Suomen perimät korkeat väylämaksut uhkaavat karkottaa risteilyaluksia – "Nyt on olemassa vakava riski, että alukset eivät poikkea Helsinkiin"

Suomen väylämaksut ovat jopa 30 prosenttia korkeammat kuin satamakulut Tukholmassa ja Tallinnassa.

merenkulkumaksut
Matkustajalaiva Hernesaaren laiturissa.
Risteilyalus Helsingin Hernesaaren satamassa.Matti Myller / Yle

Risteilyaluksia on viime vuosina rantautunut Helsinkiin jopa ennätystahtiin. Tulevat vuodet ovat kuitenkin iso kysymysmerkki.

Risteilijävierailuja Suomeen neuvottelevan yhtiön C&C Port Agencyn toimitusjohtajan Roland Forssellin mukaan Suomen laivaliikenteeltä perimät korkeat väylämaksut uhkaavat karkottaa risteilyaluksia kilpailijamaiden satamiin.

– Nyt on olemassa vakava riski, että alukset eivät tule poikkeamaan reitillään Helsinkiin, Forssell sanoo.

Risteilyalusvierailuista on tullut elinkeinoelämälle aiempaa merkittävämpi tulonlähde, niiden on laskettu tuovan vuosittain noin 50 miljoonaa euroa.

Tukholma ja Tallinna pahimmat kilpailijat

Väylämaksut ovat varustamoille lähes 70 prosenttia laivakäynnin kokonaiskuluista. Aluksen poikkeaminen esimerkiksi Tukholmassa tai Tallinnassa on varustamoille huomattavasti halvempaa kuin vieraileminen Helsingissä.

Roland Forssell
Roland ForssellMatti Myller / Yle

C&C Port Agencyn Forssellin mukaan Suomen väylämaksut ovat jopa 30 prosenttia korkeammat kuin satamakulut Tukholmassa ja Tallinassa. Näin siitäkin huolimatta, että edellinen hallitus päätti puolittaa väylämaksut vuoden 2020 loppuun saakka.

– Kilpailu Itämerellä tulee kiristymään entisestään, koska uusia houkuttelevia satamia ollaan rakentamassa lisää. Esimerkiksi Visby on panostanut viime vuosina vahvasti juuri risteilyalusliikenteeseen, ja mukana kilpailussa ovat tietysti myös Latvia ja Liettua. Venäjän puolella rakennetaan uusia satamia erityisesti risteilijäliikenteen tarpeisiin, Forssell sanoo.

"Hallituksen jahkailu voi olla vakava takaisku Suomelle"

Edellinen hallitus päätti puolittaa väylämaksut vuonna 2015 kilpailukyvyn parantamiseksi. Alennettu maksutaso on kuitenkin määräaikainen ja voimassa vain ensi vuoden loppuun. Uusi hallitus ei ole linjannut vielä mitään tulevien vuosien väylämaksun tasosta.

Toimitusjohtaja Roland Forssell sanoo, että päätöksellä on kiire, jotta Suomi ei menettäisi risteilijävierailuja jo pelkästään varustamoja vaivaavan epätietoisuuden vuoksi.

Suurimmat Helsingissä vierailevat varustamot suunnittelevat jo vuosien 2022–2023 aikatauluja ja reittejä. Forssell korostaa, että pitkä epätietoisuus voi olla Suomelle todella ankara takaisku.

– Varustamot kysyvät jo, mikä on väylämaksujen taso tulevina vuosina ja meidän on siihen vaikea vastata, Forssell tuskailee.

Forssell sanoo, että nykyisessä kilpailutilanteessa hallituksen pitäisi vähintään jatkaa väylämaksujen puolittamista.

Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
Juho RomakkaniemiMatti Myller / Yle

Myös vientiteollisuus huolissaan väylämaksuista

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi puolestaan muistuttaa, että Suomen hyvinvointi tulee viennistä. Suomen ulkomaankaupasta noin 90 prosenttia liikkuu laivoilla.

Romakkaniemen mukaan väylämaksut tulisi poistaa kokonaan.

– Väylämaksut ovat lisäkustannus meidän vientiteollisuudelle ja sitä kautta heikentävät Suomen kilpailukykyä.

Myös Romakkaniemi hämmästelee sitä, että hallitus ei ole väylämaksuihin ripeästi puuttunut.

– Suurin osa Itämeren maista ei kerää väylämaksuja ollenkaan, ja pahimmassa kilpailijamaassa Ruotsissakin ne ovat vain murto-osa verrattuna Suomeen. Tämä on kohtuuton kustannus Suomen elinkeinoelämälle ja viennille, Romakkaniemi sanoo.