Ulkonäöstä puhuminen on monille miehille vierasta – he treenaavat ja käyvät ahkerasti parturissa, mutta eivät myönnä tekevänsä sitä ulkonäön vuoksi

Ulkonäköön panostaminen ja siitä puhuminen mielletään usein vain naisten etuoikeudeksi.

Ulkonäköpaineet
Kalle Väisänen ja Jere Laavala
Kalle Väisänen ja Jere Laava pitävät ulkonäöstään huolta eri tavoin. Väisänen urheilee ja Laava hoitaa ihoaan. (Kuvamanipulaatio.)Paulus Markkula / Yle

Kasvojenpuhdistusaine, kasvovesi, kosteusvoide ja silmänympärysvoide aamuin ja illoin.

Näin oululainen Jere Laava luettelee ihonhoitorutiineitaan. Tubettajana ja mallina toimiva Laava pitää huolta kasvojensa ihosta, sillä se on instrumentti, jolla hän tekee töitä.

Laava tietää näkevänsä paljon enemmän vaivaa ulkonäkönsä eteen kuin miehet yleensä. Hän ei vierasta myöskään kauneuskirurgiaa tai kosmeettisia hoitoja.

Parikymppinen Laava kertoo ottaneensa täyteainetta huuliinsa ja nenäänsä. Hänen nenänsä kyömyä on tasoitettu ja huultensa epäsymmetriaa korjattu hyaluronihappopistoksella. Samalla huuliin on saatu lisää näyttävyyttä.

Laava on ulkonäkönsä eteen tekemien toimiensa ja avoimuutensa vuoksi poikkeus. Vaikka ulkonäkö on yhä tärkeämpi myös miehille, kauneuskirurgiaa käyttävien määrä on edelleen väestötasolla marginaalista, kertoo väitöskirjatutkija Erica Åberg Turun yliopistosta.

Jere Laava meikkaa
Jere Laava kertoo kiinnittäneensä huomiota omaan ulkonäköönsä jo pienenä. Paulus Markkula / Yle

Åberg on mukana tutkimusryhmässä, joka on selvittänyt ulkonäön merkitystä suomalaisille. Suomi ulkonäköyhteiskuntana -tutkimushankkeen tuloksista julkistetaan syksyllä kirja.

Åbergin mukaan miehet kokevat ulkonäköpaineita ja kokevat ulkonäköönsä liittyvää epävarmuutta samalla tavalla kuin naiset, mutta eri asioista.

– Naisilla tyytymättömyys kohdistuu yleensä painoon, miehillä lihaksiin: erityisesti vatsa- ja rintalihaksiin. Miehillä on usein tavoitteena saavuttaa yhteiskunnallinen ideaalivartalo, eli hoikka, mutta lihaksikas.

Itseensä panostamista ei mielletä ulkonäön hoitamiseksi

Punnerruksia, leuanvetoja ja monipuolisia liikkeitä painoilla. Näistä koostuu nelikymppisen Kalle Väisäsen saliohjelma tällä kertaa. Väisänen on tuttu näky oululaisella kuntosalilla, sillä mies treenaa ahkerasti.

Väisäselle kuntoilu tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja treenien jääminen väliin vaikuttaa hyvään oloon kropassa ja sitä kautta mieleen ja peilikuvaan.

– Jos on ollut vaikka flunssaa tai kiirettä töissä, kiloja alkaa voi alkaa kertyä ja lihas vähentyy. Tällöin ryhtikin voi kärsiä.

Kalle Väisänen nostaa painoja
Kalle Väisänen treenaa, jotta keho säilyisi kunnossa vielä ikääntyessäkin.Paulus Markkula / Yle

Åbergin mukaan tutkimuksista on käynyt ilmi, että vaikka ulkonäkö on yhä tärkeämpi myös miehille, siitä ei ehkä osata puhua, eikä ulkonäköä välttämättä tunnisteta tärkeäksi.

Yksi syy tähän voi olla se, että ulkonäköön panostaminen mielletään naisille ominaiseksi toiminnaksi, joten näin ollen se ei sovi miehille.

– Me suomalaiset myös ajattelemme usein olevamme käytännönläheistä ja koreilematonta kansaa. Ulkonäöstä puhuminen ei ole meille tuttua, Åberg sanoo.

