Syttyykö sota? Iran pyristelee irti Yhdysvaltojen pakoteruuvista ja "pelaa vaarallista peliä" – nämä seikat vaikuttavat konfliktiin

Sota tuskin syttyy ilman väärinymmärrystä tai virhearviota, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen.

Iran
Yhdysvaltojen ja Iranin kriisi on syventynyt Omaninlahdella tehtyjen öljytankkeri-iskujen ja yhdysvaltalaisen lennokin alasampumisen jälkeen. Yhdysvallat syyttää näistä Irania, mutta Iran on kieltänyt syytökset.
Yhdysvaltojen ja Iranin kriisi on syventynyt Omaninlahdella tehtyjen öljytankkeri-iskujen ja yhdysvaltalaisen lennokin alasampumisen jälkeen. Yhdysvallat syyttää näistä Irania, mutta Iran on kieltänyt syytökset.Abedin Taherkenareh / EPA

Yhdysvaltojen ja Iranin suhteet näyttävät kiristyneen sodan partaalle. Sota ei syty vääjämättä tai heti, ellei osapuolten välillä tapahdu virhearviota tai väärinymmärrystä, sanoo tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Vaarana on se, että osapuolten välisistä vastatoimista voi tulla kierre, joka syvenee siihen pisteeseen, ettei tilannetta enää voida ratkaista diplomaattisin keinoin.

Milloin raja ylittyy?

Yhdysvallat reagoi iskuun, joka kohdistuu maan kansalaisia, kuten sotilaita tai diplomaatteja kohtaan. Iskun pitäisi olla sellainen, että sen tekijäksi tai taustahahmoksi voidaan selvästi osoittaa Iran, Sinkkonen kertoo.

– Siinä vaiheessa kynnys olla käyttämättä sotilaallista voimaa Irania vastaan on aika korkea, Sinkkonen sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että sota voi syttyä vahingossa.

– Jos ajatellaan, että Iran tässä testaa, miten pitkälle voidaan mennä ennen kuin Yhdysvalloilta tulee sotilaallinen reaktio, tämähän on melkoisen vaarallista peliä, Sinkkonen sanoo.

Yhdysvallat haluaa padota Iranin alueelliset valtapyrkimykset

Iranin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet huonot jo pitkään, eikä kumpikaan osapuoli luota toisiinsa.

– Iranin ja Yhdysvaltojen välillä on pitkä epäluulon historia, joka ulottuu Iranin vallankumoukseen, sen jälkimainingeissa panttivankikriisiin ja Iranin ja Irakin väliseen sotaan, Sinkkonen sanoo.

Sinkkosen mukaan Iranin nykyinen ulkopolitiikka on maalannut Yhdysvallat yhdeksi maan päävihollisista.

Yksi syy maiden välisten suhteiden kiristymiselle on myös se, että Yhdysvallat pyrkii patoamaan Iranin alueellista asemaa ja valtapyrkimyksia. Iranin suurimmat alueelliset viholliset ovat Israel ja Saudi-Arabia, jotka ovat Yhdysvaltain liittolaisia.

– Iran on saanut huomattavasti enemmän alueellista vaikutusvaltaa Isisin vastaisen taistelun myötä, jossa Iran ja Yhdysvallat periaateessa sotivat samalla puolella "yhteistä" vihollista vastaan.

Sinkkonen ei usko, että Iranin hallinnon kaataminen tulee vielä kysymykseen, sillä siinä on omat riskinsä.

– Jos nykyhallinto kaatuisi, ei tiedetä mitä sieltä tulisi vastaan, Sinkkonen sanoo.

Pakoteruuvi puree

Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018. Samalla Yhdysvallat asetti Iranille hyvin ankaria pakotteita, jotka rampauttivat muun muassa sen öljyteollisuutta ja pankkialaa.

Trumpin hallinnon alati tiukentuvan pakotepolitiikan tarkoituksena on pakottaa Iran neuvottelupyötään ydinaseohjelman lisäksi myös muista seikoista, kuten Iranin tukemien aseellisten ryhmien toiminnasta. Iran on tukenut Assadin hallintoa Syyriassa, huthikapinallisia Jemenissä, tiettyjä ryhmiä Irakissa ja Hizbollahia Libanonissa, Sinkkonen sanoo.

Iranin presidentti Hassan Rouhani totesi tämän vuoden toukokuussa puheessaan, että sopimuksessa vielä mukana oleville maille annetaan 60 päivää aikaa laatia uusi sopimus Iranin kanssa. Iran on uhkaillut toimenpiteillä, jos pakoteruuvia ei saada löysytettyä.

– Iran hakee helpotusta pakotteisiin painostamalla ydinsopimuksen muita osapuolia tällaisella retoriikalla, Sinkkonen sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvaltojen pakotepolitiikan ideana on nakertaa Iranin nykyhallinnon asemaa. Silti Sinkkosen mukaan pakotteet eivät välttämättä saavuta sitä, miksi ne on asetettu.

– Ongelmana on se, että pakotteet ovat historiallisesti tarkasteltuna jopa vahvistaneet hallinnon asemaa Iranissa, Sinkkonen sanoo.

Trump varjelee kannatuslukujaan

Yhdysvalloissa käydään ensi vuonna presidentinvaalit ja vaalikampanjat on jo avattu. Sinkkosen mukaan presidentti vaikuttaa vastahakoiselta tekemään mitään sellaista, joka laskisi hänen kannatuslukujaan.

– Trump kampanjoi Lähi-idän interventiota vastaan, samalla tavalla kuin kampanjoi aikanaan Obama.

Iranin kriisi on ajanut Trumpin puun ja kuoren väliin. Sinkkosen mukaan Trump haluaa näyttäytyä vahvana johtajana ja osoittaa, että Yhdysvallat määrää kaapin paikan monilla eri areenoilla.

Samalla Trump näyttää haluttomalta lähtemään mukaan laaja-alaiseen sotilaalliseen konfliktiin Lähi-idässä.

– Varsinkaan jos on olemassa riski siitä, että Yhdysvallat päätyy jälleen tilanteeseen, joka on verrattavisssa tämänhetkiseen Afganistanin tilanteeseen.

Afganistanin sota on Yhdysvaltojen historian pisin sota, jossa maa on ollut osallisena.

YK:n apu jäänee laihaksi

Toukokuun alusta lähtien tilanne Persianlahdella on jälleen kiristynyt öljytankkereita vastaan tehtyjen iskujen ja Iranin alasampuman yhdysvaltalaisen tiedustelulennokin myötä. Maat ovat syyttäneet kiristyneestä tilanteesta toisiaan.

Yhdysvallat on vienyt Iran-kysymyksen YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn. Neuvoston on määrä kokoontua maanantaina illalla. Sinkkonen ei usko, että neuvostosta saadaan konkreettista apua tilanteen ratkaisemiseksi, sillä neuvoston jäsenmaat ovat erimielisiä siitä, miten tilanteessa pitäisi edetä.

– Silti kukaan ei halua, että tämä eskaloituu sotilaallisen konfliktin tasolle.

Lue myös:

Ulkoministeri Pekka Haavisto Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä kovistelusta: Sodan riski on todellinen – Suomi viestinyt malttia Iranille