Helsingin havittelema 13 000 hengen merellinen asuinalue kärsi pahan takaiskun: Oikeuden mukaan linnut, lepakot ja sammaleet liian vähällä huomiolla

Helsingin hallinto-oikeus kumosi Stansvikinkallion asemakaavan puutteellisten luontoselvitysten vuoksi.

Kruunuvuorenranta
Kruunuvuorenranta
Kruunuvuorenranta kylpi auringonpaisteessa syksyllä 2015.Suvi Vesalainen / Yle

Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut Stansvikinkallion asemakaavan puutteellisten luontoselvitysten vuoksi.

Hallinto-oikeus on antanut päätöksensä asiasta 13. kesäkuuta. Valituksen Stansvikin asemakaavasta tekivät Stansvikin kyläyhdistys ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys sekä Laajasalo Seura.

Stansvikinkallio on yksi Kruunuvuorenrannan yhdeksästä kaava-alueesta. Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu rakennettavan asuntoja yhteensä noin 13 000 asukkaalle vuoteen 2030 mennessä.

Stansvikinkallioon asuntoja on kaavoitettu noin 2 000 asukkaalle.

Hallinto-oikeuden päätös ei ollut yksimielinen, vaan asiasta äänestettiin. Helsingin kaupunki harkitsee päätöksestä valittamista.

– Kyllähän päätös viivästyttää rakentamista, mutta toisaalta Kruunuvuorenrannassa on paljon lainvoimaisia asemakaavoja. Kyllä siellä rakentamista riittää monelle vuodelle, toteaa asemakaavoituksen tiimipäällikkö Anu Kuutti Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Luontoarvoja ei huomioitu riittävästi

Hallinto-oikeus katsoo päätöksessään muun muassa, että alueen lepakko- ja linnustoselvitykset ovat olleet riittämättömiä.

Osa selvityksistä on hallinto-oikeuden mukaan julkaistu liian myöhään. Alueella esiintyy esimerkiksi suojeltavaa lahokaviosammalta, minkä osalta selvitys julkaistiin vasta kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen. Samoin kävi Kruunuvuorenrannan lepakkoselvitykselle.

Kumpikaan selvityksistä ei siis ole ollut käytettävissä kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana, minkä vuoksi vuorovaikutusmenettely ei hallinto-oikeuden mukaan ole toteutunut lainmukaisesti.

Kuutin mukaan kaupunki on huomioinut lahokaviosammalen esiintymän asemakaavaa tehdessään.

– Esiintymä tuli ilmi kesken kaavaprosessin, minkä takia kaava-aluetta pienennettiin ja kaavasisältöä muutettiin. Se on asiallisesti huomioitu.

Tulkintaero yleiskaavasta

Lisäksi kaupungilla ja hallinto-oikeudella on erilainen näkemys siitä, kuinka tarkasti Stansvikinkallion asemakaavassa olisi tullut noudattaa Helsingin yleiskaavaa vuodelta 2002.

Kruunuvuorenrannan kaavoitusta ohjaa osittain Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja osin Helsingin yleiskaava 2002.

Hallinto-oikeus huomauttaa, että Stansvikinkallion asemakaavassa on jätetty huomioimatta vuoden 2002 yleiskaavan pientalosuunnittelumääräys. Yleiskaavan kaavaselostuksen mukaan Kruunuvuoren alueelle tulisi suunnitella pientalovaltaista aluetta 50 prosenttia ja kerrostalovaltaista 50 prosenttia.

Kuutin mukaan vuoden 2002 yleiskaava on voimassa vain pienellä alueella Stansvikinkalliota. Hän myös muistuttaa, että vuoden 2002 jälkeen voimaan on tullut osayleiskaava ja päätös Kruunusilloista.

– Kaupunki on tulkinnut niin, että se voi käyttää harkintaa eri tavalla kuin yleiskaavassa 2002 on ohjeistettu. Tämä on tulkinnallinen asia, Kuutti toteaa.

Kaupunki voi hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää sille valitusluvan.

Lue seuraavaksi:

Kyllä, Helsinkiin on tulossa Suomen pisin silta – mutta ennätyksiä sillä ei voiteta (1.9.2016)