Suomi ulkonäköyhteiskuntana -tutkimuksen mukaan miehet esimerkiksi panostavat hiusten leikkuuseen ja hoitamiseen siinä missä naisetkin. Hiustenhoitoa ei kuitenkaan ajatella ulkonäön kautta, vaan puhutaan mieluummin siisteydestä ja puhtaudesta.

Myös Väisänen puhuu mielellään urheilun vaikutuksesta toimintakykyyn, ei niinkään ulkonäköön. Åbergin mukaan tämä on yleistä. Miesten ulkonäkö kehystetään usein toimintakyvyn kautta, eikä esimerkiksi seksikkyyden kautta.

Väisänen myöntääkin, että ulkoisista syistä tulee välillä treenattua enemmän toisia lihaksia kuin toisia.

Miehille ulkonäkö on vaikea puheenaihe

Väisänen työskentelee opettajana, mutta tekee satunnaisesti myös mallikeikkoja. Niistä hän kertoo saaneensa pääosin positiivista palautetta kaveripiiristään. Joskus mallin töistä on myös vinoiltu.

Väisänen uskoo, että miesten on nykyisin helpompi kommentoida positiivisesti toisten miesten ulkoista olemusta, ilman että se otetaan mielistelynä.

– Esimerkiksi salilla voi tulla tuntemattomiltakin kommentteja, että näyttää hyvältä.

Suoraan ulkonäöstä puhuminen on Väisäsen mielestä kuitenkin vaikeaa, sillä siihen ei ole totuttu. Hänen mielestään asiasta tulisi kuitenkin puhua enemmän ääneen.

– Miesten ulkonäöstä puhumiseen liittyy edelleen vanhoja asenteita, sievistelyä ja prameilua.

Katso yllä olevalta videolta, millainen on miehen jokapäiväinen ihonhoitorutiini. Paulus Markkula / Yle

Jere Laava sen sijaan puhuu ulkonäköönsä panostamisesta avoimesti, sillä hän haluaa hälventää leimaa, joka liittyy miesten ulkonäön hoitoon. Laava on esimerkiksi esitellyt omalla YouTube-kanavallaan ottamiaan kasvohoitoja.

– On ihan okei panostaa itseensä ja ei ole millään tavalla väärin, jos sattuu haluamaan vähän volyymia lisää huuliinsa.

Laava arvelee, että yleensä miehet eivät uskalla puhua siitä, kuinka paljon he laittavat rahaa ulkonäkönsä hoitoon. Kauneushoitojen ajatellaan olevan naisten etuoikeus.

– Miehen ilmeisesti pitäisi olla täydellinen luonnostaan.

Ihannemiehen vartalo on tavikselle liki saavuttamaton

Laava ja Väisänen tunnistavat mainoskuvien luoman miesihanteen.

– Se on tikissä, sixpack, isot rintalihakset, komea ja parran sänkeä löytyy, Väisänen luettelee.

Samalla hän toteaa, että ihannemiehen ulkomuodon eteen pitäisi treenata todella paljon epämukavuusalueella ja samalla kiinnittää huomiota syömiseen.

– Normaalilta nelikymppiseltä perheelliseltä ja työssäkäyvältä mieheltä tuollaisen ulkomuodon ylläpitäminen vaatisi valtavasti työtä, ei siihen noin vaan ryhdytä.

Väisänen kertoo oman ulkonäköidolinsa olevan peräisin ajalta, jolloin hän pelasi itsekin jalkapalloa aktiivisesti.

David Beckham ikääntyy arvokkaasti ja näyttää edelleen fressiltä.

Väisänen seuraa myös Mikko Leppilammen treenihaastetta. Myös Väisäsen omana tavoitteena on pysyä kunnossa, vaikka ikää tuleekin.

Kalle Väisänen nostaa leukoja
Urheileminen on Kalle Väisäselle elämäntapa.Paulus Markkula / Yle

Iän vaikutukset täytyy kuitenkin ottaa huomioon. Aineenvaihdunta hidastuu ja syömiseen täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Kroppa on myös aamuisin kankeampi ja vaatii enemmän venyttelyä, Väisänen kertoo.

Mies huomasi muutoksen kehossaan jo alle kolmikymppisenä, lopetettuaan aktiivisen jalkapallon pelaamisen. Treenaamattomuus alkoi näkyä kropassa alle parissa vuodessa.

