Suuri tutkimus käynnistyi Seinäjoen seudulla – muuttovirta halutaan positiiviseksi myös keskuskaupungin naapureissa

Seinäjoen seudulla toteutettava tutkimus lupaa ensimmäisiä ehdotuksia kunnille jo tulevana syksynä.

muuttoliike
Alex (vas.), Ari ja Sandra Haukka muuttivat ensin Australiasta Abu Dhabiin ja nyt reilu vuosi sitten Tuuriin Alavudelle.
Alex (vas.), alajärveläislähtöinen Ari ja Sandra Haukka muuttivat ensin Australiasta Abu Dhabiin ja nyt reilu vuosi sitten Tuuriin Alavudelle. Paluumuuttaja Ari Haukka on tyytyväinen perheen saamaan tukeen Alavudella.Mirva Ekman / Yle

Opiskelujen aloittaminen, valmistuminen ja ensimmäinen työpaikka, lasten syntymä ja lasten kotoa muuttaminen ovat niitä elämän saumakohtia, joissa suurten elämänmuutosten tekemisen on todettu olevan tavallista helpompaa.

Ne ovat hetkiä, joihin pitäisi pystyä tarttumaan silloin, kun halutaan vaikuttaa muuttoliikkeeseen. Kuten Seinäjoen seudulla, missä kahdeksan kuntaa rahoittaa yhdessä nyt käynnistynyttä muuttoliiketutkimusta.

– Kunnilla on vain mielikuvitus rajana, kun mietitään toimia, joilla muuttoliikkeeseen voidaan vaikuttaa. Tosin usein asenteet ja perinteet rajoittavat kuitenkin sitä, mitä voidaan tehdä, sanoo erikoistutkija Markku Mattila Siirtolaisuusinstituutista.

Tutkimuksen kolme kohderyhmää

Seinäjoen seudulla maakuntakeskus Seinäjoki kasvaa. Osin naapurikuntien kustannuksella.

Tilanne on sama kuin monilla muilla alueilla, missä keskuskaupunkeihin muutetaan pienempien kuntien kärsiessä muuttotappiosta.

– Suomen sisällä muuttoliike on nollasummapeliä ja monilla kaupunkiseuduilla koetaan samankaltaisia haasteita. Pienemmät lähtöalueet kokevat muuttotappiota ja jatkossa selvää muuttovoittoa on mahdollista saavuttaa vain kansainvälisistä lähteistä, Mattila sanoo.

Seinäjoen seudulla nyt käynnistyneen muuttoliiketutkimuksen kohderyhmiä ovat pohjalaislähtöiset paluumuuttajat sekä opiskelijat, joiden jääminen alueelle valmistumisen jälkeen koetaan tärkeäksi. Kolmas ryhmä ovat ulkomailta Suomeen muuttavat.

Tavoitteena on muun muassa selvittää, miten alueellista väestöjakaumaa tasoitettaisiin niin, että Seinäjoen vetovoimasta hyötyisivät myös lähikunnat.

– Suuri osa muuttoliikkeestä tapahtuu työpaikkojen perässä, mutta on oltava jotain muutakin, mitä tällä alueella on ja mikä tätä aluetta yhdistää niin, että voitaisiin tehdä yhteistä markkinointia, Mattila sanoo.

Ari Haukka nauttii vanhan remontoimisesta. Tässä työn alla juna-aseman ikkunoita.
Ari Haukka sanoo nauttii vanhan remontoimisesta. Tässä työn alla juna-aseman ikkunoita.Mirva Ekman / Yle

Paluumuuttajana juna-asemalle Tuuriin

Alajärveläislähtöinen Ari Haukka on opiskellut Vaasassa, asunut ja työskennellyt Kiinassa, Australiassa ja Abu Dhabissa, Arabiemiirikunnissa.

Nyt Haukka asuu Etelä-Pohjanmaalla Tuurin kylässä ja pyörittää puolisonsa kanssa matkailuyritystä, joka tarjoaa majoituspalveluita vanhassa junassa Tuurin asemalla.

Talvella on pimeää ja hiljaista, kesällä vilkkaampaa, mutta ainakaan vielä muutto Suomeen ei kaduta.

– Mietittiin, että ostetaanko Tasmaniasta pubi vai tullaanko Suomeen. Netissä tuli sitten vastaan Tuurin vanha juna-asema ja lensin tänne sitä katsomaan. Rakastuin heti rakennukseen, jossa oli niin paljon mahdollisuuksia, Haukka kertoo.

Haukka lasketaan Etelä-Pohjanmaalle paluumuuttajaksi, vaikka hän kritisoikin termiä turhan lopulliseksi.

– Tulimme Tuuriin pysyvästi, mutta se ei tarkoita, että olisimme loppuiän täällä. Kun täältä loppuu tekeminen ja minulta luovuus, eikä tämä paikka anna enää elämänintoa, menemme seuraavaan paikkaan, Haukka sanoo.

10-vuotias RSPCA:lta pelastettu Timmy-koira tottelee käskyjä ainakin toistaiseksi vain englanniksi.
10-vuotias RSPCA:lta pelastettu Timmy-koira tottelee käskyjä ainakin toistaiseksi vain englanniksi. Mirva Ekman / Yle

Haukka kehuu sitä vastaanottoa, jonka Alavuden kaupunki tarjosi kuntaan muuttajalle. Kauan ulkomailla asuneelle Suomen tavat olivat outoja, mutta kaikkeen oli saatavissa apua.

– Kaikki neuvoivat, enkä koskaan ole noin hienoa palvelua saanut.

Ensimmäisiä ehdotuksia tänä syksynä

Siirtolaisuusinstituutin toteuttama tutkimus jatkuu vuoteen 2021. Ensimmäisiä haastatteluja on jo tehty ja ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi, joita muuttajista kiinnostuneet kunnat voisivat yhdessä tehdä, on luvassa tulevana syksynä.

Tutkijat muistuttavat, että kehitys ja kasvu eivät aina tarkoita suurten ihmismassojen houkuttelua, vaan tulevaisuudessa yhteiskunnat sekä niiden kasvu ja tuotanto tullaan todennäköisesti järjestämään eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi Härkiksen tehdas tai Suomen suurin aurinkovoimala voivat toimia alueellisina vetovoimatekijöinä ennen kaikkea nyt, kun työelämä, rakentaminen ja ympäristöasiat ovat murroksessa. Ne pitää vain hoksata ja nostaa esille.

– Meidän tarkoituksemme on syöttää ideoita ja toimintaehdotuksia kunnille. Emme kuitenkaan pysty varmistamaan, että niitä toteutetaan, sillä ne ovat resurssikysymyksiä ja osa poliittista päätöksentekoa, Markku Mattila sanoo.