Rinteen hallitus hakee veromiljoonia telakoiden veronumerojärjestelmästä, mutta työnantaja epäilee hyötyjä – ”Suomella ei varaa sooloilla”

Harmaan talouden selvitysyksikön mukaan veronumerojärjestelmä sopisi mainiosti telakkateollisuuteen. Telakat muistuttavat rakennustyömaita, joissa veronumerot ovat jo käytössä.

harmaa talous
Arctechin telakka Heslingin Hietalahdessa.
Hallitus pyrkii hillitsemään harmaata taloutta veronumeron käytöllä. Järjestelmä otetaan käyttöön telakoilla, jos Antti Rinteen (sd.) hallituksen suunnitelmat toteutuvat.Mårten Lampen / Yle

Hallitus pyrkii suitsimaan harmaata taloutta kuluvalla hallituskaudella ja yksi merkittävimmistä keinoista on veronumeron ottaminen käyttöön telakkateollisuudessa.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tuoreessa hallitusohjelmassa todetaan, että ”telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toiminut ja harmaata taloutta ennaltaehkäissyt veronumero.”

Veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muilla ”riskialoilla, kuten matkailu- ja ravintola-alalla”.

Veronumerolla tarkoitetaan numerosarjaa, joka jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on oltava ennen töiden alkamista.

Numerolla on pyritty pitämään huoli siitä, että yritykset ja työntekijät hoitavat verot ja muut velvoitteet asianmukaisesti. Samalla työehtojen toteutumista on pidetty silmällä.

Työntekijä- ja työantajaliitot ovat kuitenkin erimielisiä siitä, toimiiko järjestelmä telakkateollisuudessa.

Kilpailukyky siellä, oikeudet täällä

Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto korostaa työntekijöiden oikeuksien toteutumista, kun taas työnantajien etujärjestö Teknologiateollisuus on huolissaan Suomessa toimivien yritysten kilpailukyvystä.

Teknologiateollisuuden työmarkkina-asiantuntija Aapo Heikurainen sanoo, että veronumerojärjestelmä lisäisi alalla byrokratiaa ja sen kustantaisivat työnantajat.

– Kun järjestelmän laajentamista uusille aloille on viime vuosien aikana käsitelty, olemme olleet lausunnoissa varovaisia. Olemme muistuttaneet yritysten toimintaa hankaloittavasta asetelmasta.

Heikurainen viittaa ennen kaikkea siihen, että suomalaisille yrityksille koituu järjestelmästä taakka, kun taas ulkomaalaisille telakoille ei tule samanlaisia velvoitteita.

– Se on yksi osatekijä toimintaympäristössä, joka luo jäykkyyttä ja epähoukuttelevuutta, jos kaikki aika ja vaiva menee lappujen täyttämiseen oikein. Suomi on pieni talous, jolla ei ole varaa lähteä sooloilemaan omia malleja.

Hakaniemen torin laidalla äänenpaino on toinen. Teollisuusliitto on vaatinut jo vuosia veronumeron ottamista käyttöön telakkateollisuudessa ja syy on sopimusvastaava Kauno Koskelan mielestä selvä.

– Vaatimusten taustalla on se, että yritykset ja työntekijät noudattaisivat työlainsäädäntöä. Vaatimuksella on pyritty takaamaan työntekijöiden tasavertainen asema, Koskela sanoo.

Ammattiyhdistysliikkeen sisältä on esitetty epäilyksiä (siirryt toiseen palveluun), että muun muassa Meyerin Turun telakalla olisi työskennellyt ulkomaalaista halpatyövoimaa. Tämä puolestaan sorsii ammattiyhdistysväen mukaan suomalaisia työntekijöitä, joiden osalta työehtoja noudatetaan.

Koskelan arvion mukaan veronumerojärjestelmä toisi viranomaisille lisää työkaluja valvoa työntekijöiden oikeuksia. Lounais-Suomen aluehallintovirasto toivoi näitä välineitä käyttöönsä Seura-lehden (siirryt toiseen palveluun)haastattelussa.

