Miten EU-armeija toimisi, ja olisiko Suomi siinä mukana? Ei, sanovat asiantuntijat, mutta yhteistyön tiivistyminen näkyy suomalaissotilaan arjessa

EU-armeijasta puhutaan, mutta kukaan ei selitä, mitä se tarkoittaa.

Euroopan unioni
Varusmiehiä sotaharjoituksessa.
Suomi osallistuu lukuisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja muuhun kansainväliseen puolustustoimintaan, myös EU:ssa.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Eurovaalien alla vaalikoneet kyselivät ehdokkailta ja äänestäjiltä mielipidettä Euroopan unionin yhteisen armeijan perustamisesta. Missään ei kuitenkaan varsinaisesti selitetty, mitä sillä tarkoitetaan.

Olisiko EU jatkossa myös sotilasliitto, ja mitä tapahtuisi kansallisille puolustusvoimille?

— Ne kysymykset ovat saaneet asiantuntijoilta paljon kritiikkiä. Se, että olisi yksi eurooppalainen armeija eikä kansallisia armeijoita, ei ole realistinen kehityskulku, eikä sellaista tule tapahtumaan. Ei kukaan sellaista visioi, toteaa tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Sellaista kuvaa on kuitenkin maalailtu. EU-armeijasta ovat puhuneet esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

— Välillä sitä kuulee poliitikkojen suusta, mutta se on kunnianhimoista tavoitteenasettelua ja symboliikkaa, Pesu sanoo.

Poliitikkojen tavoite on pönkittää ajatusta kyvystä ja halusta toimia yhdessä puolustuksen saralla, sillä Euroopalla on omat puolustukseen liittyvät paineensa. Se, mikä koetaan uhaksi, voi riippua siitä, mistä jäsenmaasta kysyy, Pesu sanoo.

— On Venäjään liittyvät huolet ja epävakaaseen eteläiseen naapurustoon liittyvät. Välillisesti se voi näkyä terrorismina ja maahanmuuttopaineena. Keinot, joilla näihin ongelmaan ja haasteisiin voi puuttua, ovat aika erilaisia, Pesu kertoo.

Tilastografiikka
Puolueiden näkemyksiä EU-armeijasta kyseltiin vaalien alla. Kysymys ei kuitenkaan vastaa siihen, mitä yhteisellä armeijalla tarkoitetaan. Ilkka Kemppinen / Yle

Kansainvälinen työ Suomessa

Kansainvälinen puolustusyhteistyö vie ajatukset herkästi rauhanturvaamiseen ja maailman kriisipesäkkeisiin. Suomessa kyse on kuitenkin myös säännöllisesti tapahtuvasta toiminnasta, joka koskettaa sotilaita kaikissa joukko-osastoissa varusmiehistä ammattisotilaisiin.

Kansainvälistä kokemusta voi vältellä, mutta se vaatii tänä päivänä jo aika paljon töitä, kapteeni Matti Finnilä Maasotakoulusta nauraa.

Vaikka Finnilä ei ole koskaan kuulunut esimerkiksi Euroopan unionin taisteluosastoihin, on hänen kansainvälinen kokemuksensa sotilaana hyvin linjassa Suomen ulkopolitiikan suurien linjojen kanssa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kausien aikana Suomi on lisännyt Ruotsi-yhteistyötä, Nato-kumppanuutta ja yhteyttä Yhdysvaltojen kanssa.

Finnilä on palvellut kahdesti Nato-johtoisessa kriisinhallintoperaatiossa Afganistanissa, kouluttautunut Yhdysvaltain tukikohdassa Saksassa, osallistunut kansainvälisiin taisteluharjoituksiin ulkomailla muun muassa Ruotsissa ja isännöinyt kansainvälisiä vieraita Suomessa. Myös tarkka-ampumisessa on kisattu Suomen ulkopuolella moneen otteeseen.

Kansainvälistyminen on näkynyt ammattisotilaan työssä erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana.

