Tällainen on ollut Yhdysvaltain Iran-suhteiden vuoristorata – ydinkumppanista pahan akselin kautta ydinsopuun ja uuteen kriisiin

Muistatko, kuinka Iranin ydinhankkeita viime vuodet pelännyt länsi oli aikoinaan Iranin ydinystävä?

Iran
Palava tankkeri.
Norjalainen tankkeri syttyi tuleen 13. kesäkuuta Omaninlahdella. Yhdysvallat syytti tankkeri-iskusta Irania, ja maiden välit kiristyivät entisestään.EPA

Iranin ja länsimaiden suhteet ovat kulkeneet viime vuosikymmeninä melkoista vuoristorataa kaveeraamisesta vihoitteluun. Šaahin Iran oli lännen keskeinen kumppani. Sen heikkouksia ja ylilyöntejä katsottiin sormien läpi.

Islamilaisen vallankumouksen jälkeen paluuta vanhaan ei ole ollut.

1953 Iranin öljyvarat kansallistanut pääministeri Mohammad Mossadeq syrjäytetään Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelujen ohjailemassa sotilasvallankaappauksessa ja šaahi Mohammad Reza Pahlavi palaa valtaan lyhyen maanpakolaisuuden jälkeen.

1957 Mohammad Reza Pahlavi solmii Yhdysvaltain kanssa sopimuksen ydinyhteistyöstä.

1967 Yhdysvallat toimittaa Iraniin viiden megawatin tutkimusreaktorin.

1968 Iran allekirjoittaa ydinsulkusopimuksen, joka kieltää ydinaseiden hankkimisen.

1974 Iran solmii saksalaisen Siemens-yhtiön kanssa sopimuksen ydinvoimalan rakentamisesta Bushehriin.

Iranilaiset opiskelijat tunkeutuivat Yhdysvaltojen lähetystöön Teheranissa, Irakissa 4. marraskuuta 1979.
Iranilaiset opiskelijat tunkeutuivat Yhdysvaltojen lähetystöön Teheranissa 4. marraskuuta 1979.IRNA / EPA

1979 Islamilainen vallankumous syrjäyttää šaahin. Iranin ylimmäksi uskonnolliseksi johtajaksi nousee ajatolla Ruhollah Khomeini. Yhdysvaltain Teheranin suurlähetystö vallataan ja 444 vuorokautta kestävä panttivankikriisi alkaa. USA:n ja Iranin suhteet jäätyvät. Ohjelma Iranin vallankumouksesta Ylen Elävässä arkistossa.

1979 Ydinyhteistyö lännen kanssa päättyy. Rakennustyöt Bushehrissa keskeytyvät.

1980 Iranin ja Irakin välinen sota alkaa. Irak pommittaa Bushehria. Sota kestää kahdeksan vuotta.

Iranin armeijan sotilaita 1980
Iranin armeijan sotilaita 1980AP Graphics Bank

Lue tästä, mitä ulkoministeri Pekka Haavisto ajattelee tilanteesta

1981 Vallatussa suurlähetystössä pidetyt yhdysvaltalaiset panttivangit pääsevät vapaaksi.

1984 Iran käynnistää ydinohjelmansa uudelleen vastavetona Irakin johtajan Saddam Husseinin uholle ydinaseen kehittämisestä.

1987 Argentiinalaiset ryhtyvät muuntamaan Yhdysvaltojen 60-luvulla toimittamaa tutkimusreaktoria. Samana vuonna Iran ryhtyy tekemään yhteistyötä Pakistanin ydinaseen "isän" Abdul Qadeer Khanin kanssa.

1988 Iranin ja Irakin sota päättyy.

Iranin uskonnollinen ja poliittinen johtaja ajatolla Ruhollah Khomeini 31. tammikuuta 1979.
Iranin uskonnollinen johtaja ajatolla Ruhollah Khomeini.UPI

Lue tästä tutkijan arvio, ovatko Yhdysvallat ja Iranin sodan partaalla nyt

1989 Ajatolla Khomeini kuolee. Hänen seuraajakseen nousee ajatolla Ali Khamenei.

1995 Yhdysvallat asettaa Irania vastaan pakotteita, koska katsoo maan tukevan terrorismia ja yrittävän hankkia ydinaseita.

1997 Maltillinen Mohammad Khatami voittaa ylivoimaisella enemmistöllä presidentinvaalit. Hän saa voiton myös vuoden 2001 vaaleissa.

2002 Iranilainen oppositioryhmä paljastaa Iranin ydinohjelman. Opposition mukaan maalla on kaksi salaista ydinlaitosta.

2002 Yhdysvaltain presidentti George W. Bush puhuu terrorismia tukevien maiden muodostamasta pahan akselista ja nimeää Iranin yhdeksi näistä maista.

2002 Iran jatkaa Bushehrin ydinreaktorin rakennustöitä venäläisten avustamana Yhdysvaltain ankarasta vastustuksesta huolimatta.

