Radiohiilitutkimukset yllättivät: Ihmisvoimin tehdyt minisaaret ovat vanhempia kuin Stonehenge

Arkeologit arvelevat, että skottijärviin ja -jokiin rakennetuissa crannogeissa vietettiin kivikautisia pitoja tai harjoitettiin rituaaleja.

arkeologia
Pieni pyöreä saari, jolla ja jonka rantavedessä seisoo ihmisiä. Rannassa on myös kumivene.
Ilmakuva crannogista Loch Langabathissa, Langabathinjärvessä. Fraser Sturt / Southamptonin yliopisto

Kivikauden britannialaiset olivat kovia kasaamaan kivenjärkäleitä. Stonehenge on rakennelmista kuuluisin, mutta isoista kivistä pungerrettiin monenlaisia megaliitteja eli kivikehiä ja -käytäviä sekä hautoja.

Brittiläiset arkeologit ovat nyt lisänneet listaan myös tekosaaret, crannogit. Niitä on Skotlannin ja Irlannin joissa ja järvissä, erityisen tiheästi Skotlannin luoteiskulmassa Ulko-Hebridien saaristossa.

Pyöreillä tai soikeilla saarilla, jotka pilkistävät hädin tuskin vedenpinnalle, on läpimittaa yhdeksästä metristä 30:een.

Crannogit on toki tiedetty ihmisten tekemiksi, mutta ne luultiin paljon nuoremmiksi kuin Antiquity (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistu tuore tutkimus osoittaa.

Ikä venähti rautakaudelta neoliittiselle kivikaudelle

Ainakin osa saarista on tehty jo neoliittisella kivikaudella, jopa puoli vuosituhatta aiemmin kuin Stonehengessä tehtiin ensimmäiset maatyöt, paasien pystyttämisestä puhumattakaan, Readingin (siirryt toiseen palveluun) ja Southamptonin yliopistojen (siirryt toiseen palveluun) tutkimus kertoo.

Yleinen käsitys on ollut, että ihmiset kasasivat joen- ja järvenpohjiin kiviä ja maa-ainesta vasta rautakaudella ympyrätalojensa tonteiksi.

Britannian rautakausi alkoi noin vuonna 800 ennen ajanlaskumme alkua ja päättyi roomalaisvalloituksen käynnistymiseen vuonna 43 jälkeen ajanlaskun alun.

Crannogien asutus jatkui yli keskiajan, kaikkiaan kahden ja puolen vuosituhannen ajan. Joillakin crannogeilla tiedetään asutun vielä 1700-luvun puolivälissä.

Tekosaarelle paalujen päälle rakennettu talo, jossa on kartion muotoinen katto.
Skotlannin Crannog-keskukseen on rakennettu kopio rautakautisesta ympyrätalosta. Dave Morris / CC -BY-2.0

Neoliittista alkuperää uumoiltiin jo 1980-luvulla Pohjois-Uistista Ulko-Hebrideiltä crannogista löytyneiden esineiden perusteella, mutta hypoteesi unohtui, koska jatkokaivaukset eivät tuottaneet lisälöytöjä.

Ajatus sai uutta puhtia tämän vuosikymmen alussa, kun sukeltaja löysi Lewisin saaren vesistä crannogien liepeiltä neoliittisten saviesineiden kappaleita. Jatkosukelluksissa nostettiin viiden saaren vesistä kaikkiaan yli 200 astiaa.

Tutkijat ovat nyt selvittäneet Lewisin crannogien syntyhistoriaa kaivauksilla, maaperätutkimuksilla, vedenpohjan sivuskannauksilla, fotogrammetrialla eli valokuviin perustuvilla kuvamittauksilla sekä radiohiilianalyyseillä.

Iästä kertovia analyyseja tehtiin saviastioista ja puunäytteistä. Ne olivat peräisin Loch Bhorghastailin eli Bhorgastailinjärven crannogin rantojen vakauttamiseen käytetyistä tukeista.

Tulokset osoittivat rakentamisen aikahaarukaksi 3360–3640 eaa. Stonehengen varhaisin vaihe on ajoitettu noin vuoteen 3100 eaa.

Loch Bhorghastailiin oli rakennettu kivistä jopa pengertie. Muualla crannogeihin on varmaankin kuljettu veneellä tai niihin johti puusilta. Joihinkin pääsi kahlaamalla.

Suurin osa on tutkimatta

Saarten aineksiksi raahattiin tonneittain kiviä, joista suurimmat painavat jopa 250 kiloa. Mikä sai yhteisöt näkemään rakennustyön vaatiman valtavan vaivan? Ja mikä sai heittämään astioita veteen?

Vahva vinkki on juuri noiden rantamudista löytyneiden saviastioiden kunto.

Suurin osa tuonaikaisen Britannian keramiikasta on muualla löytynyt sirpaleina. Crannogien lähistöllä astiat ovat niin kokonaisia, että monet tai jopa kaikki lienevät päätyneet veteen ehjinä, tutkijat päättelevät. Aivan tavalliseen taloudenpitoon sellainen ei viittaa.

Astiat ovat kuitenkin nokeentuneet niin sisältä kuin ulkoa, ja joidenkin sisällä on karstaa, joten ne ovat olleet käytössä, ennen kuin niistä on luovuttu.

Arkeologit arvelevat, että saarilla on joko vietetty pitoja tai harjoitettu rituaaleja. Ehkä vesi ajateltiin elementiksi, joka erotti arjesta, tutkimuksessa tuumitaan.

Pelkästään Skotlannista tunnetaan yli 600 crannogia. Valtaosaa ei ole tutkittu. Arkeologit uskovat, että näitä ihmisvoimin tehtyjä minisaaria on todellisuudessa vielä enemmän.

An Sionnach Fionn (siirryt toiseen palveluun) -uutissivustolta on luettavissa irlantilaisista crannogeista kertova pitkä englanninkielinen artikkeli kahden vuoden takaa.

Kuva jutun keskellä: "Loch Tay Crannog", Dave Morris, CC-BY-2.0 (siirryt toiseen palveluun)