Kela ei myöntänyt muuttoapua pyörätuolissa istuvalle sairaalle naiselle, jolla ei ole varaa asua kodissaan – katsoi muuton johtuvan "mukavuussyistä"

Muuttorahan myöntäminen kuuluu nykyään Kelalle. Monet kaupungit saavat jatkuvasti avunpyyntöjä muuttajilta, joiden tukihakemuksen Kela on hylännyt.

muutto
Maarit istuu sairaalasängyllään
Maarit Bäckmanin sairaalasänky painaa 140 kiloa.Maarit Bäckman

Kun Maarit Bäckman herää, hän odottaa sairaalasängyssään kunnes avustaja tulee töihin. Avustaja ottaa painopeiton pois hänen päältään ja auttaa Bäckmanin pyörätuoliin.

Tänään on pakkauspäivä.

– Käytännössä avustaja pakkaa ja minä istun jossain lähellä kertomassa hänelle, mikä tavara menee minnekin, Bäckman kertoo.

Bäckmanin on tarkoitus muuttaa perjantaina Helsingistä Kotkaan lähemmäs perhettään. Viime viikolla hän sai Kelalta päätöksen, jonka mukaan muuttoapua ei tipu.

"Itku tuli"

Kelan mielestä Bäckman ei ole antanut painavia syitä muuttoon toiselle paikkakunnalle. Päätöksessä lukee, ettei muuttokustannuksia hyväksytä mukavuussyistä. Kelan mukaan muutto toiselle paikkakunnalle olisi motivoitu työn tai opiskelun vuoksi.

Vaikeaa sidekudossairautta sairastava Bäckman ei pysty käymään töissä eikä opiskelemaan.

– Itkuhan siinä tuli. Minun on pakko muuttaa, koska vuokraani nostettiin äskettäin eikä minulla ole enää varaa asua Helsingissä. Uuden asuntoni vuokra on 170 euroa halvempi.

26-vuotias Maarit Bäckman sairastaa Ehlers-Danlosin oireyhtymää, joka haurastuttaa kudoksia ja niveliä. Hän muutti Helsinkiin töiden takia, mutta on ollut jo vuosia työkyvytön. Pyörätuolissa hän on istunut vuoden 2016 alusta saakka. Avustajaa hän tarvitsee jatkuvasti.

– Minulla on vasemmassa jalassa hermovaurio. Lisäksi lonkkani ovat tosi huonot ja minulla on kovia kipuja. Voin ottaa kaksi tai kolme askelta, mutta kaadun sen jälkeen.

Asunto liian ahdas pyörätuolille

Tiukka taloustilanne ei ole ainoa syy poismuuttoon Helsingistä. Nykyinen asunto Itä-Helsingissä on muuttunut epäkäytännölliseksi, kun sidekudossairaus on edennyt.

– Olen asunut tässä pitkään, koska täällä on tutut hoitajat, avustajat ja lääkärit. Kylppärini on kuitenkin todella pieni eikä avustajani mahdu auttamaan minua.

Siirtyminen paikasta toiseen on sairauden vuoksi koko ajan vaikeampaa. Bäckmanin mukaan keittiö on niin pieni, ettei hän mahdu tekemään siellä avustajan kanssa ruokaa.

– Se on tosi harmillista, koska tykkään tosi paljon ruuanlaitosta ja leipomisesta. Se on minulle intohimo.

Maarit Bäckman ahtaassa kylpyhuoneessaan
Yksi syy muutolle on Bäckmanin mukaan nykyisen asunnon ahtaus. Avustaja ei mahdu auttamaan häntä kylpyhuoneessa eikä keittiössä.Maarit Bäckman

Uusi asunto löytyi Kotkasta nopeasti. Kela myönsi perustoimeentulotuen ja asumistuen. Bäckman kertoo selvittäneensä etukäteen, että hänellä on sairautensa ja pyörätuolinsa vuoksi oikeus myös Kelan muuttoapuun.

Yhdeksi kantajaksi lupautui oma veli, mutta se ei riittänyt.

