Ensi maanantaina Suomi on Euroopan unionin puheenjohtaja – Näihin asioihin Suomi haluaisi keskittyä, mutta maailma voi päättää toisin

Kokosimme listan asioista, jotka tulevat Suomen ratkaistaviksi EU-puheenjohtajana.

Suomen EU-puheenjohtajuus
Antti Rinne EU-huippukokouksessa Brysselissä 20. kesäkuuta.
Antti Rinne kävi ensimmäisessä EU-huippukokouksessaan pääministerinä Brysselissä 20. kesäkuuta.Stephanie Lecocq / EPA

EU:n kiertävä puheenjohtajuus osuu Suomen kohdalle ensi viikolla. Seuraavat puoli vuotta Suomi on vastuussa Euroopan unionin politiikan johtamisesta. Yhdessä unionin pysyvien johtajien kanssa Suomen tehtävä on hakea 28 maalle yhteisiä ratkaisuja.

Kuten puheenjohtajamailla aina, myös Suomella on pitkä toivelista omia tavoitteita. Suomen hallitus julkaisi ohjelmansa (siirryt toiseen palveluun) tänään.

Seuraavista kuudesta kuukaudesta on kuitenkin tulossa työläät. Kokosimme asiat, jotka Suomen EU-puheenjohtajakautta todennäköisesti hallitsevat:

Näitä asioita Suomi haluaisi tehdä:

  • Ilmastonmuutos pitää pysäyttää. Suomi haluaa sopia syksyn aikana, että vuoden 2050 jälkeen unioni ei enää kuormita ilmastoa kasvihuonepäästöillä. Suomi on kuitenkin luopunut tavoitteestaan järjestää ilmastohuippukokous puheenjohtajakauden päätteeksi ja päättänyt keskittyä YK-ilmastokokousten onnistumiseen.
  • Oikeusvaltioperiaatteesta on pidettävä kiinni. Sananvapaus ja demokratia ovat uhattuna osassa EU-maita, kuten Puolassa ja Unkarissa. Suomi on ollut alusta pitäen huolehtimassa oikeusvaltiokehityksestä ja haluaa jatkaa työtä. Esimerkiksi EU-tuet voisivat olla ehdollisia, niin että niitä saisi vain sääntöjä noudattamalla. Tämä asia voi olla puheenjohtajakaudella akuutti, sillä useissa maissa on ongelmia.
  • Suomi on kiinnostunut tasoittamaan tietä eri EU-maiden ihmisten tasavertaisiin mahdollisuuksiin eli rakentamaan niin sanottua sosiaalista unionia. Se tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen parantamista, työmarkkinoiden tasavertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Tämäntyyppisten asioiden edistäminen ei kuulu unionin ydintehtäviin eivätkä ne ole olennaisesti edenneet esimerkiksi viiden viime vuoden aikana.
Boris Johnson
Boris Johnsson haluaa Britannian pääministeriksi ja ajaa maan eroa unionista. Will Oliver / EPA

Nämä asiat kuitenkin voivat viedä huomion:

  • Brexit tulee tai ei tule. Lokakuun loppuun asti Suomen puheenjohtajakauden päällä kummittelee Brexitin varjo: siirtyykö EU-ero, lähtevätkö britit unionista marraskuun alussa ja jos niin ilman sopimusta vai järjestäytyneesti. Jos britit lähtevät ilman sopimusta, ollaan muutama viikko "suuressa kriisissä" ja esimerkiksi rajoilla ja lentoliikenteessä voi tapahtua ennakoimattomia asioita, Ylen kuulema virkamieslähde kuvailee.
  • Unionille on neuvoteltava budjetti. Unionin rahoituskehys eli MFF on rakennelma, joka kootaan seitsemän vuoden välein. Se tarkoittaa, että puheenjohtajamaan on EU-komission aloitteen pohjalta neuvoteltava jokaisen jäsenmaan kanssa tämän toiveista. Myöhemmin syksyllä paketti pitäisi olla kasattuna ja luovutettuna EU-päämiehille, jotka yhdessä parlamentin kanssa lopullisesti päättävät rahanjaon.
  • Maailmanpolitiikan jännitteet kiristyvät. Yhdysvaltain ja Iranin välien kiristyminen voi kehittyä kohti vaarallista konfliktia lähellä Eurooppaa. Samaan aikaan Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä käyvät omaa valtapoliittista peliään yli Euroopan, mikä näkyy niin kauppasotina kuin mahdollisesti turvallisuuspolitiikan uusina haasteina.
  • Uusi komissio ja uudet johtavat aloittavat. EU voi saada päätettyä uudet johtajanimitykset juuri edeltävänä iltana ennen Suomen puheenjohtajakauden alkua. Jos sopua ei löydy, nimiä pyöritellään vielä Suomen kaudellakin. Joka tapauksessa uudet johtajat ryhtyvät töihin syksyn aikana. Uusien komissaarien kuuleminen työllistää myös uusia meppejä pitkin syksyä.
  • EU suunnittelee tai ei suunnittele laajenemista. Albania ja Pohjois-Makedonia ovat kiinnostuneita aloittamaan jäsenyysneuvottelut unionin kanssa. Juhannuksen huippukokous ei kuitenkaan tehnyt päätöstä neuvotteluista, sillä useat maat vastustivat neuvotteluiden aloittamista. Asian ratkaiseminen siirtyi Suomen kaudelle.
Punaisen ristin leirissä Ventimigliassa asuu yli 500 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa.
Eurooppa on yrittänyt päättää yhteisestä turvapaikkapolitiikasta vuodesta 2015 lähtien. Turvapaikanhakijoita saapuu edelleen esimerkiksi Italian Ventimigliaan. Petri Raivio / Yle

Mikä putosi tärkeysjärjestyksessä odotettua alemmas?

Suomen politiikassa maahanmuutto on jatkuvasti puheenaihe, vaikka vuoden 2015 jälkeen Eurooppaan ei olekaan tullut suuria määriä turvapaikanhakijoita. Neljän vuoden ajan puheenjohtajamaat ovat yrittäneet lykkiä eteenpäin unionin yhteisen turvapaikkapolitiikan päätöksiä ja esimerkiksi sopia, pitäisikö kaikkien maiden ottaa vastuuta Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista ja siirtolaisista.

Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa muuttoliike on pudonnut “muut asiat” -osastoon, vaikka Suomenkin mielestä asiaan pitäisi hakea ratkaisuja. On todennäköistä, että turvapaikkapolitiikasta ei saada tehtyä ratkaisuja, ellei turvapaikanhakijoita ala jälleen pyrkiä EU-maihin ja paine päätöksentekoon kasva.