Veneilyonnettomuuden aiheuttaa useimmiten tekniikkavika – kartan ja kompassin tuntemus olisivat hyvänä apuna

Mitä enemmän veneilijöitä on liikkeellä, sitä enemmän vesillä myös sattuu ja tapahtuu.

vesiliikenne
Kuvassa Tomi Kivelä, Tomas Granlund ja Terho Kinnari
Vanhempi rajavartija Tomi Kivelä, vanhempi merivartija Tomas Granlund ja vanhempi merivartija Terho Kinnari partioivat Kokkolan merivartioaseman alueella, joka ulottuu suurin piirtein Kalajoelta Oravaisiin.Ville Viitamäki / Yle

Viime vuoden lämmin kesä kasvatti viranomaisten tietoon tulleiden veneilyonnettomuuksien määrää Suomessa. Isona syynä oli se, että veneilykausi jatkui tavanomaista pitempään.

Viime vuosi oli myös synkempi, sillä vesiliikenneonnettomuuksissa menehtyi 52 ihmistä, kun edellisvuonna heitä oli 36.

Kakki vesillä tapahtuvat kommellukset eivät kuitenkaan edes päädy tilastoihin, vaan ne selvitetään omin voimin.

Esimerkiksi Kokkolan saaristossa kalastamassa olleen Vesa Alhon venekunta selvitti itse uhkaavan tilanteen. Heidän veneensä moottorin kaasuvaijeri katkesi kesken saalismatkan, mutta miehet virittivät vaijerin tilalle narun, ja matka jatkui ilman ulkopuolista apua.

Vesa Alho miettii, että sää oli tällä kertaa heidän puolellaan. Hätä olisi voinut tulla toisenlaisissa olosuhteissa.

– Onneksi keli oli hyvä. Me saimme veneen rantaan ja naruvirityksellä kierroksia koneeseen. Myrskyilmalla olisi kyllä tullut hätä käteen, koska olimme saaren laidassa ja tuulen päällä.

Koko maassa viranomaisten ja vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyksiköiden tietoon tuli viime vuonna noin 2000 vesiliikenneonnettomuutta (siirryt toiseen palveluun).

Länsi-Suomen merivartiosto hoiti viime vuonna 850 mereen liittyvää tehtävää. Valvottava alue on laaja, ja se käsittää rannikon Torniosta Hankoon.

Pelastusliivi ei auta lukitussa laatikossa

Iso osa merivartioston tehtävistä kesällä on vesiliikenteen valvomista ja meripelastusta. Samaan aikaan selvitellään myös mahdollisia öljyvahinkoja ja valvotaan kalastusta.

Myös rajavalvontaa tehdään koko ajan. Esimerkiksi Kokkolan merivartioasemalta käydään Kokkola–Pietarsaaren-lentokentällä tarkistamassa Schengen-alueen ulkopuolelta saapuvat lennot.

Kuvassa merivartioston partiovene
Kokkolan merivartijoiden monitoimialus toimii partioveneenä.Ville Viitamäki / Yle

Kesällä tehtävät ovat kuitenkin pääasiassa vedenpäällä. Hukkuneista moni olisi pelastunut pelastusliivin avulla.

Vanhempi rajavartija Tomi Kivelä Kokkolan merivartioasemalta on huomannut, että veneissä pelastusliivejä on melko hyvin, mutta se ei riitä.

– Kyllä pelastusliivit ovat pääsääntöisesti mukana veneessä, mutta ne kannattaisi pitää myös päällä. Niitä ei ole hyvä pitää missään lukitussa tilassa, koska pelastusliiviä voi tarvita hyvinkin nopeasti.

Plotteri kiinni ja kartta käteen

Vesillä syntyy vakava tilanne yleensä silloin, jos vene kaatuu tai kallistuu, ja ihmisiä putoaa veteen. Sitä ennen veneen moottori on saattanut rikkoontua.

Hätä voi tulla vesillä myös, jos ei tiedetä, missä ollaan. Moni luottaa nykyään tekniikkaan, esimerkiksi karttaplotteriin, ehkä vähän liikaakin, arvioi vanhempi merivartija Terho Kinnari.

– Karttoja ja kompassia pidetään mukana vähemmän kuin ennen. Ehkä niitä ei osata käyttääkään enää. Sitä pitäisi harjoitella jokaisen eli ajaa veneellä pelkkä kartta apuna ja välillä vilkaista kompassia. Silloin ei heti olla hukassa, jos sattuu plotteri hajoamaan.

Entä jos vesillä hajoaa moottori?

– Jos on tuulinen sää ja matalikko lähellä, kannattaa heittää ensimmäisenä ankkuri pohjaan. Jos ei ole hätää ja kiirettä, voi tutkia, osaisiko itse tehdä jotain moottorille. Tietysti sitten voi soittaa myös apua paikalle, neuvoo Kinnari.

Apu saattaa löytyä tuttavilta ja ystäviltä, mutta muistissa kannattaa pitää myös Meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000.

Vanhempi rajavartija Tomi Kivelä ihmettelee, että Perämerellä sattuu kuitenkin aika vähän onnettomuuksia siihen nähden, että vedet ovat todella haastavia aina Merenkurkusta ylöspäin.

– Pitää todellakin tietää, missä liikkuu, sillä tällä alueella on erittäin paljon kiviä, joista moni on merkkaamaton. Aluetta voi oikeastaan kutsua märäksi kivipelloksi. Suomenlahdella tai vaikka Ruotsin rannikolla on aivan toisenlaiset vesistöt.

Kuvassa merivartiosto pysäyttää veneilijän
Vesiliikenteen valvominen tarkoittaa esimerkiksi puhalluttamista.Heini Holopainen / Yle

Artikkeliin korjattu 26.6.19 klo 9.09 Meripelastuksen hälytysnumero oikeaksi eli 0294 1000 jutussa aiemmin olleen 0204 1000 tilalle.