Suomen metsänhakkuita valvotaan jatkossa satelliitein – samaa dataa voisi hyödyntää myös myrsky- tai hyönteistuhojen kartoittamiseen

Suomen metsäkeskus uskoo, että uusi palvelu tulee tehostamaan valvontatyötä ja tuomaan säästöjä.

hakkuut
Monitoimikone työssä
Manner-Suomen metsät pidetään nyt valvovan silmän alla satelliittien avulla. Palvelun kehittäjä uskoo, että samankaltaiselle järjestelmälle olisi tarvetta myös ulkomailla.Ville Honkonen

Suomen metsäkeskus on ottanut maanlaajuiseen käyttöön metsänhakkuiden satelliittiseurannan. Palvelu luo kartat metsissä tehdyistä hakkuista. Sen avulla metsänomistajien ja puunostajien tekemiä metsänkäyttöilmoituksia voidaan verrata toteutuneisiin hakkuisiin.

Satelliittivalvonnalla varmistetaan, että ihmiset noudattavat metsälakia (siirryt toiseen palveluun). Lailla on tarkoitus edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.

Metsänkäyttöilmoituksia tulee tehdä aina ennen kuin hakkaa metsää kaupalliseen käyttöön tai tekee toimenpiteitä alueilla, jotka metsälaki määrittelee erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi.

Satelliittiseuranta mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön, kun turhat tarkastuskäynnit maastossa vähenevät.

– Tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti sinne, missä maastotarkastuksen tarve ja riski rikkomuksesta on olemassa, sanoo kehittämisasiantuntija Eetu Myöhänen Suomen metsäkeskuksesta. Keskus toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisena.

Positiivinen pilotti

Uutta palvelua on testattu pilottialueilla muun muassa Liperissä, Ähtärissä, Parikkala-Savonlinna-seudulla ja Uudellamaalla muutaman vuoden ajan.

Vuosina 2015 ja 2016 valvotut hakkuut toivat ilmi 122 laiminlyötyä hehtaaria, joka oli vain 0,3 prosenttia kaikesta valvotusta pinta-alasta.

Vain yhden ilmoituksen jättämättömyyden kohdalla epäiltiin tahallisuutta, muiden nähtiin johtuneen inhimillisistä ja tietoteknisistä virheistä.

Kesäkuun alussa palvelu laajeni koko Manner-Suomeen. Vuonna 2018 Metsäkeskus arvioi pilotin jäljiltä Metsälehdelle, että koko maassa metsänkäyttöilmoituksia jää vuosittain toimittamatta noin 550 kappaletta. Se on vain noin prosentti kaikista uudistushakkuita sisältävistä ilmoituksista.

Toistaiseksi valvontaa hyödynnetään vain päätehakkuiden tarkkailuun. Eetu Myöhänen arvioi, että palvelu otetaan käyttöön myös harvennushakkuiden valvonnassa, kun kokemusta kertyy.

Datasta voisi olla myös muuta hyötyä

Valvontapalvelun kehittämisestä vastanneen Bitcomp Oy:n kehityspäällikkö Sanna Härkönen sanoo, että kyseessä on vain yksi esimerkki, kuinka satelliittidataa voidaan hyödyntää aiempaa nopeammin ympäristön tilan seuraamiseen.

– Esimerkiksi myrsky- tai hyönteistuhoja voi arvioida nopeasti, samoin kuin tehostaa metsien hiilensidontaa.

Härkönen pitää todennäköisenä, että palvelu laajenee Suomen ulkopuolelle.

– Monissa maissa on tarvetta laittomien hakkuiden ja metsäalan vähenemisen seurantaan.

Muun muassa Brasiliassa on hyödynnetty satelliittikuvia hakkuiden valvontaan ja laittomien hakkuiden estämiseen.

Lue lisää:

Koko maailma havittelee nyt pohjoisia luonnonvaroja – Kysyimme tutkijoilta, jyrääkö teollisuus arktisen luonnon vai onnistuuko yhteiselo?

Hakkuut kääntyneet laskuun – myös ostot supistuneet vuoden takaisesta

Miten käy hakkuiden? Metsätoimijat ja luontojärjestöt kommentoivat Ylen uusimpia tietoja hakkuiden määristä