– En itse pysty kantamaan muuta kuin tyynyjä hissillä, joten muuttaminen ei ole itsenäisesti mahdollista. Sairaalasänkyni painaa 140 kiloa.

Bäckman ilmoitti Kelalle toukokuun lopussa muutostaan. Ensimmäinen hylkäävä päätös tuli kaksi viikkoa sitten. Hänen äitinsä soitti Kelaan ja sai uudet ohjeet. Bäckmanin piti hankkia vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä lausunto muuton syistä.

– Puhelimessa sanottiin, ettei asiassa ole mitään ongelmaa, kunhan lausunto on hankittu. Hankin sellaisen lausunnon kuin he pyysivät, mutta siitä huolimatta viime viikon keskiviikkona tuli hylkäävä päätös.

Hylkäys tuli noin viikko ennen muuttoa

Muuttoon oli aikaa reilu viikko, ja välissä oli juhannus. Bäckman soitti Helsingin kaupungille ja kertoi tilanteestaan. Kaupunki olisi tarjonnut kuljetusapua, mutta ei kantajia. Kotkan kaupunkikaan ei voinut auttaa.

– Tuntui, etten saa happea enää. Olisin koditon 1.7., koska en pääsisi kotiini.

Muuttokustannukset ovat osa toimeentulotukea, joka siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa. Kela myöntää muuttoon tukea, jos muuttajan tulot alittavat toimeentulotuessa huomioidut menot ja muutolle on hyväksyttävä peruste.

– Sellainen voi olla esimerkiksi avioero, perhekoon muutos tai terveydellinen syy. Jokainen tapaus harkitaan erikseen, sanoo Kelan lakimies Johanna Juntunen.

Tyypillisin tilanne on, että asiakkaalle myönnetään rahallinen tuki omatoimiseen muuttoon. 120 euron tai 180 euron suuruinen tuki riippuu muuttomatkasta ja muuttavien henkilöiden määrästä. Tuki on tarkoitettu matka- ja bensakuluihin.

Erityisestä syystä Kela voi myöntää myös maksusitoumuksen muuttopalveluun, joka kattaa tavaroiden siirron ja tarvittaessa pakkaamisen. Hyväksyttävä peruste on esimerkiksi muutto halvempaan asuntoon. Tuki myönnetään, kun asiakas ei pysty muuttamaan itsenäisesti eikä hänellä ole lähipiiriä ole auttamassa. Yleisin syy on sairaus.

Kelan päätös ruotsiksi
Maarit Bäckmanin äidinkieli on ruotsi. Kelan päätöksen mukaan muuttorahaa ei myönnetä, koska hän ei ole antanut tarpeeksi painavia syitä muutolle toiseen kuntaan. Tukea ei myönnetä mukavuussyistä eikä toiseen kuntaan silloin, kun syynä ei ole työpaikka tai opiskelu.Maarit Bäckman

"Parvekkeellinen asunto on selvä mukavuussyy"

Kelan mukaan muuttorahaa omatoimimuuttoa varten haki viime vuonna reilut 26 000 henkilöä, joista 83 prosentille se myönnettiin. Tilasto ei kuitenkaan ole täysin kattava. Muuttopalvelua hakeneista henkilöistä ei Kelan mukaan ole saatavissa lukumäärätietoa, mutta muuttopalvelu myönnettiin vajaalle 1800 hakijalle.

Yleensä tuki voidaan Juntusen mukaan myöntää, jos siihen on puoltava lausunto kunnan sosiaalityöntekijältä. Itsestäänselvyys muuttoapu ei silloinkaan ole.

– Niitäkin hakemuksia tulee, että halutaan muuttaa isompaan tai parvekkeelliseen asuntoon. Ne ovat selviä mukavuussyitä, Juntunen toteaa.

Maarit Bäckman pyysi juhannuksena kantoapua useista suurista Facebook-ryhmistä. Joitakin avuliaita löytyi, mutta Bäckman oli epävarma siitä, saapuisivatko he kuitenkaan paikalle.

Apu tuli viime tingassa

Maanantaina hän soitti vielä kerran Helsingin kaupungille.

