Pohjoismaista kasvamassa tuulijättiläinen – yritysjohtajat haluavat vauhdittaa energiakehitystä ja tehdä Pohjolasta ilmastopioneerin

Asiantuntijan mukaan Suomen ilmastotavoitteiden toteuttaminen helpottuu ja halpenee lisäämällä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa.

tuulienergia
Siirtoverkkoa.
Pohjoismaiden väliset sähkön siirtolinjat ovat olleet käytössä parikymmentä vuotta. AOP

Maailman tiukimmat ilmastopoliittiset linjaukset löytyvät Pohjoismaista.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) vetämän hallituksen ilmastolinjauksia pidettiin kunnianhimoisina, mutta nyt Tanskan tuore sosiaalidemokraattinen hallitus pistää vielä paremmaksi. Tanska lupaa (siirryt toiseen palveluun) vähentää omia päästöjään 70 prosenttia seuraavien noin kymmenen vuoden aikana.

Maiden hallitusten ohjelmille vaikuttaa löytyvän katetta. Vielä julkaisemattoman arvion mukaan Pohjoismaista on syntymässä pitkälti uudella tuulivoimalla ja vanhalla vesivoimalla käyvä talousalue. Pohjoismaiden ministerineuvoston raportin mukaan tuuli– ja osittain aurinkovoiman lisäykset ovat mallien mukaan halvin tapa päästä kohti laajasti hyväksyttyä kansainvälistä 1.5 asteen ilmastotavoitetta.

Raportissa on käyty läpi Pohjolan yhtenäiset energiamarkkinat ja niiden lähivuosikymmenien kehitys kohti päästötöntä tuotantoa. Työn oletus ja suositus on, että Pohjoismaiden kannattaa jatkaa yhteistyön tiivistämistä.

Myös pohjoismaisten energia-alan yritysten ja heitä edustava konsulttitoimisto Nordic West Officen tekemä selvitys (siirryt toiseen palveluun) pitää markkinoiden kehittämistä suurena mahdollisuutena. Sillä edistettäisiin ilmastonmuutoksen torjuntaa ja alueen yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena on edelleen tuottaa sähköä Pohjoismaissa kilpailijamaita halvemmalla, mutta samalla huolehtia sähkön riittävyydestä ja ilmastokestävyydestä.

– Tarvitsemme pioneereja maa-ryhmistä. Tämä olisi sellainen, jolla voidaan ohjata kehitystä EU:ssa ja maailmalla, visioi toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä Nordic West Officesta.

Tuulta on tulossa moninverroin lisää

Ministerineuvoston arvion mukaan tuulivoiman tuotanto tulee moninkertaistumaan lähivuosikymmeninä. Raportin kirjoittajiin kuuluva Aalto yliopiston energiakysymyksiin erikoistuneen professorin Peter Lundin mukaan tuulivoimaa voidaan käyttää paljon enemmän ja halvemmalla kuin muita ilmastotavoitteet täyttäviä vaihtoehtoja.

Nollapäästöt ovat mahdollisia tuulen lisäksi sen takia, että Norja, Ruotsi ja osittain myös Suomi tuottavat merkittävän osan sähköstään vesivoimalla ilman ilmastopäästöjä. Vesivoiman merkitys on myös korostumassa sääolosuhteista riippuvaisen tuulivoiman lisääntymisen vuoksi. Varastoitua vesivoimaa voidaan käyttää etenkin talvella, jolloin on kovin kysyntä ja tuulimyllyjen tuotto on epävarmempaa.

Tuulivoiman osuus voi arvion mukaan olla vielä merkittävämpää, jos Pohjolassa tuotetaan edullisimmin sähköä myös Keski-Eurooppaan. Samaan aikaan kun Pohjolan tuotantoa halutaan hyödyntää ja tiivistää, etenkin Norjassa mietitään uusiutuvan vientiä. Tämä on myös EU:n tavoitteena (siirryt toiseen palveluun), kun muun muassa koko maanosan sähköverkkoja yhdistetään.

Mahdollinen tuulituotannon lisäys muuta EU:ta varten näkyy oheisen kaavion korkeina pylväinä. Pohjolasta tulisi ainakin näin kokoansa suurempi ilmastokysymyksissä ja tuulijättiläinen, joka auttaa muuta Eurooppaa pääsemään tiukkoihin ilmastotavoitteisiin.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Tuulen vienti Keski-Eurooppaan nostaa Pohjoismaissa myytävän sähkön hintaa, mutta professori Lundin mukaan vaikutus jää väliaikaiseksi, kun tuotantoa tulee koko ajan lisää. Raportin mallit on tehty niin, että sähköä riittää muun muassa raskaan teollisuuden tarpeisiin.

