Suomi ei ole hakemassa Isis-leireillä olevia takaisin Suomeen – oikeusministeri Henriksson kyselytunnilla: "Hallitus ei lähde aktiivisesti hakemaan näitä ihmisiä pois"

Suomalaisten Isis-leirin äitien ja -lasten asema nousi esille kyselytunnilla odotetusti heti alussa.

hallituspolitiikka
Pääministeri Antti Rinne puhuu eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 27. kesäkuuta 2019.
Oppositio pääsi tenttamaan ensimmäistä kertaa uuden hallituksen ministereitä kyselytunnilla.

Suomi ei näillä näkymin ole hakemassa Syyriassa al-Holin leirillä olevia kansalaisiaan Suomeen.

Asia selvisi eduskunnan kyselytunnilla, kun opposition perussuomalaiset ja kokoomus tivasivat hallitukselta selkeää vastausta tilanteeseen. Hallituksen vastaus oli, että Suomi ei ole evakuoimassa kansalaisiaan leireiltä.

Ylen tietojen mukaan Suomi ei ole toistaiseksi tekemässä päätöstä leirillä olevien henkilöiden kohtalosta. Leireillä olevat pysyvät siten toistaiseksi siellä.

Suomi kerää kuitenkin lisää tietoa erityisesti kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta, onko leireillä mahdollisesti vakavasti sairaita suomalaisia henkilöitä, jotka tarvitsisivat apua. Suomi ei kuitenkaan ole toimittamassa esimerkiksi lisää varusteita leireihin.

Konsulaattiin itse hakeutuvat saavat palata Suomeen

Syyriassa olevien Isis-leirin naisten ja lasten kohtalon nosti esille perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kysyen, aikooko hallitus edistää aktiivisesti leirillä olevien suomalaisnaisten paluuta. Tavio arveli tämän sotivan suomalaisten oikeustajua vastaan.

Tavion mukaan leirillä olevat suomalaiset ovat turvallisuusuhka.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastasi ensimmäisenä.

– Hallitus selvittää tietysti, mitä apua mahdollisesti tarvitaan. Siellä on paljon pieniä lapsia. Mikäli Suomen kansalaiset hakeutuvat konsulaattiin, he saavat tietysti palata.

Tavio lisäsi, että perussuomalaisten mielestä lapset täytyy ottaa huostaan.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi, että hallitus hakee monimutkaiseen kysymykseen ratkaisua, joka tyydyttäisi suomalaisia moraalisesti ja eettisesti, mutta myös turvallisuusnäkökulmasta.

– Meillä ei ole mitään tarkoitusta lähteä tekemään sellaista toimintaa, jossa näitä ihmisiä lähdettäisiin esimerkiksi konsulipalvelun avulla tuomaan Suomeen.

Mykkänen syytti: Vastaukset epämääräisiä

Entinen sisäministeri, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) piti Haaviston ja myös sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) vastauksia epämääräisinä.

– Edellinen hallitus lähti valmistelussaan selkeästi siitä, että ei ole perusteita tehdä poikkeuksellista evakuointioperaatiota aikuisina itse terroristijärjestön riveihin matkustaneita kohtaan. Tämä periaatteellinen ratkaisu teidän pitäisi pystyä tekemään selkeästi ja nopeasti ja sitten lähteä selvittämään teknisiä asioita, Mykkänen sanoi.

– Selvä vastaus tähän, Mykkänen vaati.

Rinne sanoi vastauksen olevan täysin selvä.

– Tässä tilanteessa emme harkitse mitään erityisiä evakuointitoimenpiteitä, Rinne aloitti.

– Loistavaa! kuului salista.

– Mitään sellaisia, jotka perustuvat esimerkiksi konsulilainsäädäntöön, Rinne jatkoi lausettaan.

– Minkäänlaisia! vaadittiin salista.

Keskustelu Isis-leirin naisista jatkui

Keskustelu ajautui suuntaan, jossa mietittiin, onko osa Syyriassa olevista suomalaisista mahdollisesti syyllistynyt rangaistaviin tekoihin.

Pääministeri Rinne muistutti, että tätä ei voida tietää ja kehotti välttämään leimaamasta ketään ennen kuin asiat on selvitetty.

– Eikö lähtökohtaisesti se, että menee terroristisen järjestön toimintaan mukaan, menee sinne huoltoimenpiteisiin, valmistamaan ruokaa, olemaan läsnä paikan päällä, eikö se ole terrorismin tukemista, osallistumista terroristiseen toimintaan, kysyi kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Pääministeri Rinteen mukaan tällä hetkellä tietoa ei ole riittävästi. Rinteen mukaan kaikki matkustivat hallituksen tietojen mukaan alueelle ennen kuin se tehtiin Suomen rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz muistutti oikeusvaltion käsitteestä.

– Yksikään EU-maa ei ole omia aikuisiaan sieltä hakenut pois. Ja mistä lähtien oikeusvaltio on tarkoittanut sitä, että aikuisilla ihmisillä ei ole mitään vastuuta omien tekojensa seurauksista, hän puhisi.

Zyskowicz vaati edelleen selväsanaista vastausta, kysyen, eikö olekin totta, että Suomi ei ole näitä henkilöitä noutamassa, johon Rinne nyökkäsi. Vastauksen antoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp).

- Pääministeri totesi jo selkeästi, että hallitus ei lähde aktiivisesti näitä ihmisiä hakemaan. On toinen asia, jos ihmiset tulevat tänne Suomeen. Meillä alkaa totta kai esitutkinta ja tottakai viranomaiset toimivat niin, että voi tulla kyseeseen lastensuojelutoimet ja pitääkin tulla - jos nämä ihmiset tänne tulee, Henriksson selvensi.