2003 Saksa, Ranska ja Britannia aloittavat neuvottelut Iranin kanssa. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA vaatii Irania todistamaan, ettei se havittele ydinasetta. Iran sallii IAEA:n tarkastajille laajemman pääsyn laitoksiinsa ja sanoo keskeyttäneensä uraanin rikastamisen.

Bushehrin ydinvoimala Iranissa 2004
Bushehrin ydinvoimala Iranissa 2004EPA

2005 Kovaa linjaa edustava Mahmud Ahmadinejad valitaan Iranin presidentiksi ja neuvottelut Britannian, Ranskan ja Saksan kanssa katkeavat. Iran ilmoittaa jatkavansa uraanin rikastamista, mutta vakuuttaa ydinohjelmansa rauhanomaisuutta. IAEA toteaa Iranin rikkovan ydinsulkusopimusta.

2006 Iran murtaa IAEA:n Natanzin ydintutkimuslaitokseen asentamat sinetit. IAEA vie Iranin ydinohjelman YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi. Turvallisuusneuvosto asettaa Irania vastaan pakotteita. Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina liittyvät Ranskan, Saksan ja Britannian joukkoon neuvottelupöytään.

2007 IAEA:n mukaan Iran on ryhtynyt valmistamaan ydinpolttoainetta ja ottanut käyttöön yli 1 300 sentrifugia. Myöhemmin IAEA toteaa Iranin pystyvän halutessaan kehittämään ydinaseen 3–8 vuodessa.

Iranin entinen presidentti Mahmoud Ahmadinejad tervehti ihmisiä Iranissa 16. heinäkuuta 2010
Mahmud Ahmadinejad tervehti iranilaisia.Iranin presidentinkanslia / EPA

2007 Yhdysvallat asettaa uusia pakotteita Irania vastaan. Seuraavana vuonna myös YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyy uusia ja aiempaa tiukempia pakotteita.

2008 Yhdysvaltain presidentiksi valittu Barack Obama toivoo avoimempaa vuoropuhelua Iranin kanssa.

2009 Iranille tarjotaan neuvotteluissa mahdollisuutta väkevöittää tarvitsemansa uraani ulkomailla. Iran hylkää aluksi ehdotuksen, mutta hyväksyy sen seuraavana vuonna.

2010 YK:n turvallisuusneuvosto sopii jälleen uusista pakotteista Irania vastaan.

Seinämaalaus jossa on luurankoinen vapudenpatsas.
Seinämaalauksia Yhdysvaltain entisen lähetystön edessä. Jessica Stolzmann / Yle

2011 Iran ilmoittaa, että Bushehrin ydinvoimala on liitetty valtakunnan sähköverkkoon.

2012 EU:n iranilaiselle öljylle asettama tuontikielto astuu voimaan. EU kiristää muutenkin pakotteitaan.

2013 Maltillinen Hassan Ruhani valitaan Iranin presidentiksi. Ruhani vakuuttaa, ettei Iran koskaan rakenna ydinaseita. Ruhani ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama neuvottelevat puhelimitse. Kyseessä on Yhdysvaltain ja Iranin johtajien ensimmäinen suora neuvottelu sitten vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen.

2014 IAEA ilmoittaa Iranin vähentäneen ja laimentaneen rikastetun uraanin varastojaan.

2015 Iran, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia, Saksa ja Ranska allekirjoittavat huhtikuussa alustavan ydinsopimuksen. Tarkoituksena on varmistaa, ettei Iran kehitä ydinasetta sekä päästä eroon Iraniin kohdistuvista pakotteista.

Mustiin vaatteisiin pukeutunut nainen kävelee rauhankyyhkymaalauksen ohi.
Nainen ohitti rauhankyyhkyä kuvaavan maalauksen Iranin pääkaupungissa Teheranissa huhtikuussa 2015.Abedin Taherkenareh / EPA

2015 Iran-neuvotteluissa Wienissä saavutetaan sovinto ja ydinsopimus syntyy.

2018 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo, että Yhdysvallat vetäytyy Iranin ydinsopimuksesta ja palauttaa Iranin vastaiset pakotteet. "Jos ydinsopimus jatkuisi, se johtaisi ydinvarustelukilpaan Lähi-idässä", Trump sanoo ja viittaa Israelin esittämiin todisteisiin siitä, että Iran kehittää edelleen ydinaseita.

2019 Iran ilmoittaa lopettavansa omalta osaltaan ydinsopimuksen noudattamisen ja lakkaa säännöstelemästä rikastetun uraanin ja ydinreaktoreissa käytettävän raskaan veden varastojaan.

2019 Tilanne Persianlahdella kiristyy tankkereita vastaan tehtyjen iskujen ja Iranin alasampuman yhdysvaltalaisen tiedustelulennokin myötä. Yhdysvallat ja Iran syyttelevät toisiaan provokaatioista. Presidentti Donald Trump peruu viime hetkellä suunnitellun ilmaiskun Iraniin. Mediatietojen mukaan Yhdysvallat on tehnyt kyberiskun Iranin ohjustenhallintajärjestelmää vastaan.

Lue myös: Trump: Uudet pakotteet kohdistuvat Iranin johtajaan Khameneihin