Matti Finnilä
Kapteeni Matti Finnilä on ollut mukana lukuisissa kansainvälisissä tehtävissä ja kokee sen lisänneen ammattitaitoa ja tuoneen itsevarmuutta.Mikko Savolainen / Yle

Finnilä kokee saaneensa kansainvälisten kokemusten myötä paljon, sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Hän sanoo kokemusten kasvattaneen ammattitaitoa ja parantaneen suhtautumista suomalaisiin toimintatapoihin.

— Henkilökohtaisesti se on varmaan tuonut itseluottamusta. Kun on keitetty vähän jäykemmissä liemissä, tietää mihin itse kykenee ja tuntee oman toimintansa rajat. Sitä pystyy tuomaan myös koulutukseen ja omaan toimintaan. Voi olla melko varma, että hommat menevät tällä tavalla, koska on sen itse kokenut, Finnilä kuvailee.

Brexit, Trump ja levottomuus ajaa yhteen

Euroopan unionin turvallisuuspolitiikkaa on kehitetty erityisesti viime vuosina. Syitä on useita. Yksi herättäjä oli Ukrainan-kriisi ja Venäjä-suhteen huonontuminen. Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut ja pakolaiskriisi aiheuttaa levottomuutta.

Yhdysvaltain suhde EU:hun on kiristynyt presidentti Donald Trumpin kaudella.

— Neljäntenä on Brexit. Britit ovat toimineet jarruna EU:n puolustuspolitiikassa, ja kun he ovat lähdössä, ovat Saksa ja Ranska pystyneet ajamaan yhteistyön tiivistymistä muiden jäsenmaiden ohella, Matti Pesu kertoo.

Niinistö naureskelee Trumpin kanssa.
Presidentti Sauli Niinistö johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja on omalla kaudellaan lisännyt yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa. Kuvassa vasemmalla presidentti Donald Trump.Kimmo Brandt / EPA

Toisaalta brittien mukana poistuu myös suuri määrä EU:n sotilaallisesta voimasta. Britannia on yksi kolmesta EU:n suurvallasta ja Ranskan lisäksi ainoa ydinasevaltio.

Uhkiin on reagoitu EU:ssa kehittämällä pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY). Se on sopimus, johon on sitoutunut yli 20 jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö pitää sisällään useita hankkeita kyberturvallisuudesta robottiajoneuvoihin ja tiedustelusta sotilaalliseen liikkuvuuteen. Toinen merkittävä muutos on EU-komission aloittama puolustusrahasto.

— Se on 13 miljardin rahasto, josta erilaiset eurooppalaiset puolustukseen liittyviin projekteihin on mahdollista hakea rahoitusta. EU:ssa suorituskykyyn liittyvät asiat ovat olleet niitä, joiden puitteissa on tapahtunut eniten, Pesu kertoo.

Puolustusyhteistyö ei kilpaile Naton kanssa

Vaikka yhteisestä EU-armeijasta on puhuttu, kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa.

Eri jäsenvaltioilla ei ole yhteistä näkemystä siitä, miten armeija toteutettaisiin tai mihin sitä käytettäisiin. Myös ulkopoliittiset suunnat vaihtelevat. Osa on suuntautunut vahvemmin Eurooppaan, osa nostaa suhteen Yhdysvaltojen kanssa arvoasteikolla korkeammalle. Sellaisia ovat esimerkiksi Baltian maat, Puola ja Iso-Britannia. Suomi seilaa välissä, sanoo Pesu.

— Mitään yhteistä käsitystä ei ole, millainen eurooppalainen armeija olisi. Mutta jos jotain pitäisi sanoa, niin puhutaan ehkä enemmän joukkokokonaisuuksista ja siitä, että eri maiden armeijat pystyvät paremmin toimimaan yhdessä, Pesu sanoo.

