Lastensuojelun maine on murentunut, ja tässä on sen seuraus: äidit ja isät sinnittelevät viimeiseen asti yksin, koska pelkäävät hakea apua

Ilmiö on huomattu esimerkiksi Oulussa. Lapsiasiavaltuutetun mukaan Suomen lastensuojelukriisiin pitäisi vihdoin puuttua.

lastenhuolto
lastensuojelu
Osa perheistä tarvitsisi kipeästi apua, mutta yrittää selviytyä omillaan, koska huoli esimerkiksi lasten menettämisestä on liian kova. (Kuvituskuva.)Marko Väänänen / Yle

Oululaisella perheellä on ollut vaikeuksia jo pidemmän aikaa.

Isä jäi työttömäksi hyväpalkkaisesta työstä vuosi sitten, ja perheen rahat eivät riitä. Tunnelma kotona on apea, eivätkä vanhemmat enää jaksa pyörittää arkea.

Lapset oireilevat tilannetta: isompi lintsaa koulusta ja kokeilee päihteitä, nuorempi vetäytyy syvälle kuoreensa.

Isä ja äiti näkevät, että asiat luisuvat, mutta he eivät uskalla hakea ulkopuolista apua. Perhe on kuullut liikaa kauhutarinoita ja pelkää joutuvansa tekemisiin lastensuojelun kanssa. Vanhemmat uskovat, ettei heitä haluta tai osata auttaa, ja lastensuojelu ottaisi vain lapset huostaan.

Tämä tarina ei ole tosi, mutta se on hyvin tyypillinen. Näin kertoo Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni, tiimiesimies Kari Rekilä.

Rekilän mukaan Oulussa on viitteitä siitä, että vanhempien keskuudessa on alkanut esiintyä raskasta luottamuspulaa ja pelkoa lastensuojelua kohtaan. Asia on huomattu seurakuntien perhetyössä.

– Ikävä kyllä tätä viestiä tulee perheiltä sekä minulle että muille työntekijöillemme, Rekilä sanoo.

Diakoni pitää tilannetta vakavana. Moni perhe näyttää nyt jäävän sinnittelemään yksin tilanteisiin, joissa lastensuojelun avulle olisi selvästi tarvetta.

Suomen lapsiasiavaltuutettu arvioi, että samankaltaista epäluottamusta lastensuojelua kohtaan on ehtinyt syntyä muuallakin maassa, mutta puhutaan ensin Oulusta.

Epäluuloa ja keskustelujen nauhoittamista

Oululaisperheiden keskuudessa esiintyvän epäluottamuksen ja pelon on pistänyt merkille myös oululainen asianajaja Eeva-Leena Wendelin.

Hän on hoitanut lapsiin liittyviä lakiasioita 10 vuotta ja tavannut tänä aikana lukuisia ongelmissa olevia perheitä.

Wendelin arvioi, että ilmapiiri Oulussa on kiristynyt erityisesti parin viime vuoden aikana.

Asianajajan mukaan perheet hakevat nykyään hyvin matalalla kynnyksellä lakiapua, jos joutuvat vähääkään tekemisiin lastensuojelun kanssa.

– Lisäksi ihmiset ovat alkaneet nauhoitella lastensuojeluviranomaisten kanssa käymiään keskusteluita. Minusta se kertoo jo hyvin vahvasta epäluottamuksesta, Wendelin sanoo.

Myös Ylelle on tullut esimerkiksi tänä keväänä useampia yhteydenottoja, joiden perusteella usko Oulun lastensuojelun toimintaan ontuu.

Mikä perheiden luottamusta on rikkonut?

Kaupunki: Huostaanottoa ei tehdä koskaan löyhin perustein

Oulun lastensuojelun keräämä julkisuus ei ole tilannetta ainakaan parantanut.

Uutisissa on kerrottu viime vuosina useasti lastensuojelun toiminnasta ja puutteista (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva), kadonneista asiakastiedoista (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva), työntekijöiden suuresta vaihtuvuudesta (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva), virkavelvollisuuden rikkomisesta, venyneistä käsittelyajoista (siirryt toiseen palveluun)(Mediuutiset), tietosuojavirheestä ja perheiden tyytymättömyydestä.

Diakoni Kari Rekilän mukaan tapaukset eivät ole jääneet perheiltä huomaamatta. Rekilä kertoo, että huono viesti on ehtinyt kantautua Oulussa "valitettavan kauas".

Oulun lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Salo on siitä silminnähden turhautunut ja myös harmissaan. Hänen mukaansa julkisuuteen tullut kuva Oulun lastensuojelusta ei ole koko totuus.

