Poliiseista tehdään noin tuhat rikosilmoitusta vuodessa – ani harva johtaa syytteeseen, vielä harvempi tuomioon

Yksi yleisimmistä kanteluiden aiheista on poliisin liiallinen voimankäyttö virkatehtävissä.

Poliisien tekemät rikokset
Poliisin virkamerkki.
Tarkkoja tilastoja poliisien saamista rikostuomioista ei ole olemassa.Jaakko Stenroos / AOP

Poliisista tehtyjen rikosilmoitusten määrä on kasvussa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisia koskevia rikosilmoituksia on kirjattu 750–900 kappaletta vuodessa ja määrä on pysynyt melko vakaana.

Tänä vuonna ilmoituksia näyttäisi kertyvän vuoden loppuun mennessä yli 1 000, arvioi kihlakunnansyyttäjä ja poliisirikosten tutkinnanjohtaja Heikki Stenius Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Vain murto-osa rikosilmoituksista johtaa kuitenkaan syyteharkintaan ja vielä harvempi tuomioon.

Steniuksen mukaan noin 80 prosentissa tapauksista tutkinta lopetetaan jo Valtakunnansyyttäjänvirastossa, koska tapauksissa ei alustavien selvitysten perusteella ole syytä epäillä rikosta.

Jos rikoksen mahdollisuutta ei voida poissulkea ja esitutkintakynnys täyttyy, etenee juttu alueelliselle syyttäjätutkinnanjohtajalle ja mahdollisesti syytteeseen, jopa tuomioon.

Tarkkoja tilastoja poliisien saamista syytteistä ja rikostuomioista ei kuitenkaan ole olemassa.

– Emme ole selvittäneet, kuinka paljon näistä tapauksista päätyy käräjille, mutta aina aika ajoin tulee tapauksia, joissa poliisi tuomitaan esimerkiksi pahoinpitelystä. Karkeasti voi arvioida, että syytteitä nostetaan alle 50 vuodessa, Stenius sanoo.

Yleinen käytös sapettaa

Valtakunnansyyttäjänvirasto on alkanut tämän vuoden alusta tilastoida, minkätyyppisissä asioissa poliisista kannellaan. Tilastot julkistetaan vuoden lopussa.

Steniuksen mukaan ilmoituksia tehdään paljon esimerkiksi siitä, ettei poliisi ole aloittanut jossakin asiassa esitutkintaa, vaikka kansalaisen mielestä olisi pitänyt.

Monet arvostelevat niin ikään poliisin yleistä käyttäytymistä.

– Paljon rikosilmoituksia tulee myös tilanteista, joissa poliisi on käyttänyt virkatehtävän yhteydessä voimaa. Usein kansalainen katsoo, että oikeutta voimankäyttöön ei ole ollut ollenkaan tai että voimakeinoja on käytetty liikaa, Stenius sanoo.

"Ilmoitusaktiivisuus on lisääntynyt"

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen uskoo, että poliisirikollisuus on pysytellyt vuosia melko samalla tasolla, vaikka ilmoitusmäärät ovatkin nousseet.

– Syynä lisääntyneisiin ilmoituksiin voi olla se, että ihmisten ilmoitusaktiivisuus on kasvanut, kun julkisuudessa on ollut esillä oikeudenkäyntejä, joissa poliiseja on syytetty, jopa tuomittu, Tolvanen sanoo.

Vaikka syytteitä poliiseja vastaan ei useinkaan nosteta, ei kansalaisten tarvitse Tolvasen mielestä olla huolissaan järjestelmän tasa-arvoisuudesta.

– Uskon, että kaikki aiheelliset tapaukset tutkitaan, olipa tekijänä poliisi tai ei, Tolvanen linjaa.

Hänen mukaansa järjestelmää tulisi kyllä korjata niin, että kaikki poliisin toimintaa koskevat kantelut tutkittaisiin ensin hallinnollisesti, ja vasta sen jälkeen vakavimmat tapaukset siirrettäisiin rikostutkintalinjalle.

– Nyt käsittelyyn tulee paljon tapauksia, joissa kansalainen on pelkästään tyytymätön poliisin toimintaan, mutta epäilystä varsinaisesta rikoksesta ei ole olemassa, Tolvanen toteaa.