Suomalaisjoukot partioivat Etelä-Libanonin kylissä UNIFIL-kriisinhallintaoperaatiossa.
Suomalaisjoukot partioivat Etelä-Libanonin kylissä UNIFIL-kriisinhallintaoperaatiossa.UNIFIL

Euroopan puolustus on vuosikymmenet nojannut Natoon. EU:ssa korostetaan, ettei puolutusyhteistyön kehittäminen kilpaile Naton kanssa, vaan ne täydentävät toisiaan. Nato liittyy kuitenkin keskeisesti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan ja Trumpin kaudella suhde Eurooppaan on muuttunut.

Trump on muun muassa todennut, että Eurooppa on täynnä vapaamatkustajia, jotka olettavat Amerikan hoitavan Naton kautta puolustuksen. Trump on tehnyt selväksi, ettei panostus Natoon ole riittävä. Yhdysvallat on myös ärähtänyt EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä. AFP:n (siirryt toiseen palveluun) mukaan Yhdysvaltoja huolettaa, että EU:n toimet sulkisivat muita osapuolia, Yhdysvallat mukaan lukien, pois. Se taas lisäisi menojen kasvua ja heikentäisi eurooppalaisten mahdollisuutta työskennellä Yhdysvaltain armeijan kanssa Natossa.

Kartta, johon merkitty maat, joissa Suomi on ollut osallisena kriisinhallintaoperaatiossa
Suomi osallistuu tälläkin hetkellä useisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Maailmalla on satoja ammattisotilaita ja reserviläisiä. Leena Luotio / Yle

Taisteluosastot paikalle 10 päivässä

EU:lla on ollut jo vuodesta 2007 asti taisteluosastot, jossa valmiudessa on samanaikaisesti kaksi osastoa. Niiden valmiusvuorot kestävät puoli vuotta.

EU:n taisteluosastoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Suomi on ollut mukana vuodesta 2006 saakka, yhteensä kuusi kertaa. Suomi on ollut mukana sekä ruotsalais- ja saksalais-hollantilaisjohtoisissa taisteluosastoissa. Seuraavan kerran Suomi osallistuu Saksan johtamaan taisteluosastoon vuoden 2020 loppupuolella.

Jokainen taisteluosasto koulutetaan perusteellisesti. Koulutus on samankaltainen, kuin kriisinhallintaoperaatioihin lähtevien sotilaiden peruskoulutus. Jos jotain tapahtuu, osaston on oltava operaatioalueella 10 päivän kuluessa. Toistaiseksi taisteluosastoja ei ole koskaan käytetty.

— Syistä on paljon eri selityksiä. Ei ole löytynyt yhteisymmärrystä, missä niitä pitäisi käyttää ja kuka maksaisi viulut. Ja sitten on se, että joukko on loppujen lopuksi aika pieni, eli missä sitä voi edes käyttää, Pesu kuvailee.

Sotilaat harjoittelemassa helikopterista laskeutumista.
Suomi osallistuu EU:n taisteluosastoihin jälleen vuonna 2020.Puolustusvoimat

Teoriassa sen tehtäviä voivat kuitenkin olla lyhytkestoinen rauhanturvaaminen, humanitääriset operaatiot ja katastrofityö EU:n lähialueilla. Operaation enimmäiskesto on neljä kuukautta ja käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että taisteluosasto pitäisi paikkoja pystyssä niin kauan, että pitkäkestoisempi YK:n rauhanturvaoperaatio ehtisi asettua paikalle.

Suomesta on mukana kerrallaan reilut 50 sotilasta ja kokonaisuudessaan EU:n taisteluosasto koostuu noin 1 500 sotilaasta. Suomen joukoissa palvelee sekä reserviläisiä että ammattisotilaita.

Taisteluosastojen lisäksi puolustuksellista yhteistyötä tehdään Euroopassa muutenkin. Useat maat harjoittelevat joukkojensa kanssa säännöllisesti yhdessä. Suomessa on pelkästään tänä vuonna vieraillut joukkoja useista eri maista, muun muassa Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Suomalaisia sotilaita on osallistunut harjoituksiin Virossa ja Ruotsissa.

