Opettaja teki selväksi, että homot joutuvat helvettiin – "Ilmapiiri koulussa lähtee opettajista"

Pride-viikon nuorille suunnatussa ohjelmassa on keskusteltu muun muassa siitä, miten koulun pitäisi tukea tasa-arvoa.

Helsinki Pride
Julisteen tekoa Helsinki Pride 2019 -päiviä varten.
Nuorten Priden työpajoissa valmisteltiin kulkuekylttejä ja muuta rekvisiittaa.Antti Haanpää / Yle

“Homot joutuvat helvettiin”, kertoo Pinja opettajansa julistaneen alituiseen uskonnontunneilla lukiossa.

Pinja on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa on vahva herännäiskristillinen yhteisö ja sen vuoksi hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

– Opettaja koki jotenkin olevansa saarnaustehtävässä, eikä osannut pitäytyä neutraalina, opettajan roolissa.

Pinja kertoo lukiossa olleensa avoimesti sitä mitä on eli lesbo, ja opettajan asenteiden takia homoseksuaalisuus nostettiin uskonnon tunneilla vähän väliä tikunnokkaan.

– Uskonnon ryhmässä useilla oppilailla oli opettajan kanssa samankaltaisia näkemyksiä ja he saivat vahvistusta mielipiteilleen.

– Opettajalla oli tapana antaa tunneilla puheenvuorot niille, jotka olivat hänen kanssaan samaa mieltä. Toista mieltä olevien oli otettava väkisin tilaa.

Pinjan vierustoveri saattoi siis todeta kirkon kuuluvan ainoastaan oikeille kristityille, opettajan nyökytellessä hyväksyvästi, hän kertoo.

– Opettajan kanssa samaa mieltä olevien ei tarvinnut perustella mielipiteitään, mutta muunlaisten ajatusten esiintuonti johti loputtomaan vänkäykseen.

Pinja otti opettajan käytöksen puheeksi koulun rehtorin kanssa, mutta tilanne ei siitä parantunut. Lakkiaisissa opettaja ei ollut kyennyt Pinjaa onnittelemaan, vaan katsonut ohi kätellessään.

Pinja toivoo, että samankaltaiseen tilanteeseen joutuvien nuorten ei tarvitsisi lähteä nöyristelemään.

– Neuvoni nuorelle, joka kokee samaa kuin minä, on se, että kannattaa pitää vaan päänsä. Jos ei ole hirveän argumentatiivinen ihminen ja tuntee tilanteen ahdistavaksi, voi vaikka kävellä ulos luokasta.

– Paras tapa on varmasti ajatella, että tämä on väliaikaista ja täällä ollaan hankkimassa koulutusta eikä muita ihmisiä tykkäämään itsestään. Se loppuu joskus ja sitten voit taas itse valita ympärillesi ihmiset, jotka ymmärtävät asian, Pinja pohtii.

Pinjaa itseään opettajan asenteellisuus ei kuitenkaan saanut kääntymään kirkkoa vastaan. Hän on ilahtunut siitä, että ev. lut. kirkko on nyt lähtenyt mukaan tukemaan sateenkaariväestöä voimakkaasti.

– Olen tosi kiitollinen ihmisille, jotka tekevät kirkon sisällä aktiivisesti töitä sen eteen, että kirkkokin siirtyy yhä enemmän siihen suuntaan, että otetaan sateenkaariväestökin mukaan toimintaan.

"Totuin jo ala-asteella kysymykseen: Oletko tyttö vai poika?"

Tamperelainen Janina Paananen kertoo, että hänen omat ikävimmät kokemuksensa koulumaailmassa ulkopuolelle jätetyksi tulemisen tunteesta liittyvät siihen, kun hän alkoi yläasteaikoina seurustella naisen kanssa.

Janina Paananen, Tampere
Janina Paananen osallistui Helsingissä Nuorten Priden kouluasioita käsittelevään paneeliin.Antti Haanpää / Yle

– Monet aiemmista kavereistani kaikkosivat ja välttelivät minua. Fyysisesti minut jätettiin rauhaan, mutta piilossa olevaa syrjintää, kuten kuiskuttelua ja tuijottelua, sain sietää.

Yläasteajoilta Paanasen mieleen nousee myös yksi, nyt absurdilta tuntuva kokemus.

– Kun seurustelu tuli koulussa ilmi, kuraattori kutsui luokseen ja minulle korostettiin, että pitää osata käyttäytyä koulun alueella siveästi. Heteropareille harvemmin tämmöisiä muistutuksia annettiin, Paananen muistelee.

Kiusaamiskokemuksista huolimatta Paananen sanoo, että hänen minäkuvaansa horjuttamaan tai elämäänsä pilaamaan ikävyydet eivät onneksi riittäneet.

– Aika paljon on tullut koettua, siihen vähän tottuukin – mikä on toisaalta tietty myös huolestuttavaa, hän toteaa.

Paananen kehottaa kertomaan kiusaamisesta.

– Kannustan ehdottomasti puhumaan ja mieluiten ammattilaiselle. Internetissäkin voi tietysti myös keskustella asioista matalalla kynnyksellä, jos ei halua tulla ilmi omilla kasvoillaan.