Kyselytunti jatkui muun muassa talouspolitiikalla. Hallituksen ryöpytyksen tästä aloitti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Yle näytti kyselytunnin suorana. Voit katsoa sen yllä olevaa kuvaa klikkaamalla tai Yle Areenassa.

Kokosimme ennen kyselytunnin alkua tärppejä, mitä ainakin kannattaa tänään kyselytunnilla seurata. Niitä kannattaa seurata myös tulevilla kyselytunneilla.

1) Kumpi ottaa tilan haltuun, perussuomalaiset vai kokoomus?

Oppositiossa on nyt neljä eduskuntaryhmää. Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Hjallis Harkimon yhden kansanedustajan ryhmä Liike Nyt.

Perussuomalaiset ja kokoomus ovat lähes yhtä suuria. Perussuomalaisilla on 39 paikkaa, kokoomuksella 38.

Ne käyvät kilpailua profiloitumisesta opposition vahvimmaksi puolueeksi. Kyselytunti antaa mahdollisuuden näyttää, millaisia aseita puolueilla on.

Petteri Orpo ja Jussi Halla-Aho
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho johtavat suurimpia oppositiopuolueita. Vielä tänä torstaina Halla-ahoa ei kyselytunnilla näy, sillä hän tulee eduskuntaan vasta heinäkuussa.Jarno Kuusinen / AOP, Com.Pic.- Kuvatoimisto / Mauri Ratilainen / AOP, Jyrki Lyytikkä / Yle

Perussuomalaiset ja kokoomus ovat vakuuttaneet tekevänsä oma politiikkaansa. Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut, ettei tarkoitus ole muodostaa yhtä oppositiota.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on jo ehtinyt näykkiä kokoomusta ja sanonut uskovansa kokoomuksen joutuvan tekemään U-käännöksen etenkin ilmastoon ja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä.

Kokoomus on oudossa paikassa. Reilun kolmenkymmenen vuoden aikana se on ollut oppositiossa vain kerran, vuosina 2003–2007.

Tämä vaatii opettelua.

2) Ketkä nousevat valovoimaisimmiksi puhujiksi?

Monet hyvinä puhujina oppositiossa profliloituneet kansanedustajat ovat nyt hallituspuolueissa. Hallituspuolueita ovat SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Hyvät puhelahjat ovat esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Anderssonilla ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajalla Paavo Arhinmäellä.

Myös muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tunnetaan taitavana sanankäyttäjänä.

Kuka siis ottaa nyt oppositiossa roolin valovoimaisimpana puhujana?

Oppositiossa teräviä kommentteja voinee odottaa ainakin kokoomuksen kokeneelta Ben Zyskowiczilta ja Juhana Vartiaiselta. Entä millaisen roolin ottaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo? On arveltu, että sovinnollisena tunnettu Orpo ei välttämättä helposti profiloidu oppositiojohtajaksi.

Entä haluavatko entinen oikeusministeri Antti Häkkänen ja talousasioihin perehtynyt Elina Lepomäki ottaa roolia kärkevinä oppositiopoliitikkoina?

Heidän nimensä on mainittu myös puolueen puheenjohtajaspekulaatioissa.

Li Andersson
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on ollut kyselytunnilla oppositiossa tiukka hallituksen tenttaaja. Nyt hän on uudessa roolissa hallitusaitiossa opetusministerinä.Pekka Tynell / Yle

Perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa ei vielä torstaina eduskunnan suuressa salissa näy, sillä hän palaa eduskuntaan vasta heinäkuussa Euroopan parlamentista.

Nähtäväksi jää, millaisen roolin ottaa perussuomalaisten uusi kansanedustaja, nousevana kykynä pidetty Riikka Purra. Tilaa haluavat varmasti jatkossakin ottaa myös perussuomalaisten ryhmäjohtaja Ville Tavio ja entinen ryhmäjohtaja Leena Meri. Ehkäpä myös "kansanmiehen" rooli kiinnostaa joitakuita edustajia.

Myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah tunnetaan selväsanaisena argumentoijana.

Kaikki eivät pääse ääneen, vaikka haluaisivatkin. Kyselytunti kestää nimensä mukaisesti tunnin ja puhemies päättää puheenvuorot.

Ensimmäisen kysymyksen saa esittää suurin oppositiopuolue eli perussuomalaiset.

3) Miten uudet ministerit pärjäävät paineen alla?

Hallitusaitiossa istuu nyt monta uutta ministeriä. Keskusta on ainoa puolue, joka oli hallituksessa myös edellisellä vaalikaudella.

Tiedetään, että oppositiosta on helppo huudella. Nyt ministerit joutuvat kantamaan vastuuta ja puolustamaan yhteistä hallitusohjelmaa, vaikka kaikki sen osat eivät miellyttäisikään.

Ministerit joutuvat myös henkiseen prässiin, sillä heiltä vaaditaan vastauksia kiperiinkin kysymyksiin.

Uudet ministerit ovat ehtineet ottaa tehtäviään haltuun vasta vajaan kuukauden ajan.

Kiinnostavaa on siis seurata, miten käy nyt, kun kysymyksiin on annettava vastaus eikä pelkkä kyseenalaistaminen oppositiosta riitä.

Lisää aiheesta:

Pääministeri Rinne suomalaisista Isis-lapsista: "Jos asia olisi helppo, se olisi jo päätetty"

Perussuomalaiset ja kokoomus himoitsevat pääoppositiopuolueeksi – Halla-aho uskoo kokoomuksen tekevän U-käännöksen, Orpo arvioi linjan kirkastuvan

Uusi oppositio pääsi vauhtiin: "Todelliset hallitusneuvottelut vasta tulossa, hallitus vie Suomen turmioon", Orpo: Rinne vaati hoitamaan SDP:n lupaukset