– Kerroin, että olen jakanut tilanteeni tuhansille ihmisille Facebookissa ja joutunut pyytämään tuntemattomilta apua. He auttavat tai sitten eivät. Sanoin, että teidän on pakko muuttaa minut. He eivät suostuneet vieläkään.

Noin 20 minuutin kuluttua puhelin kuitenkin soi. Kaupungilta kerrottiin, että sen käyttämä muuttofirma hoitaa muuton.

Bäckman ei silti ole täysin tyytyväinen.

– Muuttoon oli siinä vaiheessa aikaa vain neljä päivää. Tuskin olisin saanut kaupungilta apua, ellen olisi kertonut heille avanneeni tilannettani sosiaalisessa mediassa.

Maarit Bäckman ulkona, metsää taustalla
Maarit Bäckman sai muuttoapua viime tingassa Helsingin kaupungin kautta. Kaupungin mukaan muuttoavun pyytäjiä on useita viikoittain, vaikka asia kuuluu Kelalle.Maarit Bäckman

Muuttokulut kuuluvat Kelalle

Helsingin kaupungin mukaan muuttoavun saaminen kaupungilta on hyvin epävarmaa, koska muuttokulut kuuluvat Kelalle.

– Suurin osa pyynnöistä on sellaisia, ettei kaupunki lähde tukemaan muuttoa. Sen sijaan se yrittää auttaa asiakasta kaikin keinoin, jotta Kela näkisi perustellun tarpeen muuttoavulle, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Anne Peltola Helsingin kaupungilta.

Helsingin kaupunki saa Peltolan mukaan viikoittain useita yhteydenottoja muuttajilta, joiden tukihakemuksen Kela on hylännyt. Tilanne on sama ainakin Kymenlaaksossa.

– Se on haaste meille. Helsingissä ei ole muuttokulujen tukemiseen enää mitään kaupungin omaa ohjeistusta, sanoo Peltola.

Kaupungeilla on muuttoavun myöntämiseen samankaltainen logiikka kuin Kelalla. Muuttoon on oltava pakottava syy. Peltola muistuttaa, että muuttoapua hakevan tulee lain mukaan joka tapauksessa hakea ensin perustoimeentulotukea.

Hänen mukaansa kaupunki on kuitenkin myöntänyt muuttoapua tapauksissa, joissa Kelan muuttoavun kriteerit eivät täyty.

– Katsomme tarkemmin asiakkaan yksilöllistä elämäntilannetta. Henkilön, jonka lähipiiri on toisella paikkakunnalla, voi olla muuttuneessa elämäntilanteessa järkevää muuttaa täältä pois.

Myös Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Kymsoten mukaan kunnat katsovat ihmisten tilanteita hieman laajemmin kuin Kela.

– Kelan kriteerit ovat todella tiukat. Tilannetta voidaan katsoa laajemmin esimerkiksi silloin, kun nuori on itsenäistymässä vanhempien luota omaan asuntoon, sanoo Kymsoten palvelupäällikkö Anna Liakka.

17,20 euroa liikaa tuloja

Jos asiakkaalla on huomattavan hyvät tulot, mitään ei ole tehtävissä. Joskus käy niin, että Kela hyväksyy omatoimisen muuton kustannukset, mutta asiakas tarvitsisi muuttoon enemmän apua – eli auton ja kantajat.

Anne Peltola kertoo tapauksesta, jossa Kelasta muuttoapua hakeneen asiakkaan tuloraja ylittyi 17,20 eurolla. Kela ei myöntänyt tukea.

– Soitin itse Kelaan. Sieltä vastattiin, että he eivät voi muuttaa päätöstä. Ohjeeksi annettiin, että asiakkaan tulee yrittää löytää muuttoyritys ja tehdä jälkikäteen uusi hakemus tositteineen saadakseen tukea muuttokuluihin.

Peltolan mielestä ajatus oli erikoinen.

– Kuka muuttoyrittäjä lähtisi tekemään muuttoa, jos laskun maksaminen on epävarmaa? Tein siinä tilanteessa itse asiakkaalle päätöksen muuttokuluista täydentävänä tukena, koska muutolle oli pakottava syy.

Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.