– Kiusaamista vähentää se, mitä enemmän asioista pidetään meteliä, koulutetaan ja tiedotetaan. Opettajista ilmapiiri koulussa aika paljon lähtee, hän uskoo.

Jo ala-asteella Paananen kertoo tottuneensa kysymyksiin, onko hän tyttö vai poika.

– Poikkesin aika paljon massasta. Kyselyt eivät olleet mitenkään hyväntahtoisia. Lapsena, kun en itsekään vielä ymmärtänyt, mistä on kyse, se tuntui tosi pahalta ja loukkaavalta.

Tällä hetkellä 18-vuotias Paananen kertoo ymmärtäneensä sittemmin olevansa transmies.

Paananen muistuttaa, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoliasiat ovat muuttuvia kokonaisuuksia ja voi kestää pitkäänkin löytää oma minuutensa.

– Kun nyt katson ajassa taaksepäin, muistan miten halusin aina leikkiä isää kotileikeissä. Sen, että olen transmies, olen pystynyt myöntämään ja tajuamaan vasta aivan viime aikoina.

Paanasen mukaan asian ymmärtämiseen on vaikuttanut asioista hankittu tieto.

– Samaan aikaan se on pelottavaa, mutta myös helpottavaa – vihdoin tuntuu, että tämä minä olen. Tieto voi olla tietenkin tutuille ihmisille hämmentävä, mutta viime kädessä se ei ole kuitenkaan kenenkään muun asia.

– En ole koskaan tuntenut sopivani niin stereotyyppiseen nais- kuin mieskäsitykseenkään. Olen joutunut pohtimaan, voinko olla tällainen, kun en sovi perinteiseen muottiin, hän sanoo.

Miten suomalaisesta koulusta saadaan maailman suvaitsevaisin?

Kieltenopettajaksi opiskeleva Konsta Nupponen haluaa toimia sen eteen, että suomalainen koulu olisi maailman suvaitsevaisin. Hänen mielestään koulumaailman pitää olla turvallinen myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille.

23-vuotias helsinkiläisopiskelija valittiin pari viikkoa sitten Mr. Gay Finlandiksi. Hän kertoo, että osasyy kisaan lähtöön oli se, että hän haluaa tuoda julkisuuden kautta esiin tärkeinä pitämiään tasa-arvoasioita ja yhteiskunnallisia teemoja.

Konsta Nupponen, Helsinki
Konsta Nupponen, Mr Gay Finland 2019, kieltenopettajaopiskelija ja yksi Nuorten Priden panelisteista.Antti Haanpää / Yle

– Olisi tärkeätä, että kouluihin saataisiin vierailijoita ulkopuolelta, kuten Setasta ja Trasekista. Opettajien tieto- ja taitotasoa pitäisi lisätä, jotta osattaisiin kohdata paremmin sateenkaarivähemmistöön kuuluvia oppilaita.

Jos koulussa tuntee joutuvansa minkäänlaisen syrjinnän tai kiusaamisen kohteeksi, kannattaa Nupposen mukaan olla yhteydessä rehtoriin, kuraattoriin ja muuhun koulun henkilökuntaan.

– Kasvatuksen kannalta koulu ei ainakaan saisi luoda itsetunto-ongelmia, Nupponen painottaa.

Terveystiedon opetus kaipaisi Nupposen mukaan uudistusta.

– Terveystiedossa tulisi kertoa laajemmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvistä asioista. Myös biologian tunneilla jo alakoulussa, kun käydään ihmistä läpi, asiaa voitaisiin nostaa esiin, huomioiden oppilaiden ikätaso.

Perusavain hyvään kouluilmapiiriin on hänen mielestään se, että kaikkia kohdellaan samanarvoisina, jolloin kaikki voivat hyvin.

– En usko, että kukaan sateenkaari- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori itse kaipaa mitään erityiskohtelua, vaan sitä, että otetaan mukaan kaveriporukkaan ja ryhmätöihin, kuten kuka tahansa.

Jos nuori kohtaa identiteettinsä kanssa jonkinlaisen sisäisen kriisin, hyvä opettaja osaa Nupposen mielestä ohjata nuoren eteenpäin ja keskustelemaan esimerkiksi koulupsykologin kanssa.

– Itse tulin tietoiseksi omasta seksuaalisesta suuntautumisestani tosi myöhään. Muistuttaisin, että kiire ei ole minnekään, se ei tee ihmistä huonommaksi, ettei identiteetti ole selvillä heti murrosiän alussa.

Kansainvälisesti katsottuna Suomessa suhtaudutaan vähemmistöihin Nupposen näkemyksen mukaan hyvin, mutta kiusaaminen kouluissa on silti valitettavan yleistä.

– Useimmiten se johtuu tietämättömyydestä tai kommunikaatioyhteyden puuttumisesta, hän uskoo.

Nupponen toivoo, että Suomeen saataisiin kunnianhimoinen, sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, jossa määriteltäisiin selkeät suuntaviivat, miten koulumaailmassa kiusaamisesta hankkiudutaan eroon.