"Tyttäreni ei kuollut, hänet murhattiin", kertoo meksikolainen äiti, joka jakaa tuhansien muiden kohtalon

Meksikossa naisten murhat jäävät usein selvittämättä. Miehisessä kulttuurissa naisia syyllistetään heihin kohdistuvasta väkivallasta, eikä rikoksia tutkita.

Meksiko
Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Irinea Buendíasta on muodostunut naismurhia vastaan taisteleva aktivisti. Paikallinen taiteilija maalasi tytär Marianan nimeä kantavan ristin.
Irinea Buendíasta on tullut vuosien saatossa naismurhia vastaan taisteleva aktivisti. Paikallinen taiteilija maalasi hänen tyttärensä Marianan nimeä kantavan ristin. Anna-Reetta Korhonen / Yle

MéxicoKun meksikolainen Mariana Lima meni vuonna 2008 naimisiin, hän luuli miehensä suojelevan häntä. Olihan tämä rikospoliisi.

Vihkimisestä ehti kulua vain kolme viikkoa, kun mies hakkasi Liman.

– Tämän puristaman appelsiinimehun koostumus ei ollut juuri sellainen kuin mies oli toivonut, kertoo Mariana Liman äiti Irinea Buendía.

Seuraavan puolentoista vuoden aikana Lima tuli vanhempiensa kotiin viisi kertaa pahoinpideltynä. Buendían mukaan väkivalta muuttui vain pahemmaksi.

Kesäkuussa 2010 Mariana Lima istui jälleen pahoinpideltynä äitinsä keittiönpöydän ääressä. Buendía kaatoi tyttärelleen maitoa, itselleen kahvia.

Äitinsä mukaan Lima oli päättänyt jättää miehensä ja tehdä rikosilmoituksen pahoinpitelyistä.

”Tyttäreni Mariana oli tavattoman iloinen, kuin kulkunen. Kaipaan hänestä kaikkea”, Irinea Buendía kertoo näyttäessään kuvia tyttärestään.
”Tyttäreni Mariana oli tavattoman iloinen, kuin kulkunen. Kaipaan hänestä kaikkea”, Irinea Buendía kertoo näyttäessään kuvia tyttärestään. Anna-Reetta Korhonen / Yle

– Puolenpäivän aikaan Mariana lähti poliisiasemalle. Sieltä hän aikoi mennä kotiin pakkaamaan tavaroitaan. Virheeni oli, etten mennyt illalla katsomaan, mikä tilanne tyttäreni kotona oli, Buendía muistelee.

Seuraavana aamuna Irinea Buendía sai puhelun vävyltään. Mies sanoi, että Mariana oli tehnyt itsemurhan. Tytär oli kuollessaan 29-vuotias.

Buendía ei ole perheineen surunsa kanssa yksin. Meksikossa murhataan joka päivä yhdeksän naista. Siksi Buendíasta, tavallisesta meksikolaisesta kotiäidistä, on tullut Meksikossa näkyvä naisten murhien vastainen aktivisti.

Äiti epäili itsemurhaa lavastetuksi

Näky on syöpynyt Buendían mieleen. Hänen tyttärensä makasi sängyssä kuolleena. Sisäreisissä oli lyönnin jälkiä.

Nuori pari remontoi asuntoa, joten yleensä pölyä laskeutui pinnoille kaiken aikaa. Nyt Buendía huomasi pintojen kiiltävän. Roskikset olivat huoneista kadonneet.

Hänen tyttärensä piti aina pihalla vettä kahdessa tynnyrissä, sillä taloon ei tullut sisälle vettä. Nyt tynnyrit olivat lähes tyhjiä.

– Marianan hiukset olivat märät ja jalkapohjat valkoiset ja rypyillä. Niin kuin ihmisellä, joka on ollut pitkään vedessä, Buendía kuvailee.

Hän epäilee miehen pesseen Marianan tynnyrissä peittääkseen ruhjeita.

Irinea Buendía kantaa mukanaan narua, jonka kaltaiseen hänen tyttärensä väitettiin hirttäytyneen. Buendía on itse kokeillut ohuen narun kestävän korkeintaan 14 kilon painon.
Irinea Buendía kantaa mukanaan narua, jonka kaltaiseen hänen tyttärensä väitettiin hirttäytyneen. Buendía on itse kokeillut ohuen narun kestävän korkeintaan 14 kilon painon. Anna-Reetta Korhonen / Yle

– Makuuhuoneen oviaukossa roikkui ohut naru, johon hirttäytyneenä vävyni väitti löytäneensä Marianan, Buendía kuvailee.

