Huostaanottojen itä–länsi-eroa ei osata tarkasti selittää – systeemisen lastensuojelun toivotaan parantavan tilannetta

Itä-Suomessa lastensuojelussa joudutaan turvautumaan huostaanottoihin selkeästi useammin kuin läntisessä Suomessa.

huostaanotto
Kenkäkasa savonlinnalaisen lastenkodin eteisessä.
Huostaan otettuja lapsia ja nuoria on Suomessa lähes 20 000. Esimerkiksi Etelä-Savossa pyritään määrää vähentämään systeemisellä lastensuojelulla, jossa edetään pienin askelin.Kati Rantala / Yle

Huostaanottojen määrä Suomessa on ennätyslukemissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreen tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli viime vuonna yhteensä lähes 19 000. Huostaan otettuja lapsia ja nuoria on valtakunnallisesti eniten suhteessa väestöön Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä.

Itä-Suomen luvut ovat olleet sijoitettujen lasten osalta jo vuosikausia suurempia kuin läntisessä Suomessa. Tarkempaa tutkittua tietoa selkeästä itä–länsi-erosta ei ole, mutta sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioidaan alueellisten erojen voivan johtua muun muassa perheitä eri tavoin tukevan toiminnan puutteista ja resurssitilanteesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Marjo Malja korostaa vahvojen tukirakenteiden ja yhteistyön toimivuuden merkitystä.

– Lastensuojeluun heijastuu se, kuinka varhain perheitä onnistutaan tukemaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Esimerkiksi Etelä-Savossa on kääritty hihat huostaanottojen vähentämiseksi. Maakunnassa kokeillaan systeemistä lastensuojelua, jonka tarkoituksena on puuttua jo varhaisessa vaiheessa perheiden ongelmiin moniammatillisen tiimin avulla. Tiimissä on mukana muun muassa perheterapeutti.

Systeemisen lastensuojelun pilottitiimejä on koulutettu Mikkelissä ja Savonlinnassa parin vuoden ajan. Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin sosiaaliohjaaja Heini Leskinen on yksi Etelä-Savon kuudesta kouluttajasta.

– Systeemisessä työskentelyssä edetään pienin askelin. Se vaatii 3–4 vuotta ennen kuin ne tulokset näkyvät, hän sanoo.

Savonlinnassa ongelmana laitospainotteisuus

Savonlinnassa huostaanotot ovat lisääntyneet selvästi kolmen viime vuoden aikana. Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin tulosaluejohtaja Jorma Hongisto kertoo Savonlinnassa kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia olevan yli sata.

– Ongelma meillä on se, että sijoitetuista yli puolet on laitoshoidossa ja vähemmän sijaisperheissä.

Läntisen Suomen puolelta, Pohjois-Pohjanmaan Kempeleessä sijoitettuja lapsia on vain kolmisenkymmentä. Kempeleen kunnan sosiaalijohtaja Tarja Kinnunen sanoo kunnan peruspalveluiden toimivuuden osaltaan selittävän alhaisia lukuja. Kempele järjestää muun muassa varhaiskasvatuksen perheohjausta ja -neuvontaa, ja lapsille on saatavilla tukihenkilöitä tai tukiperheitä.

– Vahvana näkyvissä oleva vakaumus, lestadiolaisuus, vaikuttaa myös osaltaan siihen, että lapsia on meillä vähemmän lastensuojelun piirissä, Kinnunen arvioi.

Huostaanotto on vihoviimeinen keino, jota käytetään, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Huostaanotto on myös kallis toimenpide. Sijaisperhetoiminta on huomattavasti edullisempaa.

– Meillä ei ole sijaisperheitä riittävästi. Toisaalta lasten ja nuorten ongelmat ovat välillä niin haastavia, että ainoa vaihtoehto on ammatillinen perhekoti tai laitoshoito, Jorma Hongisto myöntää.

Hongisto kertoo perhehoidon vuorokausihinnaksi runsaat sata euroa, kun ammatillinen perhekoti maksaa 200–300 euroa vuorokaudelta. Laitoshoidon kustannukset voivat hänen mukaansa olla pahimmillaan 500 euroa vuorokaudessa.

Systeemisellä lastensuojelulla kohti pehmeämpiä arvoja

Systeemisen lastensuojelun tavoitteena on tavata perheitä useammin ja ratkaista ongelmat yhdessä perheiden kanssa ennen kuin tilanteet kärjistyvät. Perheen systeemiä avataan yhdessä perheen kanssa erilaisien menetelmien avulla. Sosterin sosiaaliohjaaja Heini Leskinen kertoo käytössä olevan muun muassa sukupuu, verkostokartta, elämänjana ja kolme taloa.

– Yhdessä perheen kanssa lähdemme miettimään perheen haastetta ja mikä on se sydänsyy. Esimerkiksi jos nuori ei käy koulua, niin mitä ongelmaa hän sillä ratkaisee, Leskinen havainnollistaa.

Lastensuojelun työkulttuuria pyritään viemään kohti entistä pehmeämpiä arvoja, kuten keskustelevuutta ja empaattisuutta. Leskinen pitää suunnanmuutosta pois byrokratiasta ja ohjauksesta hyvin tärkeänä.

– Se on sekä asiakkaalle että työntekijälle helpompaa. Suhdeperustainen työ kantaa pitemmälle.

Suomessa systeeminen lastensuojelu on ollut käytössä esimerkiksi Mäntsälässä, missä uuden mallin toimivuus on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan näkynyt huostaanottojen vähentymisenä. Opit uuteen toimintatapaan tulevat Lontoosta.

Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen levittävän ja kehittävän mallia Suomeen sopivaksi.

– Tänä vuonna THL:llä on meidän toimeksiantosopimus siitä, että tämän mallin käyttöönottoa tuetaan, ja THL on tehnyt alueiden kanssa sopimukset. Käytännössä kaikki maakunnat ovat työssä mukana.