Betonin, muovin ja teräksen valmistus tekemässä EU:n ilmastotavoitteet tyhjäksi – Muutos parempaan olisi teknisesti mahdollinen, mutta kallis

Raskaasta teollisuudesta tehdyn selvityksen mukaan autojen ja talojen hinnat eivät juuri nouse, mutta teollisuus joutuu miettimään, mistä miljardit isoon muutokseen ja nollapäästöihin.

ilmastonmuutos
Kalkkikaivos Paraisilla
Paraisten kalkkikaivoksesta louhitaan raaka-ainetta muun muassa rakennus-, metsä ja terästeollisuuden sekä maatalouden käyttöön. Hannu Vallas / Lehtikuva

Euroopasta saattaa alkaa uusi teollinen vallankumous.

Unionin raskas perusteollisuus voidaan laajan selvityksen mukaan muuttaa melko perinpohjaisesti vastaamaan ilmastovaatimuksia. Muutos voisi olla myös kannattava teollisuudelle. Kyse on jättimäisistä kustannuksista, mutta kustannukset voisivat jäädä pienemmiksi kuin aikaisemmin on laskettu, arvioi konsulttiyhtiö Material Economicsin tekemä selvitys. (siirryt toiseen palveluun)

Euroopan teollisuuden raskassarjalaiset käyttävät tuotteiden valmistukseen vielä runsaasti öljyä ja hiiltä, ja samalla tuottavat noin 14 prosenttia kaikista unionin kasvihuonepäästöistä. Perinteinen teollisuus on edelleen unionin teollinen pohja, mutta sen päästöt eivät ole viime vuosina laskeneet.

– Nyt on vielä halvinta tehdä betonia uudesta raaka-aineesta ja isoilla päästöillä. Betonin kalkille on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja ja sementin määrää voidaan vähentää betonissa, havainnollistaa selvityksen tehnyt konsultti Per Klevnäs mahdollisia vaihtoehtoja yhden teollisuushaaran osalta.

Raskaan teollisuuden omien arvioiden mukaan sen päästöt laskevat noin 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Unionin ilmastotavoitteisiin nähden tahti on liian hidas ja se uhkaa tehdä tyhjäksi EU:n yhä kunninhimoisemmat tavoitteet. EU:n komissio on arvioinut, että myös perusteollisuuden on vähennettävä ilmastopäästöjään selvästi nykyistä enemmän. Muutoin päästöjä pitäisi vähentää kohtuuttomasti muualla.

Komisso julkaisi viime vuoden lopulla oman vision (siirryt toiseen palveluun) siitä, millä keinoin EU pääsee laajalti hyväksyttyyn 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen.

Nollapäästö on mahdollinen sähkön avulla

Material Economicsin selvitys osoittaa, että muutos on teknisesti mahdollinen, mutta kallis.

Selvityksessä on laadittu jo kokeiltujen ja käytettävissä olevien teknisten ratkaisujen avulla mallit, joiden mukaan myös teollisen vallankumouksen aikoinaan käynnistänyt teollisuus voi päästä nollapäästöihin vuonna 2050. Muutos esimerkiksi vaatii joka vuosi vähintään 40 miljardin investoinnit ja rutkasti lisää uusiutuvaa energiaa. Sähkön määrän pitäisi kolminkertaistua, jotta vaadittaviin nollapäästöihin päästään.

– Tämä vaatii todella paljon lisää sähköä, mutta siihen nähden, mikä kehitys uusiutuvien tuotannossa on meneillään ja sieltä on saatavissa, lisäys ei ole mahdoton, summaa Klevnäs.

Selvitystä on tehty yhteistyössä Brysselin yliopiston Eurooppatutkimuksen ja saksalaisen Wuppertalin instituutin kanssa. Sen taustalla on myös esimerkiksi Cambridgen yliopiston johtamisen laitos ja ajatushautomo Sitra. Selvityksen on tilannut yksi Euroopan suurimmista kestävän kehityksen säätiöistä, European Climate foundation.

Teollisuus halutaan säilyttää unionissa

Selvitys eroaa Euroopan komission näkemyksestä esimerkiksi betoniteollisuuden osalta. Komission kunnianhimoisin polku jätti ilmaan vielä 15 prosenttia betonintuotannon päästöistä, kun nyt tavoitellaan nollapäästöjä.

Selvityksen tarkoituksena on ollut löytää muun muassa sementtiteollisuudelle kovaan kansainväliseen kilpailuun mahdollisimman käyttökelpoisia ja taloudellisia keinoja. Tavoitteena on, että tuotantoa ei siirretä kovien kustannusten takia unionin ulkopuolelle.

Selvityksen mukaan tulevaisuuden avain moneen on kierrätyksen lisäksi sähkön reipas lisäkäyttö. Per Klevnäs pitää SSAB:n ja muiden metallijättien suunnitelmia käyttää uusiutuvaa sähköä vetykaasun valmistukseen tästä hyvinä esimerkkeinä. SSAB:n tarkoitus on korvata fossiilisia öljyä ja hiiltä kaasulla tuotannon niissä osissa, joissa vaaditaan todella korkeita lämpötiloja.