Buendía ei uskonut väitettä. Oviaukko oli liian matala ja väitetty naru liian heiveröinen. Buendía syytti vävyään Marianan tappamisesta.

– Kukaan ei tee minulle mitään. Sen takia olen rikospoliisi, hän muistelee vävynsä sanoneen.

Nainen tapetaan raa’asti

Naisten murhista on tullut epidemia, joka piinaa Meksikoa.

Tarkkojen lukujen saaminen naisten murhista on vaikeaa, sillä ne tilastoidaan usein ensin itsemurhiksi tai onnettomuuksiksi. Tilastointikäytännöt myös vaihtelevat osavaltioittain.

Varmaa on, että määrät ovat kasvaneet hälyttävästi.

Meksikossa murhattiin 3,5 naista päivässä vuonna 2000 paikallisen tilastokeskuksen mukaan. Vuonna 2017 luku oli noussut yhdeksään naiseen päivässä.

Meksikon rikoslaissa eritellään tavallinen murha ja naiseen kohdistuva murha. Naismurhassa motiivina on nimenomaan naisen sukupuoli.

– Puoliso tappaa naisen, joka ei halunnut jatkaa parisuhdetta tai ei tottele. Raiskaaja tappaa uhrinsa. Seksiorjaksi pakotettu nainen tapetaan, kun hänestä ei ole enää hyötyä rikollisjärjestölle, kuvaa María de la Luz Estrada.

Hän toimii naisten murhia tutkivan ja murhattujen naisten omaisia puolustavan kansalaisjärjestön Observatorio Ciudadano Nacional de Feminicidion (OCNF) toiminnanjohtajana.

”En ymmärrä, mistä julmuus nuoriakin tyttöjä kohtaan kumpuaa”, ihmettelee Maria de la luz Estrada, murhattujen naisten omaisia puolustavan kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja.
”En ymmärrä, mistä julmuus nuoriakin tyttöjä kohtaan kumpuaa”, ihmettelee Maria de la luz Estrada, murhattujen naisten omaisia puolustavan kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja. Anna-Reetta Korhonen / Yle

Meksikossa tapetaan miehiä merkittävästi enemmän kuin naisia, mutta tekotavat poikkeavat toisistaan. Miesten murhat voivat liittyä tappeluihin, huumejengien välisiin välienselvittelyihin tai aseellisiin ryöstöihin. Ne tehdään usein nopeasti tuliaseella.

Nainen murhataan tyypillisesti raa’asti, kuten kuristamalla, teräaseella, pahoinpitelemällä tai myrkyttämällä. Ruumis jätetään monesti julkiselle paikalle kuin roska.

– Naisten murhissa ilmenee raivo, alistaminen ja naisviha. Usein ruumiissa on seksuaalisen väkivallan ja silpomisen jälkiä, Estrada kuvailee.

Alueilla, joilla on esimerkiksi huumejengien vuoksi muutenkin paljon väkivaltaa, tapetaan paljon myös naisia.

Meksikon pääkaupungissa Méxicossa järjestetään säännöllisesti mielenosoituksia, jotka vaativat hallitukselta toimia naisiin kohdistuvien murhien kitkemiseksi.
Meksikon pääkaupungissa Méxicossa järjestetään säännöllisesti mielenosoituksia, jotka vaativat hallitukselta toimia naisiin kohdistuvien murhien kitkemiseksi. Anna-Reetta Korhonen / Yle

Murhaepäilyjä ei otettu vakavasti

Meksikossa 99 prosenttia naismurhista jää selvittämättä. Toiminnanjohtaja Estradan mukaan valtion viesti on, että naisen tappamisesta ei tule seurauksia.

– Jos viranomaiset eivät tutki rikoksia ja rikollisia ei rangaista, naisten murhaaminen jatkuu, hän sanoo.

Myös Mariana Liman kuolemaa alettiin tutkia itsemurhana, vaikka hänen äitinsä kertoi viranomaisille tyttärensä kärsineen väkivallasta koko avioliittonsa ajan.

