Suomea Virossa puhuva suomalainen – junttisika vai kielisukulaisuuden vaalija?

Tallinnassa asuva toimittaja Silja Massa antaa vinkit kohteliaaseen kanssakäymiseen virolaisten kanssa.

kielet
Ravintola Telliskivessä
Ruokailua Tallinnan Telliskivessä.Peter Forsberg / AOP

TallinnaAnteeksi, puhutteko suomea?

Suomalainen ystäväni kävi työmatkalla Tallinnassa. Matkan aikana hän turhautui englannin kielen puhumiseen virolaisten kanssa.

– Ärsytti, miten englanti tunkee joka paikkaan. Suomalaiset ja virolaiset ovat käytännössä toistensa ainoat kielisukulaiset maailmassa. Tuntui hölmöltä jättää tuo yhteys hyödyntämättä, hän perusteli.

Ystävä alkoi kysellä kohtaamiltaan virolaisilta, osaavatko nämä suomea. Lähes kaikki osasivat. Kommunikaatio sujui hyvin.

Mutta hetkinen, eikö ole junttimaista matkustaa ulkomaille ja puhua siellä omaa äidinkieltään?

Junttileima pelottaa monia suomalaisia Viron-matkaajia niin paljon, että suomen puhumisen sijaan pysytellään mieluummin turvallisesti englannin kielessä.

Tallinnassa suomeksi törkeyksiä huuteleva humalainen suomalaisturisti on klisee, joka ikävä kyllä perustuu todellisuuteen. Kun Viro 1990-luvun alussa avautui matkailumaana suomalaisille, osa turisteista suhtautui etelänaapurin asukkaisiin isovelimäisellä ylemmyydentunnolla. Kerrankin joku ymmärsi outoa pohjoista kieltämme.

Suomen televisio tarjosi neuvostoaikana Pohjois-Virossa asuville tehokkaan kielikylvyn. Vielä 1980-luvulla syntyneistä virolaisista suuri osa kasvoi Pikku Kakkosta, Muumilaakson tarinoita ja Speden Spelejä katsellen.

Alle kolmekymppisille virolaisille suomalaiset tv-ohjelmat eivät enää ole tuttuja, mutta moni nuoristakin on asunut, työskennellyt tai opiskellut Suomessa – tai ainakin tuntee läheisesti jonkun, joka on.

Suomessa asuu tilastojen mukaan nykyään noin 50 000 virolaista. Todellisen luvun on arvioitu olevan jopa puolet suurempi, sillä kahden maan välillä pendelöivät työntekijät harvoin siirtävät kirjojaan Suomeen.

Yhä on siis todennäköistä, että Tallinnan-reissulla kohtaamasi virolainen osaa ainakin muutaman sanan suomea.

Miten nykypäivän virolaiset sitten suhtautuvat suomen kielen puhumiseen suomalaisten kanssa? Teen lyhyen gallupin virolaisessa tuttavapiirissäni.

Suurin osa tutuistani kertoo puhuvansa suomalaisten kanssa suomea mielellään, vaikka englanniksi keskustelu olisikin sujuvampaa.

– Kyse ei ole siitä, millä kielellä suomalainen puhuu, vaan miten puhuu. Millä tahansa kielellä on törkeää alkaa tervehtimättä tivata, missä on lähin viinakauppa, yksi tuttavani sanoo.

Sikailevat Suomi-turistit ovat hänen mukaansa onneksi kadonneet Tallinnan katukuvasta lähes tyystin. Enemmän kohtaa nykyään suomalaisia, jotka suhtautuvat virolaisiin ja viron kieleen positiivisen uteliaasti.

Toisen virolaistuttuni mielestä suomalais-ugrilainen sekakieli, jossa suomi ja viro sekoittuvat toisiinsa, olisi käyttökelpoinen vaihtoehto englannille.

Hän korostaa, että virolaiset arvostavat keskustelukumppanin pientäkin yritystä puhua viroa. Sanojen väärin lausuminen ei haittaa.

– Englantiin voitaisiin siirtyä siinä vaiheessa, kun yhteinen sanasto loppuu, hän sanoo.

Englannin kielen ylivaltaa vastaan olisi tärkeää taistella erityisesti juuri nyt, kun tekoälyä ja ääniohjautuvia palveluja kehitetään. Jos haluamme, että tulevaisuuden robotit ymmärtävät muitakin kieliä kuin englantia, pienten kieliryhmien täytyy osata vaatia sitä.

Ja kaksi pientä saa yhdessä äänensä paremmin kuuluviin kuin erillään.

Kielisukulaisuus tekee Suomen ja Viron suhteesta erityislaatuisen. Tämän ymmärsi jo Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula, joka loi 1800-luvulla käsitteen "Suomen silta". Se tarkoittaa henkistä yhteyttä Itämeren alueen suomensukuisten kansojen välillä.

Viime aikoina suunnitelmat Helsingin ja Tallinnan muodostaman kaksoispääkaupungin kehittämisestä ovat nostaneet itämerensuomalaisen yhteyden vahvistamisen jälleen pinnalle.

Jotta "Suomen silta" palvelisi molempien maiden asukkaita, me suomalaiset voisimme reiluuden nimissä opetella ainakin muutaman sanan naapurin kieltä. Se ei ole kovin vaikeaa.

Näillä pääsee jo hyvin alkuun:

Hei! = Tere!

Kiitos. = Aitäh.

Ole hyvä. = Palun.

Anteeksi. = Vabandust.

Näkemiin. = Nägemist.

Anteeksi, puhutteko suomea? = Vabandust, kas te räägite soome keelt?

Lue myös:

Analyysi: Helsinki-Tallinna- kaksoiskaupungin tiellä on paljon esteitä – Tässä niistä viisi olennaisinta

Jussi, 9, on jo tottunut talsinkilainen – Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki on arkea yhä useammalle