"Ruoka on suurin kriisi tällä vuosisadalla" – Tulevaisuuden ruoka tehdään atomeista ja valmistuu reaktoreissa, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter

Jos söisimme kestävästi, pystyisimme ruokkimaan kaikki, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter.

8 minuuttia
Mitä lautasiltamme löytyy vuonna 2050?
Mitä lautasiltamme löytyy vuonna 2050?

Ajatus siitä, että syömällä yhden pillerin korvaat koko päivän ateriat on tuttu tieteiselokuvista. Mutta jääkö tämä vain fiktion maailmaan vai onko tämä todellisuutta tulevaisuudessa?

Mistä kyse?

Väkiluku kasvaa, elinikä pitenee ja ruokaa kulutetaan elinaikana enemmän kuin koskaan aiemmin. Ruoka aiheuttaa paljon intohimoja ja sillä on jo pitkään osoitettu identiteettiä ja arvoja.

Mutta jos emme muuta tapaamme kuluttaa ruokaa olemme pulassa (siirryt toiseen palveluun), sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Tulevaisuuden ruoantuotannon keskeisiä haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutos ja väestönkasvu.

– Jos me söisimme hyvällä ja kestävällä tavalla, niin pystyisimme vastaamaan maailman väestönkasvuun.

Lauri Reuter , biotekniikan tohtori
Jos me söisimme hyvällä ja kestävällä tavalla, niin pystyisimme vastaamaan maailman väestönkasvuun, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Laura Hyyti / Yle

YK:n arvion mukaan maailman väkiluku ylittää vuonna 2050 yhdeksän miljardin rajan. Se on kaksi miljardia ihmistä enemmän kuin tänä päivänä. Vuosisadan lopussa väkiluvun ennustetaan saavuttavan 11 miljardin rajapyykin.

Reuter huomauttaa, että vaikka väestön kasvu vuoteen 2050 on suhteessa pieni nykyiseen verrattuna, niin ruoan määrän tarve saattaa tuplaantua.

– Edes nykyisillä resursseilla on vaikea tuottaa sitä määrää ruokaa, mitä tarvitaan. Peltopinta-alaa ei voi yhtään lisätä ja ilmastonmuutos taas haittaa sitä, miten me tuotamme ruokaa monessa osassa maapalloa.

Kuka ja mitä?

Lauri Reuter on biotekniikan tohtori, joka visioi tulevaisuutta, jossa ruoka voidaan tuottaa ympäristöä vahingoittamatta sekä tällä planeetalla että seuraavalla.

Reuter työskenteli seitsemän vuotta VTT:llä (siirryt toiseen palveluun) teollisen biotekniikan tutkijana kasvibiotekniikan ryhmässä. Nyt edessä ovat uudet seikkailut.

Kesän 2017 hän vietti Yhdysvaltain Piilaaksossa Singularity Universityssä, jossa maailman idearikkaimmat aivot pureutuvat aikamme suurimpiin globaaleihin haasteisiin.

Hän toimii myös asiantuntijana Aamu-tv:n Jälkikaronkassa, jossa pohditaan tieteen ajankohtaisia asioita. Vapaa-ajallaan Reuter hoitaa mehiläisiä Helsingin keskustassa.

Lauri Reuter , biotekniikan tohtori
Tulevaisuuden ruoka tuotetaan hyvin eri tavalla kuin nyt, Lauri Reuter sanoo. Laura Hyyti / Yle

Tätä et ehkä tiennyt?

Ruoantuotannon teknologiat kehittyvät kovaa vauhtia.

– Perinteinen ruoka tuotetaan hyvin eri tavalla kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

Ruoantuotanto tulee Reuterin mukaan muuttumaan entisestään.

– Esimerkiksi pastan tyyppinen ruoka on tulevaisuudessa tehty jostain muista raaka-aineista. Se ruoka mikä lautasella on, saattaa kuitenkin näyttää jatkossakin saman näköiseltä.

Se missä ruokaa tuotetaan tulevaisuudesssa muuttuu myös. Peltojen sijaan ruokaa kasvatetaaan tulevaisuudessa Reuterin mukaan esimerkiksi bioreaktoreissa, jollaista hän itsekin on ollut kehittämässä.

– Me pystytään tuottamaan nykyään uuden teknologian avulla paljon enemmän ruokaa paljon pienemmällä pinta-alalla kuin koskaan ennen. Tehotuotanto on sanana epämieluisa monille, mutta se on tehokasta ruoantuotantoa.

Miksi tärkeää?

– Ruoka on ehkä suurin kriisi, mitä meillä tällä vuosisadalla on.

– Yksi syy on se, että meidän ruoantuotantotapamme on pahassa kriisissä. Etelä-Eurooppassa on tällä hetkellä kovat helteen. Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisesti satoja menetetään. Ilmasto muuttuu ja biodiversiteetti häviää. Näistä johtuen meidän tapamme tuottaa ruokaa on vaakalaudalla koko ajan. Se ei pelkästää tarkoita, että jos tulee romahdus, niin ruokaa on vain vähemmän kaupoissa, vaan se tarkoittaa isoja ongelmia, kuten ihmismassojen lähtemistä liikkeelle.

– Toinen syy on, että se tapa millä me tuotetaan ruokaa, on todella vahingollinen ympäristölle. Iso osa ilmastonmuutosta johtuu siitä, miten me tuotamme ruokaa.

– Kolma syy on, että meillä on länsimaisessa kulttuurissa ruokaa koko ajan enemmän saatavilla. Se tapa, jolla me syödään, aiheuttaa valtavasti ongelmia. Jo nyt rikkaissa länsimaissa suunnilleen joka toinen ennenaikainen kuolema johtuu väärästä ruokavaliosta. Meillä on jo nyt enemmän ylipainoisia ihmisiä kuin aliravittuja. Suomessa iso osa terveydenhuollon kustannuksista tulee siitä, että me syömme väärin. Tähän asti me olemme kamppailleet sen kanssa onko meillä tarpeeksi ruokaa ruokkia ihmisiä. Nyt kamppailemme sen kanssa, että me syödään sitä väärin.

Lauri Reuteria haastatellaan 8 minuuttia -ohjelmassa. Katso haastattelu klikkaamalla pääkuvaa.

Katso myös edelliset jaksot tästä:

Lue lisää:

Bioreaktorista lakan ja puolukan soluja suomalaisten ruokapöytiin – kasvisolut kelpaavat vaikka smoothieen

Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan

"Jauhelihan siirtyminen sivurooliin lautasella ei tarkoita niskalaukausta suomalaiselle karjataloudelle" (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus 4.4.2019)

"Toivottavasti liha on tulevaisuudessa mahdollisimman lihatonta", sanoo ilmaston puolesta taisteleva Siiri Mäkelä