– Maatuulivoima on lähivuosina vielä halvin, mutta on väistämätöntä, että merkittävä lisäys tulee jatkossa merituulesta.

Muutosta tukevat maiden ilmastotavoitteet. Energiapolitiikkaa voi nimensä mukaisesti olla muutoksille altis, mutta Ruotsi on ilmoittanut tuottavansa kaiken energian uusiutuvilla vuoteen 2045 ja Tanskan vanhan linjauksen mukaan vuoteen 2050 mennessä. Suomen vuonna 2016 hyväksytyssä politiikkalinjauksessa on mukana myös päästötön, mutta ei uusiutuva ydinvoima. Norja täyttää jo nyt tavoitteet, joihin muut pyrkivät.

Ministerineuvoston raportin mukaan ensi vuosikymmen tulee olemaan ratkaiseva ilmastopolitiikan kannalta. 2020-luvulla Pohjoismaista poistuu käytöstä paljon vanhentuneita voimaloita, joiden tuotannolle on kuitenkin näillä näkymin kysyntää. Vuosikymmeniksi suunniteltavat voimalat käytetään yleensä käyttöikänsä loppuun.

Suomi on hyötynyt yli miljardin vuodessa yhteyksistä

Professori Lundin mukaan Suomen kannattaa lisätä energiayhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Lundin mukaan Pohjoismaiden linja on ollut nyt hajanaista, vaikka yhteistyö muun muassa ilmastokysymyksissä on tiivistynyt. Suomella on myös oma kansallinen etunsa lisääntyvälle yhteistyölle.

– Kyllä Suomen ilmastotavoitteiden toteuttaminen on vaikeaa ja kallista, jos emme nojaa Pohjoismaiseen vesivoimaan, Lund arvioi.

Maiden välisistä kantaverkkoyhteyksistä on ollut jo nyt Suomelle taloudellista hyötyä. Pohjoismaisilla energiamarkkinoilla toimiva energiayhtiö Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Arto Rädyn mukaan Suomi on hyötynyt vuosittain yli miljardi euroa, kun rajan yli on tuotu halvempaa sähköä.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan siirtoyhteydet toimivat tällä hetkellä ainakin riittävän hyvin niin, että Pohjola on yhtenäinen sähkön markkina-alue. Markkinoille tuleva lisätuulivoima vaatii jatkossa kuitenkin ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa kysynnän säätelyyn huippukulutuksen aikoina. Lisäksi tarvitaan energiavarastoja, joilla voidaan reagoida nopeasti vaihtuvaan tuotantoon.

Siirtoyhteyksiä tarvitaan myös lisää ja niitä on tällä hetkellä suunnitteilla Suomen ja Ruotsin välille ensi vuosikymmenen alkupuolella. Fingridissä ei uskota, että selvityksen ehdottamia sähkön hinta-alueita maiden välillä ja maiden sisällä olisi jatkossa vähemmän.

Tämä on huono uutinen Suomelle, sillä Suomessa myytävä pörssisähkö on ajoittain ollut kalliimpaa kuin lännessä. Toisaalta Olkiluodon uuden ydinvoimalan sähkö vähentää mahdollisesti piakkoin merkittävästi tuontia. Fingridissä myös uskotaan, että jokainen maa haluaa pitää verkkoinvestointinsa omina, eikä selvityksen mukaan niin, että investointeja katsottaisiin koko alue edellä.

Pohjoismaat ovat kuitenkin edenneet rajat ylittävien sähköverkkojen lisäksi myös lisäämällä poliittista yhteistyötä. Konsulttiyhtiö Nordic West Officen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan mukaan vielä muutama vuosi sitten maiden väliset erot olivat hämmästyttävän erilaiset energiapolitiikassa. Ollila teki yhteistyön edistämiseksi toistakymmentä aloitetta, joista hänen mukaansa suurin osa on toteutunut.

Juttua muutettu 26.6 2019 kello 20.08. Jutusta on poistettu osuus, jossa puhuttiin siitä, että sähkön hinta-alueita voisi tulla nykyistä enemmän.

Lue myös:

Ahvenanmaan pimeisiin tunneleihin kaavaillaan uuden ajan Sampoa – voiko uudenlainen teknologia ratkaista tuulienergian varastointiongelman?

Nyt se tapahtui: Ensimmäiset tuulivoimalat ilman yhteiskunnan tukea rakennetaan Suomeen

Analyysi: Suomi aikoo ajaa EU:n ilmastotavoitteiden kiristämistä – Lupaako pääministeri liikoja?