1. yle.fi
  2. Uutiset

Puun uitto lisääntyy Saimaalla – ötökät eivät pääse tuhoamaan järvessä uivia puita

Uitto on osoittautunut oivalliseksi keinoksi estää tuhohyönteisiä pääsemästä alkuvuodesta ja talvella kaadettuihin havupuihin.

Saimaa
Hinaaja Tarmo vetämässä tukkilauttaa Saimaalla.
Hinaaja Tarmon vetämässä lautassa on puuta 1086 nippua, mikä vastaa 360 kuorma-auton lastia.Kalle Purhonen / Yle

Hinaaja Tarmo etenee vakaata kahden kilometrin tuntivauhtia Saimaalla, perässään yli kolmensadan kuorma-autollisen verran Pohjois-Savossa hakattua puuta.

– Suomen metsäteollisuudelle on käynyt niin, että puun käyttö on lisääntynyt ja puuta täytyy kuljettaa yhä kauempaa ja kauempaa, sanoo Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen. Korhosen työpaikka on samalla alalla, hän työskentelee UPM Metsässä logistiikkavastaavana.

Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen.
Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikkö ja UPM Metsän logistiikkapäällikkö Esa Korhonen sanoo, että uitto lisääntyy Saimaalla lähivuosina.Kalle Purhonen / Yle

UPM on aloittanut vuosien tauon jälkeen uiton uudelleen esimerkiksi Iisalmesta, ja puuta tuodaan eteläiselle Saimaalle käytännössä koko Vuoksen vesistöalueelta.

Tällä hetkellä metsäyhtiöistä puuta uittaa Saimaalla enää UPM. Stora Enso ja Metsä Group ovat luopuneet perinteisestä uitosta kokonaan. Tänä vuonna puuta kulkee Saimaalla noin 500 000 kuutiometriä. Viime vuodesta uittomäärä lisääntyy neljänneksellä.

– Meillä on logistinen ongelma varsinkin kauempaa puuta kuljetettaessa, ja ilman uittoa puuta olisi vaikea saada tuotua, myöntää Esa Korhonen.

Hinaaja Tarmon perämies Petri Nurmi ohjaamassa alusta.
Hinaaja Tarmon perämies Petri Nurmi ohjaa alusta kuusi tuntia kestävällä vahtivuorolla.Kalle Purhonen / Yle

Tulevina vuosina UPM aikoo lisätä entisestään uiton osuutta puukuljetuksista. Taustalla on myös pyrkimys vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

– Tyypillinen uittomatka on noin 250 kilometriä. Yhtä hinauslauttaa vastaavan puumäärän tuominen autoilla maksaisi kolminkertaiseksi, ja junallakin kaksinkertaisesti uittoon verrattuna.

Uitto suojelee havupuita tuhohyönteisiltä

Ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen puunippuja hinataan Saimaalla myös vajaan sadan kilometrin pituisella matkalla Etelä-Savon Ristiinasta Lappeenrantaan. Syynä on metsätuholaki, joka edellyttää talvella ja keväällä hakatun havupuun siirtämistä pois metsästä ja välivarastoista heinäkuun alkuun mennessä.

– Puu on vedessä varastoituna suojassa ötököiltä, jatkaa Korhonen.

Tukkilautta Saimaalla.
Valtaosa puunipusta ui vesirajan alapuolella, jolloin metsätuholaiset eivät pääse tekemään vahinkoa havupuissa. Kalle Purhonen / Yle

Samalla veteen varastoitu puu helpottaa tehtaiden ruuhkaa, sillä ötökkälain takia varastot on ajettu täyteen havupuuta.

Mäntypuu on kuljetettava pois välivarastoista eteläisessä Suomessa heinäkuun alkuun mennessä ja kuusipuu heinäkuun puoliväliin mennessä. Keskisessä ja pohjoisessa Suomessa määräajat ovat muutamaa viikkoa myöhemmässä.

Uitto on ainutlaatuinen puunkuljetusmuoto

Varsinkin ulkomaalaiset veneilijät ihmettelevät Saimaalla vastaan tulevaa pitkää uittolauttaa ja monet pysähtyvät kuvaamaan hinaajan ja nippujen matkaa.

– Minun tietääkseni vastaavalla tavalla ei juuri kuljeteta puuta missään muualla, pohtii uittopäällikkö Esa Korhonen.

Tukkilautta Saimaalla.
Ulkomaiset veneilijät pysähtyvät usein kuvaamaan vastaan tulevaa hinaajaa ja sen perässä olevaa hinauslauttaa. Kalle Purhonen / Yle

Tällä hetkellä uittolauttoja hinaa Saimaalla kaksi hinaajaa. Uiton lisääntyessä ensi kesäksi Saimaalle saadaan kolmaskin hinaaja.

– Kalustoa ja miehistöä tulee lisää. Mutta miehistöä tarvittaisiin vieläkin lisää, sanoo hinaaja Tarmon perämies Petri Nurmi.

Varustamolla on ollut ongelmia löytää alasta kiinnostuneita uusia kansimiehiä, sillä lähivuosina moni uittokonkari on siirtymässä eläkkeelle. Miehistöä tarvitaan lisää, jotta hinaajat voisivat kulkea koko kesän ajan ympäri vuorokauden.

Tukkilautan uittoa Saimaalla.
Apuhinaajaa tarvitaan ohjailemaan pitkää lauttaa esimerkiksi Saimaan kapeikoissa. Kalle Purhonen / Yle
Lue seuraavaksi