Buendía ihmettelee vakavia laiminlyöntejä tutkinnassa. Tavallisia murhatutkinnan käytäntöjä ei noudatettu. Tapaus jäi viranomaisten pöydälle. Kuukaudet kuluivat, mutta tutkinta ei edennyt.

– Uskon, että viranomaisilla on kirjoittamaton sääntö toistensa rikosten peittämisestä.

Puolitoista vuotta Mariana Liman kuoleman jälkeen syyttäjä päätti, ettei rikosta epäillä. Syyttäjän mielestä todisteita murhasta ei ollut.

Pian tämän jälkeen Buendía löysi naisten murhia tutkivan ja murhattujen naisten omaisia puolustavan OCNF-kansalaisjärjestön.

– Ensimmäistä kertaa minua uskottiin, Buendía sanoo.

”Matkalla kotiin haluan olla vapaa, en rohkea”, lukee mieltä osoittavan naisen plakaatissa.
”Matkalla kotiin haluan olla vapaa, en rohkea”, lukee mieltä osoittavan naisen plakaatissa. Anna-Reetta Korhonen / Yle

“Ette varmaan tehneet kunnolla kotitöitä tai nalkutatte”

Meksikossakin naisen murhaa useimmiten puoliso tai muu läheinen. Joskus murhasta on vastuussa järjestäytynyt rikollisuus tai ennalta täysin tuntematon satunnainen mies.

Miehisessä kulttuurissa naista pidetään syyllisenä häneen kohdistuvaan väkivaltaan. Kun nainen menee tekemään rikosilmoitusta lähisuhdeväkivallasta, poliisit usein syyllistävät häntä.

– Rouva, te ette varmaan tehnyt kunnolla kotitöitä tai nalkutatte. Rauhoittukaa, menkää kotiin juttelemaan asiasta miehenne kanssa, poliisit sanovat naisille, Estrada kuvailee.

– Sitten nainen palaa kotiin. Mies saa selville, että tämä on yrittänyt tehdä rikosilmoituksen, ja tappaa naisen.

Äidin sinnikkyys muutti oikeuskäytäntöä

Mariana Liman tapauksessa tapahtui läpimurto, kun kansalaisjärjestö OCNF:n lakimies otti asian hoitaakseen.

Meksikon korkein oikeus totesi vuonna 2015, että tutkimuksessa oli tehty vakavia laiminlyöntejä ja estetty oikeuden toteutuminen. Sen jälkeen Mariana Liman tapaus määrättiin uudelleen tutkittavaksi.

Kuolinsyyksi vahvistui kuristaminen. Vuonna 2016 Buendían vävy vangittiin murhasta epäiltynä. Tuomiota ei ole kuitenkaan annettu.

Mariana Liman kuolemasta on kulunut yhdeksän vuotta. Irinea Buendía on joutunut muuttamaan pois kotoaan jatkuvien uhkailujen vuoksi. Vävy on vankilassa, mutta häntä tukevat ihmiset häiritsevät perhettä.

”Minä en tehnyt itsemurhaa, sinä tapoit minut”, lukee plakaatissa, jota Irinea Buendía on kantanut monessa mielenosoituksessa.
”Minä en tehnyt itsemurhaa, sinä tapoit minut”, lukee plakaatissa, jota Irinea Buendía on kantanut monessa mielenosoituksessa. Anna-Reetta Korhonen / Yle

Vaikka Mariana Liman kuolema on yhä selvittämättä, hänen tapauksensa on muuttanut Meksikon oikeuskäytäntöä.

Korkeimman oikeuden vuonna 2015 antama tuomio on historiallinen, sillä se velvoittaa valtiota kouluttamaan viranomaiset tunnistamaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja tutkimaan naisten väkivaltaiset kuolemat sukupuolinäkökulmasta. Mahdollinen kuolemaa edeltävä lähisuhdeväkivalta on selvitettävä ja huomioitava aina tutkinnassa.

Mariana Lima oli kouluttautunut lakimieheksi voidakseen puolustaa köyhiä, joilla ei ole varaa palkata lakimiestä. Naimisiin mennessään hän oli opintojensa loppusuoralla.

– Vaikka tyttäreni ei ikinä päässyt toteuttamaan unelmaansa köyhien puolustamisesta, hän jatkaa naisten puolustamista korkeimman oikeuden tuomion kautta, Irinea Buendía sanoo.