Katso kartalta, millaisia eroja nuorten mielenterveydessä on: Tytöt ahdistuvat onnellisten saarella, pojat oireilevat Päijät-Hämeessä

Asiantuntijoiden mukaan alueellisia eroja selittää mielenterveyspalveluiden tarjonta ja ehkä myös ahdistus-sanan erilaiset tulkinnat.

mielenterveys
nuoren silhuetti järven rannalla
Nuorten mielenterveysongelmia synnyttävät muun muassa epävarmuus tulevaisuudesta ja omasta identiteetistä. Kuvituskuva. Igor Stevanovic / AOP

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Tämä näkyy muun muassa poissaoloina koulusta ja opintojen keskeytymisinä. Ongelmat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan mielenterveydessä on sukupuolten ja alueiden välisiä eroja.

Eniten ahdistuneita tyttöjä on Ahvenanmaalla. Poikien ahdistus taas on yleisintä Päijät-Hämeessä. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Sotkanet-palvelusta (siirryt toiseen palveluun), jonka tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatrian linjajohtajan Klaus Rannan mukaan mielenterveysongelmien taustalla on usein monia syitä, minkä vuoksi erojen selittäminen on hankalaa. Joitakin yleisiä trendejä on kuitenkin tunnistettu.

Ahdistuksen määrä kasvaa, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Tytöt kärsivät keskimäärin poikia enemmän ahdistuksesta ja masennuksesta. Masennus ja ahdistus ovat yleisempiä myös vähemmistöjen keskuudessa.

– Epävarmuus omasta identiteetistä ja tulevaisuuden näkymistä voivat synnyttää mielenterveyden ongelmia. Mitä enemmän koetaan, että ollaan samalla viivalla muiden kanssa ja voidaan suunnitella omaa tulevaisuutta, sitä vähemmän on ahdistusta, Ranta sanoo.

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista
Stina Tuominen / Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tytöt raportoivat enemmän

Tutkimuksessa kerätyn aineiston määrä vaikuttaa tiedon luotettavuuteen. Mitä pienempi otos on, sitä varovaisempi pitää olla yleistysten kanssa. THL:n kyselyssä nuoret arvioivat itse ahdistusoireitaan.

Rannan mukaan nuoret saavat usein vaikutteita toisiltaan ja he ovat aikuisia herkempiä vastaamaan samalla tavalla kuin muut lähiyhteisönsä nuoret. Kansainvälisissä tutkimuksissa tytöt raportoivat säännöllisesti poikia enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta.

– Poikien voi olla vaikea tunnistaa tai sanallistaa pahaa oloaan, mutta poikien pahoinvointi voi ilmetä muilla tavoin esimerkiksi käyttäytymisessä, Ranta sanoo.

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista
Stina Tuominen / Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Resurssien puute vaikuttaa

Nuorten mielenterveyden alueellisia eroja voivat osaltaan selittää myös erot mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Joillain alueilla nuorten on vaikea saada matalan kynnyksen hoitoa, jolloin oireisiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Hoitoon pääsyn odottaminen voi pahentaa nuorten vointia entisestään.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on selvittänyt opiskeluhuollon tilaa yleissivistävässä koulutuksessa. Arviointiryhmä toteaa raportin tiivistelmässä (siirryt toiseen palveluun), että nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja että kouluihin tarvittaisiin enemmän lääkäreitä ja psykologeja.

Terveydenedistämisaktiivisuuden tulkintakehys, eli TEAviisari (siirryt toiseen palveluun), kuvaa kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koko maan osalta sekä lukion että toisen asteen terveyspalveluissa on parantamisen varaa. TEAviisarin mukaan henkilöstön määrässä ja osaamisessa on puutteita muun muassa Lapissa ja Päijät-Hämeessä.

Lahtelainen räppäri Miro Kuokkanen kertoo avoimesti omista masennusoireistaan Ylen haastattelussa. Hän joutui odottamaan useita vuosia ennen kuin pääsi terapeutin vastaanotolle.

Lue lisää: Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista
Stina Tuominen / Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Luvut yllättivät lääkärin

Ahvenanmaalla yli 30 prosenttia ammattikoulua käyvistä tytöistä kertoo kärsivänsä joko kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta. Koko maan keskiarvo on noin 18 prosenttia. Lukiota käyvistä tytöistä ahdistuksesta kärsii 25 prosenttia.

Ahvenanmaan terveydenhuollon johtavan lääkärin Olli-Pekka Lehtosen mukaan havainto on yllättävä, sillä ahvenanmaalaiset voivat keskimäärin paremmin kuin muut suomalaiset.

– Tämä on erittäin huolestuttava tieto. Yksi mahdollinen selitys voi olla, että sanaa ahdistus käytetään eri tavoin suomen ja ruotsin kielissä. Ruotsinkielinen voi sanoa, että tämä päivä on ahdistava, vaikka hän ei tarkoita sillä yleistä ahdistusta, Lehtonen sanoo.

Ahvenanmaalla toisen asteen opiskelijoiden määrä on pieni, mikä sekin voi omalta osaltaan selittää tuloksia. Lehtosen mukaan kaikki hyvinvoinnin mittarit eivät välttämättä sovellu yhtä hyvin saarelle kuin mantereelle.

– Hyvä taloudellinen tilanne ja työllisyys eivät takaa ihmisten hyvinvointia. Työssäkäyvillä vanhemmilla on usein vähemmän aikaa perheelle, jolloin lasten mahdolliset mielenterveyden ongelmat jäävät helposti huomaamatta.

Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että asiaa on syytä tutkia vielä tarkemmin, jotta ahdistuksen todelliset syyt saadaan selville.

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista
Stina Tuominen / Yle Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Opinnot jäävät pojilla kesken

Päijät-Hämeessä ammattikoulua käyvistä pojista 7,4 prosenttia ilmoittaa kärsivänsä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuksesta, kun koko maassa poikien keskiarvo on alle viisi prosenttia.

Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijapalvelujohtaja Riitta Murtorinne kertoo, että opiskelijoiden mielenterveysongelmista on viime vuosina käyty paljon keskustelua, koska yhä useampi ammattikoululainen jättää opintonsa kesken.

– Nuorten ahdistus on selvästi lisääntynyt. Se näkyy esimerkiksi poissaoloina ja siinä, että nuori alkaa laiminlyödä koulunkäyntiä ja omien asioidensa hoitamista.

Murtorinteen mukaan koulu tarjoaa opiskelijoille tukikeinoja, mutta ketään ei voi pakottaa palveluiden ääreen.

– Edellytyksenä on, että nuori haluaa itse apua. Varmaan tarve esimerkiksi koulupsykologin palveluille on lisääntymään päin.

Lue aiheesta lisää:

Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"

Nuoret hakevat yhä herkemmin apua ahdistukseen ja masennukseen – asiantuntija ehdottaa kouluihin psykiatrisia hoitajia

Nuoret eivät enää häpeä mielenterveysongelmiaan – hoidot ruuhkautuvat, kun apua haetaan enemmän kuin koskaan