Suomi haluaa EU:n puolustusavun

Puolustusministeriö (siirryt toiseen palveluun)linjaa, että Suomi on mukana rakenteellisessa yhteistyössä, sillä Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventäminen vahvistaa Suomen turvallisuutta.

Toiminnassa mukana ololla voidaan välttää myös päällekkäisiä materiaalihankintoja. Tällä hetkellä monella maalla on itsenäinen puolustusteollisuus ja asehankinnat tehdään itsenäisesti. Kustannustehokkuutta voidaan saada karsimalla eurooppalaisten asejärjestelmien määrää. Sen avulla voitaisiin luopua päällekkäisistä asejärjestelmistä.

— Verrattuna Yhdysvaltoihin meillä on hirveä kirjo eri asejärjestelmiä. On useita eri hävittäjiä, tankkeja ja niin edelleen, vaikka halvempaa olisi, että olisi yksi tai muutamia järjestelmiä, joita jäsenmaat käyttäisivät. Siitä tulisi esimerkiksi huoltoon liittyvää kustannushyötyä, Pesu sanoo.

sotilaat juoksevat rannalla
Itämeren alueen Baltops-harjoitus on järjestettiin tänä vuonna 47:nen kerran. Suomi on osallistunut vuodesta 1993 asti. Adam Warzava / EPA

Ukraina muutti Suomen linjaa

Suomen puolustuslinja EU:ssa on muuttunut paljon vuosien varrella. Vielä 1990-luvulla Suomi oli Ruotsin kanssa yhdessä linjassa siinä, että puolustuspolitiikassa keskitytään kriisinhallintaan. EU haluttiin pitää pois perinteisemmän puolustuspolitiikan aluepuolustuksesta. Ukrainan kriisi vuonna 2014 muutti Suomen linjaa nopeasti, esimerkiksi Lissabonin sopimuksen turvatakuun suhteen.

Siinä todetaan, että jos jäsenvaltion alueelle kohdistuu aseellinen hyökkäys, on muilla jäsenvaltioilla velvollisuus antaa sille kaikki apu kaikin käytettävissä olevin keinoin.

— Nythän Suomi toivoisi, että EU:sta saisi lisäarvoa meidän alueelliselle puolustamiselle. Suomessa suhtauduttiin aika nihkeästi turvatakuu-lausekkeeseen, ettei se olisi kauhean sitova. Mutta nyt turvatakuun merkitystä korostetaan. Aika paljon on muuttunut, Pesu kertoo.

EU:n puolustusyhteistyön kehitys on saanut kehuja. Presidentti Sauli Niinistö on todennut, että pitää tärkeimpänä henkistä signaalia siitä, että eurooppalaiset kantavat vastuun yhdessä.

Euroopan unionin yhteinen puolustusyhteistyö on viime vuosien kehityksessä saanut kunniaa, mutta myös arvostelua. Pysyvää rakenteellista yhteistyötä ja puolustusrahastoa kehutaan, mutta konkreettisia tuloksia on myös ehditty peräänkuuluttaa.

— EU:n historiassa on useampi pieleen mennyt hanke, kun on kunnianhimoisesti lähdetty tekemään, mutta ei ole saavutettu oikeastaan mitään. Nyt olisi tärkeää, että näistä uusista tavoitteista ei tulisi samanlaisia, Matti Pesu arvioi.

Maastoasuiset sotilaat etenevät rannalla. Taustalla näkyy maihinnousualuksia. Taivas on pilvinen.
Yhdysvaltalaissotilas eteenee Nato-johtoisessa taisteluharjoituksessa Mustanmeren rannikolla. Suomi tekee yhteistyötä myös Naton kanssa. Robert Ghement / EPA

Lähteet: Yle, AFP, Satakunnan kansa, Puolustusvoimat, Puolustusministeriö, Ulkoministeriö, Bloomberg