– Se on oikeasti vain pieni kärki. Meillä on lastensuojelussa 2 500 asiakasta. Tosiasiassa monet ovat saaneet meiltä tukea ja apua hyvässä yhteistyössä työntekijöiden kanssa, palvelupäällikkö sanoo.

Salon mukaan mielikuvat siitä, että lastensuojelu huostaanottaa lapset heti kun perheissä ilmaantuu ongelmia, eivät myöskään ole oikeita.

– Todellisuudessa huostaanottoon päädytään vain murto-osassa tapauksista. Se ei ole koskaan lastensuojelun tavoite, eikä siihen lähdetä kevyin perustein.

Sitä Marja Salo ei kuitenkaan kiistä, etteikö lastensuojelu olisi tehnyt toiminnassaan myös virheitä.

Puhdistaisiko julkinen keskustelutilaisuus ilmaa?

Ylen aiemman selvityksen mukaan Oulun lastensuojelusta tehtyjä kanteluita oli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä vuosina 2017–2018 yhteensä 65 kappaletta.

Niistä 16:sta löytyi erilaisia lainvastaisia epäkohtia sekä hallinnollisen ohjauksen tarvetta.

Salon mukaan jokainen kantelu on otettu Oulun lastensuojelussa vakavasti ja ongelmista on opittu.

Palvelupäällikkö kertoo, että viime aikoina lastensuojelun käsittelyaikoja on saatu Oulussa lyhennettyä, asiakkaiden palvelutarpeen arviointia parannettua ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuutta vähennettyä, kun virkoja on pystytty lisäämään.

Tässä kuussa Oulun lastensuojelu avasi lisäksi työntekijöiden aloitteesta käyttäjätilejä sosiaaliseen mediaan (siirryt toiseen palveluun), jotta sen toimintaa ja arkea saataisiin läpivalaistua kaupunkilaisille.

Oulun seurakuntayhtymän lapsi- ja perhetyön diakoni Kari Rekilä toivoisi, että Oulussa järjestettäisiin jossakin vaiheessa julkinen keskustelutilaisuus, jossa tulehtunutta tilannetta paikattaisiin ja lastensuojelun tehtäviä käytäisiin läpi yleisellä tasolla.

Hän uskoo, että se voisi auttaa palauttamaan luottamusta ja saada kuntalaiset huomaamaan, että lastensuojelu on perheitä varten, ei heitä vastaan.

– Lastensuojelu on kuitenkin julkisin verovaroin ylläpidettävää, valtion määrittelemää työtä. Itse kyllä kaipaisin siihen vielä enemmän avoimuutta.

"Lapsi voi jäädä todella yksin"

Oulu ei suinkaan ole ainoa kaupunki, jossa lastensuojelun toiminta on takunnut.

Jo vuosia on uutisoitu, miten lastensuojelussa pitkin maata on liian vähän työntekijöitä ja yhden sosiaalityöntekijän kontolla liikaa lapsia.

Perheille tilanne on näyttäytynyt siten, ettei sosiaalityöntekijöitä välttämättä saa kiinni, he eivät ehdi tavata vanhempia tai perehtyä kunnolla perheiden tilanteisiin.

Lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista Suomessa edistävä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kohtuuttomana niin lapsille, vanhemmille kuin rankkaa työtaakkaa kantaville sosiaalityöntekijöillekin. Hän pelkää, että pitkittyneet ongelmat ovat ehtineet nakertaa luottamusta viranomaisiin koko maassa.

–Jos lastensuojelun sosiaalityölle tehtäisiin Suomessa nyt jonkinlainen mainekysely, tulokset eivät todennäköisesti olisi kovin mairittelevia.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä asiaan on syytä suhtautua tosissaan. Jos ja kun vanhemmat menettävät luottamuksensa lastensuojeluun, epäluottamus voi alkaa heijastua muihinkin yhteiskunnan toimijoihin, esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja kouluun.

– Silloin lapsi, joka tarvitsisi apua, voi jäädä todella yksin.

Elina Pekkarinen peräänkuuluttaa, että Suomessa on viimeinkin havahduttava ja alettava parantaa lastensuojelun mainetta valtion johdolla. Erityisen ilahtunut hän on siitä, että hallitusohjelmassa sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää esitetään rajattavaksi lailla maksimissaan 30 lapseen.

– Tuo lakimuutos tulisi tehdä pian. Suomessa on pikaisesti viestitettävä kansalaisille, että lastensuojelukriisi on vihdoin otettu vakavasti ja kaikki tehdään sen korjaamiseksi.

Miten lastensuojelun mainetta Suomessa saataisiin sinun mielestäsi parannettua? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.