Jos Rinteen hallitus päättää ottaa veronumerojärjestelmän käyttöön telakkateollisuudessa, sitä ei Heikuraisen mukaan voida sellaisenaan omaksua rakennusteollisuudesta.

– Telakkateollisuus on erilainen ala kuin rakennusteollisuus. Eri toimijoiden läsnäolo työmaalla on erilainen kuin rakennusteollisuudessa. Ymmärtääkseni kansainvälisen alihankintaverkoston työntekijät piipahtavat lyhyemmän aikaa työmailla kuin rakennusalalla.

Heikuraisen mukaan tämän takia telakoilla jouduttaisiin tekemään rekisterin vuoksi enemmän hallinnollista työtä kuin rakennusalalla.

Teknologiateollisuus sanookin, että telakkateollisuuden veronumeromalli pitäisi valmistella huolella, jos se otetaan käyttöön.

Verottaja: 100 miljoonaa euroa verotuloja vuosittain

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut, millaisia vaikutuksia harmaan talouden torjuntakeinot ovat tuottaneet. Rakennusala otti veronumerojärjestelmän käyttöön vuonna 2012.

Muutenkin alalla on panostettu viime vuosina harmaan talouden torjuntaan. Käännetty arvonlisävero otettiin käyttöön huhtikuussa 2011 ja laajennettu tiedonantovelvollisuus heinäkuussa 2014.

Käännetyllä arvonlisäverolla viitataan muutokseen, jonka mukaan rakentamispalvelun ostaja on verovelvollinen. Pitkissä urakoitsijaketjuissa puolestaan pääurakoitsija maksaa arvonlisäverot.

Laajennetulla tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevaa uutta käytäntöä, jonka yhtenä tarkoituksena oli saada pimeiden yritysten työntekijät verotuksen piiriin.

Verottajan kaksi vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan rakennusalalla toteutetut muutokset ovat lisänneet ilmoitettuja palkkoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Palkoista maksetut verot ovat tuoneet vuosittain 100 miljoonaa euroa lisää rahaa valtion kirstuun.

Harmaan talouden selvitysyksikön johtajan Janne Marttisen mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka suuri osuus lisäverotuloista johtuu veronumerojärjestelmästä.

– Rakennusalalla mittaaminen oli siinä mielessä vaikeaa, että alalla oli tehty useita uudistuksia muutaman vuoden sisään. Pelkästään veronumerojärjestelmän vaikutusten tislaaminen kaikesta on todella vaikeaa.

Marttisen valistunut arvio kuitenkin on, että veronumerojärjestelmä on vaikuttava keino harmaan talouden torjunnassa ja ulkomaalaisten työntekijöiden saamisessa verotuksen piiriin.

Marttinen ei allekirjoita Teknologiateollisuuden viestiä rakennusalan ja telakkateollisuuden eroista, vaan näkee enemminkin alojen välillä yhtäisyyksiä. Järjestelmä voisi toimia hänen mukaansa myös telakkateollisuudessa.

– Telakoilla on paljon ulkomaalaista työvoimaa ja paljon alihankintaa, eli liiketoimintamallit ovat samankaltaisia. Telakka on myös kiinteä rakennustyömaa, jossa rakennetaan isoa laivaa.

Tuoreessa hallitusohjelmassa sitova kirjaus veronumeroista koskee nimenomaan telakkateollisuutta, eikä matkailu- ja ravintola-alaa. Marttinen arvioi, että se johtuu nimenomaan laivanrakennusalan ja rakennusteollisuuden samankaltaisuudesta.

Matkailu- ja ravintola-alalla veronumerojärjestelmän soveltuvuutta joudutaan selvittämään enemmän.

Lue lisää:

Telakoille halutaan käyttöön rakennusalalta tuttu veronumerojärjestelmä – Meyer Turun telakka ei kommentoi linjausta