
Pariskunta pussaa juhannuskokon vieressä.
Juhannusta juhlittiin Jyväskylän Noukannimessä 23. kesäkuuta 2017.Markku Ojala / AOP

Suomalaisten juhannusperinteistä näkyvin on kokko, mutta valtaosa muista pohjoismaalaisista on kiinnostunut kokkoja enemmän esimerkiksi kalasta, oluesta tai juhannussaloista.

Näin kertoo Nordregio (siirryt toiseen palveluun)-tutkimuskeskus, joka on keskittynyt pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen aluekehitykseen ja -suunnitteluun.

Tällä viikolla tutkimuskeskus julkaisi Google trends -dataan perustuvan leikkimielisen analyysin, joka jakaa Pohjoismaat osiin kunkin alueen juhannuskiinnostusten mukaan.

Trends on hakukonejätti Googlen palvelu, joka kerää alueellista dataa siitä, mitä ihmiset kulloinkin hakukoneesta etsivät.

Lue lisää: Google-haut paljastavat ihmisten ajatukset – näin hakukone kertoo talouden sykkeen

Kiusaavatko juhannussateet Satakuntaa?

Kokkovoittoisen Suomen alueelta esiin nousee Satakunta, jossa selvityksen mukaan puhuttaa huoli siitä, onko juhannuksen säästä tulossa sateinen.

Satakunta on vertailluista alueista ainoa, jossa juhannuksen sää nousee kiinnostuksen kohteeksi yli muiden. Ovatko satakuntalaiset erityisen pessimistisiä, vai onko huolessa perää?

Soitto Ilmatieteen laitokselle osoittaa, että kysymys ei ole aivan yksinkertainen.

Säätilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Satakunta kyllä pitää hallussaan suomalaisten juhannuspäivien sade-ennätystä.

Vuoteen 1961 ulottuvan mittaushistorian mukaan sateisin juhannuspäivä oli Kokemäellä Peipohjan Hyrkölässä vuonna 1999. Tuolloin vettä satoi vuorokaudessa yhteensä 71,5 millimetriä.

Vertailun vuoksi: määrä on enemmän kuin koko kesäkuun sademäärä Suomessa keskimäärin, 60 millimetriä (siirryt toiseen palveluun).

Toisaalta se, mihin sateet juhannuksena osuvat, on pitkälti sattuman sanelemaa. Historiallisesti koko kesäkuun vuosittaisia sadekeskiarvoja tarkasteltaessa Satakunta näyttää itse asiassa muuta Suomea vähäsateisemmalta.

Salkoja, olutta ja noitarovioita

Juhannussalon ympärillä tanssitaan paitsi laajassa osassa Ruotsia, myös erityisesti Ahvenanmaalla. Suomalaisten lisäksi kokkoja polttavat myös tanskalaiset. Lounaisnaapurimme heittävät kokkoonsa myös noitafiguurin pitääkseen pahat henget loitolla.

Laajassa osassa Norjaa olut on tärkeä juhannusjuoma. Sognin ja Fjordanen läänissä sitä nautitaan mieluiten sillin kanssa, Møren ja Romsdalin sekä Rogalandin lääneissä taas kokkojen äärellä.

Kansallispukuihin pukeutuneet juhlijat tanssivat juhannussalon ympärillä Tukholmassa.
Kansallispukuihin pukeutuneet juhlijat tanssivat juhannussalon ympärillä Tukholmassa 23. kesäkuuta 2017.AOP

Joukosta erottuu Islanti, jonka juhannusperinteet eivät ole yhtä vakiintuneita kuin pohjoismaisilla naapureillaan. Tämä voi johtua siitä, että maa juhlii kansallispäiväänsä vain joitakin päiviä ennen juhannusta.

Tutkimuskeskuksessa arvellaan, että palautumisaika kansallispäivästä juhannukseen on liian lyhyt, jotta islantilaiset jaksaisivat juhlia kumpaakin merkkipäivää yhtä innokkaasti.

Mitä voi sanoa perinteeksi?

Onko olut todella norjalainen juhannusperinne? Tätä hämmästeli osa Twitter-käyttäjistä juhannuksena.

Moni muistutti myös, että juhannussalkoja pystytetään Suomessa Ahvenanmaata laajemmalle alueelle. Perinne on vahva erityisesti rannikon ruotsinkielisillä alueilla.

Nordregio-tutkimuskeskusta ei tavoitettu juhannuspäivänä kommentoimaan karttaa.