Nahkakantisessa bibliassa on repeämiä ja lehdet ovat haurastuneet.
Henrik Keyserin vuonna 1642 painamaa, ensimmäistä suomenkielistä koko Raamattua säilytetään Kansallismuseon kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla. Asiantuntijalta menee biblian konservoimiseen 10-15 päivää.
Maalauskankaassa on reikä. Kellastunut lakkapinta peittää Suomen ensimmäisen tunnetun naismaalarin, Margareta Capsian teosta Herran ehtoollinen vuodelta 1725.
Alttaritaulun konservointi maksaa arviolta 12 000 euroa. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
– Niiden rahallista arvoa on mahdoton määritellä. Kyse on korvaamattomista ja täysin ainutlaatuisista esineistä. Vastaavia ei ole muita, sanoo projektipäällikkö Päivi Roivainen Suomen kansallismuseosta.
Raamatulle, alttaritaululle ja monelle muulle museoesineelle täytyisi löytää kummi.
Suomen kansallismuseo (siirryt toiseen palveluun) kelpuuttaa Kulttuurikummiksi yksityishenkilön, yrityksen tai yhteisön.
Kummin velvollisuuksiin kuuluu esineen konservoinnin rahoittaminen. Esineen koosta ja kunnosta riippuen se maksaa 1500-15 000 euroa.
Vastineeksi kummi pääsee seuraamaan, kuinka esinettä konservoidaan. Hän saa näyttelyiden yhteydessä nimensä esille ja voi järjestää maksutta tilaisuuksia museossa.
– Samalla pääsee myös vaikuttamaan kulttuuriperinnön säilymiseen ja suojeluun, Päivi Roivainen lisää. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen).
Suomalaiset innokkaita aarteenetsijöitä
Kansallismuseo käynnisti Kulttuurikummi-kampanjan kolme vuotta sitten. Sen jälkeen moni löytö on kunnostettu alkuperäiskuntoon. (siirryt toiseen palveluun)
Esimerkiksi Ulvilan aarre, yli 1400 keskiaikaista rahaa, konservoitiin keräilyrahoja ja mitaleita markkinoivan Suomen Monetan tuella.
Hämeen linnassa on esillä entistä ehompi Henrik Klaunpoika Flemingin harvinainen messinkihaarniska. Konservoinnin maksaneet, Jaakko ja Tua Björklund halusivat näin tukea museotyötä. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen).
Kansallismuseon kokoelmissa on runsas puoli miljoonaa esinettä.
Esineiden konservointi on hidasta ja kallista.
Kunnostusta odottavien määrä vain kasvaa. Intendentti Eero Ehantin mukaan siihen osaltaan vaikuttaa ihmisten lisääntynyt innostus aarteenetsintään.
– Etenkin arkeologisia löytöjä tulee meille todella paljon johtuen suositusta metallinilmaisinharrastuksesta.
Kummiapu nopeuttaa uusien arkeologisten löytöjen esille saamista.
– Omat resurssimme ovat erittäin vähäiset. Nyt ne aarteet, jotka olisivat muuten säilytystilojen uumenissa, voidaan tuoda näytteille museoon, Eero Ehanti Suomen kansallismuseosta kiittelee.
Museon perusnäyttelyn uudistus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2021. Silloin näytteille tulee myös kummien tuella konservoituja esineitä.
Lue lisää:
Ainutlaatuinen haarniska-aarre konservoitiin viime hetkillä: "Sitä on pidetty koossa rautalangalla"