Terässulatto Outokummun terästehtaalla Torniossa
Perusteollisuudessa tarvitaan korkeita lämpötiloja, jonka takia fossiilisia polttoaineita ei ole korvattu muilla energian lähteillä. Jani Saikko / Yle

Sama voisi olla mahdollista myös esimerkiksi betonin osana käytettävässä kalkkipitoisessa sementtiteollisuudessa. Sekä sementin että raudan jalostuksessa syntyy ilmastopäästöjä jo siinä vaiheessa, kun kalkkia tai raudan hiiltä käytetetään. Juuri vastaavista syistä perusteollisuuden vähennyksiä on pidetty vaikeina toteuttaa, kun fossiilisten polttoaineiden lisäksi niissä käytetään kalkin kaltaisia raaka-aineita, jotka itsessään aiheuttavat jalostettaessa ilmastopäästöjä.

Muutoksen kustannukset jättimäisiä

Runsaasti hiiltä käyttävän teollisuuden päästöjä on aikaisemmin yritetty ratkoa osittain piipun tai prosessin päihin asennettavilla hiilen talteenottolaitteilla. Vaikka laitteista on puhuttu jo pitkään, niiden käyttö on edelleen epävarmaa ja jotta niitä olisi kannattavaa käyttää, ne vaativat isoja laitoksia. Lisäksi talteen otettava hiili pitäisi varastoida, jollei sitä käytetä uudelleen valmistuksessa.

Material Economicsin ja yhteistyökumppaneiden mukaan hiilentalteenotto (ccs) tai hiilen käyttö uudelleen tuotannossa (ccu) voidaan jopa välttää tai sitä tarvitaan aikaisemmin ajateltua selvästi vähemmän.

– Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ccs:lle on olemassa paljon enemmän vaihtoehtoja. Yllätyimme tästä myös itse, koska vaaditaan nopeita muutoksia, jatkaa vaihtoehdoista ilahtunut Klevnäs.

Yrityksille vaikeinta on ottaa ne kalleimmat ensimmäiset askeleet kovassa kilpailutilanteessa

Per Klevnäs

Löydös tekee muutoksesta teollisuudelle aikaisempaa edullisemman ja mahdollisesti houkuttelevamman. Kustannukset ovat silti jättimäisiä. Raudan jalostaminen ja betoniteollisuus ovat unionin suurimpia yksittäisiä saastuttajia ja näiden alojen kustannusten arvellaan nousevan vähintään useita kymmeniä prosentteja lähivuosikymmeninä. Lähempänä nollapäästöjä tuotantokustannukset voivat arvion mukaan jopa yli tuplaantua.

– Olemme ottaneet teollisuuden ulosliputtamisen todellisena uhkana. Kustannnukset eivät ole kuitenkaan koko yhteiskunnalle niin suuria, Klevnäs vertaa.

– Yrityksille vaikeinta on ottaa ne kalleimmat ensimmäiset askeleet kovassa kilpailutilanteessa, ja tässä päättäjien on autettava, Klevnäs painottaa ja korostaa sitä, että puhdas tuotanto on myös etu kansainvälisessä kilpailussa uusista markkinoista.

Arvioiden mukaan esimerkiksi auton tai talon hinta olisi muutoksen jälkeen ostajalle alle prosentin kalliimpi.

Päästöt voisivat puolittua kierrätyksellä

Selvityksen mukaan hiilen talteenottolaitoksia voidaan välttää, jos teollisuus pystyy esimerkiksi käyttämään raaka-aineita tehokkaammin ja lisäämään kierrätystä. Myös ulkomaisen öljyn ja osittain myös kivihiilen hankintamenot laskevat.

Esimerkiksi sementin valmistuksessa tämä tarkoittaa sitä, että sen käyttöä betonissa korvataan uusilla lisäaineilla, eri betonituotteiden tarpeellisuus mietitään uudelleen, vähennetään hävikkiä ja hyödynnetään jäte.

Sementtiä voitaisiin raportin mukaan vähentää jopa puoleen menettämättä rakenteen kestävyydessä. Vastaavilla keinoilla sementin ja muiden raaka-aineiden valmistuksen päästöt voisivat vähentyä yli puolet tai enemmän vuoteen 2050 mennessä.

Kaikkien temppujen jälkeenkin sementin valmistuksessa pitää mahdollisesti käyttää hiilen talteenottoa ja kierrättää sitä osana tuotantoa.

Muun muassa Paraisilla kalkkikiveä louhivalla Nordkalkilla päästöjä on tarkoitus vähentää käyttämällä biopolttoaineita. Yhtiöllä on hyväksytty tuore ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on vähentää muun muassa ilmastopäästöt lähelle nollaa 2040 mennessä.

Nordkalkin ohjelma nojaa sähköistyksiin muun muassa kaivoksen kuljetuksissa. Yhtiö seuraa hiilenpoiston tekniikan kehitystä, mutta ainakin tässä vaiheessa yhtiö aikoo käyttää hiilen talteenotossa ccs-tekniikkaa.

– Pystymme paremmin vähentämään päästöjä polttoaineita muuttamalla. Sen sijaan tuotantopäästöt vaativat hiilen talteenottoa. Tekniikka ei ole ihan vielä valmista, arvioi päägeologi Håkan Pihl Nordkalkilta.

Lue myös:

Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti

Fortumin suunnitelma Norjassa: Hiilidioksidi napataan talteen voimalaitoksen piipusta ja haudataan merenpohjaan

Betoni tuottaa enemmän ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne – pikkuinen firma Kannonkoskelta aikoo romauttaa päästöt tekemällä betonin jätteistä