Åberg kertoo, että heidän tutkimusaineistonsa mukaan yleensä miehet heräävät ikääntymisen vaikutuksiin vasta 45 vuodesta eteenpäin. Eniten huolissaan ikääntymisestään on 56–65-vuotiaat. Naisia huoli ikääntymisestä koskettaa läpi elämän, mutta huolestuneimpia ovat 26–35-vuotiaat.

– Keskustellessaan ulkonäkösuhteestaan ikääntyneemmät miehet sanovat, ettei ulkonäöllä ole heille merkitystä. Samalla heidän puheessaan kuitenkin korostuu tietynlainen kohtuullisuuden ideaali, jossa vanhan puvun päälle mahtuminen ja terveelliset elämäntavat saavat mielellään näkyä päällepäin.

Tutkimuksen mukaan myös yhteiskuntaluokka vaikuttaa ikääntymisen kokemukseen. Ylempi keskiluokka kokee ulkonäkönsä paremmaksi ja tärkeämmäksi kuin työväenluokka, jolle ulkonäkö ei tutkimusten mukaan ole samalla tavalla itseilmaisun väline, Åberg sanoo.

Lihaskimppu vieressä luo alemmuuskompleksin

Jere Laavan miesihanne löytyy Calvin Kleinin alusvaatemainoksissa esiintyvästä Shawn Mendesistä. Myös Laava itse toivoisi olevansa lihaksikkaampi, mutta toteaa nykyisenkin vartalon riittävän itselleen.

Laava sanoo, että hänelle kuntosalimaailma ei sovi.

– Se aiheuttaa vartalokateutta ja pistää treenaamaan tavalla, joka ei ole hyväksi itselleni.

Myös kesä ja vähissä vaatteissa esiintyminen tuo miehille paineita. Jos esimerkiksi uimarannalla on vieressä paidattomia lihaskimppuja, voi se tuoda alemmuuskompleksin itselle. Samalla miettii ottaako oman paitansa pois, Laava pohtii.

Jere Laavala meikkaa
Jere Laava levittää tottuneesti puuteria kuvausta varten, etteivät kasvot kiillä.Paulus Markkula / Yle

Laavan mukaan mainosten mieskuvien ja sosiaalisen median lisäksi miehille ulkonäköpaineita luovat myös naiset.

– Naiset panostavat paljon itseensä, joten monet heistä odottavat, että miehet tekevät samoin, Laava sanoo.

Åberg muistuttaa, että ulkonäköön suhtautuminen väestötasolla on edelleen sukupuolittunut. Naisilta jopa odotetaan ulkonäköön panostamista, ja esimerkiksi ikääntymisen merkkien häivyttämistä, kun taas miehiltä vastaava käytös ei ole odotettua tai se saattaa olla jopa paheksuttua.

Laava on valmis satsaamaan ulkonäköönsä myös tulevaisuudessa. Hän on pohtinut nenäleikkausta ja kulmakarvojen kohotusta.

– Nenäleikkaus voisi olla ylioppilaslahja itselleni.

Laava arvelee olevansa edelläkävijä käyttäessään kauneuskirurgiaa. Hän myös uskoo olevansa rohkeampi muuttamaan omaa ulkonäköään mieleiseksi kuin moni muu mies.

Visuaalinen maailma luo painetta näyttää hyvältä

Åbergin mukaan myös sosiaalinen media luo eri tavoin paineita esittää itseään positiivisessa valossa.

Naiset kokevat sosiaalisessa mediassa enemmän painetta ulkonäöstään, mutta esimerkiksi Tinderissä myös miehet tulevat arvioiduksi ulkonäkönsä kautta.

Åberg sanoo, että on mielenkiintoista nähdä, tuleeko nykyisistä nuorista miehistä ulkonäkökeskeisempiä kuin aiemmista sukupolvista.

– He elävät hyvin erilaisessa maailmassa kuin vaikka isoisänsä, jotka eivät ole olleet sosiaalisessa mediassa, ja joille esimerkiksi selfieiden ottaminen on ihan hepreaa.

Millaisia ulkonäköpaineita sinulla on ja mistä ne johtuvat? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

"Onpa jätkä lihonu!" – Miesten saunailloissa naljaillaan. Painon kommentointi sattuu, vaikka sitä ei näytetä

Ulkonäköpaineet ovat myös miesten riesa – katso vaikka somea ja kuuntele miesten läpän heittoa pukukopissa