50 000 hyttystä kerännyt tutkija löysi Suomesta uuden lajin, jonka tunnistaminen oli tuskaa – ”Olen käsitellyt paljon hyttysten sukuelimiä”

Suomen hyttyskantaa kartoitetaan ensimmäistä kertaa 40 vuoteen. Ilmastonmuutos voi tuoda vaaralliset hyttystaudit tännekin.

hyttyset
Tutkija pitää kädessään hyttysansaa, jossa on hyttysiä.
Tutkija Lorna Culverwell on viimeisen viiden vuoden ajan kerännyt ja tutkinut suomalaisia hyttysiä. Nämä yksilöt jäivät ansaan tutkijan omalla takapihalla Hattulassa.Lauri Rautavuori / Yle

Näin juhannuksen jäljiltä moni syyhyävä suomalainen toivonee pikaista hyttyssukupuuttoa. Kanta-Hämeen Hattulassa asuva Lorna Culverwell sen sijaan on tehnyt inisevistä ärsyttäjistä elämäntyönsä.

Brittiläinen hyttystutkija tekee parhaillaan väitöstutkimusta Helsingin yliopistoon. Hän on kerännyt, pakastanut ja tutkinut yli 50 000 suomalaista hyttystä. Niiden joukosta löytyi yllätys: laji, jota ei tiedetty Suomessa olevan. Sen tunnistaminen oli kirjaimellisesti pikkutarkkaa työtä.

– Se on hyvin lähellä erästä toista lajia. Vain koirashyttysen sukuelimet erottivat ne toisistaan. Olen siis käsitellyt ja leikellyt paljon hyttysten sukuelimiä. Se on melko hankalaa.

Kyseinen laji on Aedes geminus. Eutaxa-sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) lajin on aiemmin tiedetty elävän Keski- ja Länsi-Euroopassa.

Suomessa elää tiettävästi hieman yli 40 hyttyslajia.

"Tällä hetkellä tiedossamme ei ole mitään erityisen vakavaa"

Suomen hyttyskanta onkin jo aika kartoittaa uudestaan. Viimeksi se on tehty vuonna 1979.

Lorna Culverwell on kiertänyt Suomea Ahvenanmaalta Lappiin ja kerännyt hyttysiä viiden vuoden ajan. Hän säilöö keräämänsä hyönteiset, tunnistaa hyttyslajit ja sijoittaa ne Suomen kartalle.

Tiedolla on merkitystä, koska hyttynen on välillisesti maailman vaarallisin eläin. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan hyttysten levittämiin tauteihin kuolee vuosittain miljoonia ihmisiä (siirryt toiseen palveluun).

Tutkija tutkii hyttysiä mirkoskoopilla.
Lorna Culverwell tekee tutkimusta myös kotonaan pienessä työhuoneessa.Lauri Rautavuori / Yle

Culverwellin työ on osa laajaa Helsingin yliopiston tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään, mitä eläimistä ihmisiin tarttuvia virustauteja Suomesta löytyy. Kotimaisista hyttysistä on toistaiseksi löydetty muutamia viruksia tässä projektissa.

Tutkijan mukaan Suomesta on aiemmin löydetty Sindbis-, Inkoo- ja Chatanga-viruksia.

– Ne kaikki vaikuttavat ihmisiin ja voivat aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita, kuumetta tai ihottumaa. Sindbis-virus aiheuttaa joissain tapauksissa niveltulehdusta, mikä voi olla hyvin kivulias.

Isossa kuvassa Suomen hyttyset ovat siis ärsyttäviä mutta melko harmittomia.

– Tällä hetkellä tiedossamme ei ole mitään erityisen vakavaa, kuten tropiikin hyttysten kantamaa malariaa tai dengue-kuumetta. Jos niitä löytyisi Suomesta, se olisi iso ongelma.

Ilmastonmuutos voi muuttaa tilanteen

Uhkana on kuitenkin ilmaston lämpeneminen. Sen seurauksena vaarallisten tautien levittäjät voivat saapua Suomeenkin.

– Se on ehdottomasti mahdollista. Ilmastonmuutos on jo liikuttanut joitain hyttyslajeja pohjoisemmaksi viimeisten 30 tai 40 vuoden aikana, Lorna Culverwell kertoo.

Kuolleita, tunnistettuja hyttysiä.
Suomessa elää noin 40 hyttyslajia.Lauri Rautavuori / Yle

Italiassa ja Kreikassa kuoli viime kesänä useita ihmisiä hyttysten levittämään Länsi-Niilin virukseen.

– Meillä on nyt dataa, jota voimme vertailla kymmenen tai 20 vuoden päästä. Silloin voimme havaita, liikkuvatko hyttyset Suomessa pohjoiseen tai etelään. Haluamme tietää myös, tulevatko muualta jo Etelä-Eurooppaan löytäneet hyttyset Suomeen asti, tutkija selittää.

Tappavin hyttystauti on malaria, joka aiheutti WHO:n mukaan yli 400 000 kuolemaa vuonna 2015. Terveyskirjasto-sivuston mukaan Suomen viimeisin malariaepidemia koettiin vuosina 1944–1945 (siirryt toiseen palveluun).

Vaikka viimeisistä kotoperäisistä tartunnoista on kulunut yli puoli vuosisataa, on täälläkin useita hyttyslajeja, jotka voivat levittää malariaa. Ne ovat kuitenkin vaarattomia.

– Malariaa kantavia loisia ei ole Suomessa. Mutta jos ne tulisivat takaisin, esimerkiksi matkustelun seurauksena, malaria voisi teoriassa tulla tänne takaisin.

Näin tuskin tapahtuu, sillä malarian paluu edellyttäisi maamme elintason romahtamista (siirryt toiseen palveluun) (Seura).

Meille suomalaisille tämän hetken oleellisin tieto lienee, missä ne kaikista vimmaisimmat verenimijät ovat. Lappi oli Culverwellin tuskaisin hyttyskokemus.

– Ne ovat aktiivisia, kun sää on niille täydellinen heinäkuun puolivälissä. Silloin niitä on todella paljon ja se on hirveää.

Päivitetty 25.6.2019 klo 9.31: Poistettu kohta hyttysen puremasta. Englannin kielessä vakiintunut termi on "mosquito bite" eli hyttysen purema. Suomen kielessä puhutaan kuitenkin hyttysen pistosta.