"Kaikki energia ja ajattelu oli keskitettävä siihen, millä tavalla heidät saataisiin elossa takaisin" – Diplomaatit kertovat työstään Ylen uudessa sarjassa

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kesäsarjassa tavataan suomalaisia diplomaatteja ja keskustellaan diplomaatin työstä ja arjesta asemamaassa.

Suomalaiset diplomaatit
Teemu Turunen, Tiina Jortikka-Laitinen, Ritva Koukku-Ronde, Pia Stjernvall, Mikko Puustinen
Uudessa sarjassa kuullaan suurlähettiläs Teemu Turusen (vas.), suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitisen, suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronden, suurlähettiläs Pia Stjernvallin ja Kiina-asiantuntija Mikko Puustisen haastattelut.Kuvakollaasi Leena Luotio / Yle, kuvat: Mikko Ahmäjärvi / Yle, Karoliina Simoinen / Yle, Uwe Tautenhahn, Antti Haanpää / Yle

Kannattaako diplomaatin paljastaa suosikkijoukkueensa jalkapallohullussa asemamaassa? Kuinka Savon sydämestä on päädytty maailmalle edustamaan Suomea? Millä tavalla historiassa pitkittyneet etniset konfliktit näkyvät maan ruokakulttuurissa?

Entä mitä pitkään maailmalla työskennellyt diplomaatti toisi asemamaastaan mukanaan Suomeen? Ja kuinka kansainvälisissä tehtävissä työskentely muuttaa ihmistä?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan tänään alkavassa Ylen ulkomaantoimituksen Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kesäsarjassa. Sarjassa tavataan kansainvälisissä tehtävissä olevia tai olleita suomalaisia diplomaatteja.

Sarjassa kuullaan ajankohtaisista asioista Argentiinassa, Saksassa, Espanjassa, Kosovossa ja Kiinassa.

Maailmanpolitiikan näkymättömiä sankareita -sarja käynnistyy lauantaina Yle Radio 1:ssä ja sunnuntaina Yle Radio Suomessa. Uusi jakso tulee viikottain kuunneltavaksi myös Yle Areenaan.

Kuuntele suurlähettiläs Teemu Turusen ajatuksia urastaan ja työstään:

Siepattujen vapautusoperaatio työllisti yötä päivää

Sarjan diplomaatit ovat Suomen pitkäaikaisia edustajia maailmalla. He tekevät usein työtään maailmanpolitiikan kulisseissa, suurelle yleisölle tuntemattomina.

Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa tavataan suurlähettiläs Teemu Turunen. Hän toimi Suomen suurlähettiläänä Argentiinassa, Uruguayssa ja Paraguayssa kesäkuun loppuun saakka.

Turunen kuvaa uransa tähän asti vaikeimmaksi etapiksi Jemenissä siepattujen suomalaisten Atte ja Leila Kalevan vapautusoperaation johtamista ulkoministeriössä. Kalevat siepattiin Jemenissä vuonna 2012 ja he päätyivät terroristiverkosto al-Qaidan vangeiksi.

– Lähes puolen vuoden ajan päässäni ei liikkunut mitään muuta ajatusta. Kaikki energia, toimet ja ajattelu oli keskitettävä vain siihen, millä tavalla heidät voitaisiin saada sieltä elossa takaisin, Turunen muistelee.

Turunen johti ulkoministeriön kriisitiimiä ja konsuliyksikköä sieppauksen aikaan.

Teemu Turunen
Suurlähettiläs Teemu Turunen johti Jemenissä siepattujen Atte ja Leila Kalevan vapautusoperaatiota ulkoministeriössä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Turusen mukaan sieppaustilanteiden ratkaisu riippuu aina siitä, keitä on siepattu, keitä sieppaajat ovat, minkälaisessa yhteiskuntamallissa sieppaukset tapahtuvat ja mitkä mahdollisuudet kyseisellä valtiolla ja hallituksella on toimia sieppaustilanteiden ratkaisemiseksi.

Turunen oli Suomen diplomaattikunnan nuorin suurlähettiläs aloittaessaan Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa 42-vuotiaana vuonna 2016. Värikäs Buenos Aires on ollut hänelle "rakas, fantastinen, turhauttava ja ärsyttävä" kotikaupunki.

Yksi esikuva uran varrella on ollut diplomaatti Tapani Brotherus. 1970-luvulla Suomen asiainhoitajana Chilessä työskennellyt Brotherus pelasti vallankaappauksen jälkeen residenssiinsä suojaa hakeneita pakolaisia ja auttoi heitä pääsemään Eurooppaan.

– Brotherus oli sankari, joka toimi vaikeissa tilanteissa hienosti ja teki sen, mikä oli oikein. Lähtökohtamme on, että noudatamme vastaanottajavaltion lakeja ja määräyksiä. Mutta poikkeustilanteissa täytyy tehdä se, mikä on oikein, Turunen sanoo.

Brotheruksen vaiheista kertova ja Ylen tuottama draamasarja Invisible Heroes – Näkymättömät sankarit on katsottavissa Yle Areenassa.

Myös nykypäivän diplomaatit ovat monella tapaa maailmanpolitiikan näkymättömiä sankareita.

Teemu Turunen
Suurlähettiläs Teemu Turunen halusi, että hänen lapsensa voisivat Argentiinassa tutustua erilaiseen maailmaan ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Turunen kävi Helsingissä alkukesästä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Argentiinan julman menneisyyden selvitystyö tuli osaksi myös Turusen työtä. Hän on osallistunut Argentiinan vallankaappauksen jälkeen kadonneen suomalaisen Hanna Hietalan tapauksen selvittämiseen.

Argentiinaan 1930-luvulla muuttanut Hietala katosi dramaattisissa oloissa vuonna 1977, noin vuosi vallankaappauksen jälkeen. Myös useita hänen perheenjäseniään katosi. Osa heistä oli vasemmistolaisia aktivisteja, joita sotilashallinto tuohon aikaan vainosi.

Turusen mukaan Hietalan asiaa on pidetty esillä korkean tason tapaamisissa. Suurlähetystö myös luovutti arkistonsa Argentiinan syyttäjäviranomaisten käyttöön siltä varalta, että niistä voisi löytyä tapauksen selvittämisessä auttavia tietoja.

Miksi katoamista on ollut niin vaikea selvittää?

– Katoaminen liittyy pidätyskeskukseen, jossa käytettiin systemaattisesti niin sanottuja kuolemanlentoja. Siksi silminnäkijöitä, eloonjääneitä ja todisteita tapahtumista ei juuri ole, hän kuvaa.

Argentiinan sotilasdiktatuuri tuhosi poliittisia vastustajiaan kuolemanlennoilla pudottamalla huumattuja vankeja lentokoneista mereen ja jokeen.

Maailmanpolitiikan näkymättömiä sankareita -sarjan muissa osissa tavataan Suomen Espanjan-suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen, entinen Saksan-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, Kosovon-suurlähettiläs Pia Stjernvall ja Suomen Pekingin-suurlähetystön pitkäaikainen Kiina-asiantuntija Mikko Puustinen.

Lue myös:

Hanna Hietala lähti Suomesta puutetta pakoon, mutta Argentiinassa hänet tapettiin – nyt lapsenlapset etsivät Hannaa ja pyytävät Suomea apuun

Suomalainen Tapani Brotherus pelasti yli 2000 diktatuurin vainoamaa ihmistä kuolemalta

Ylen saama asiakirja paljastaa, kuinka Suomen suurlähetystö sulki Argentiinassa ovensa diktatuuria pakenevilta – väkivaltaisuuksissa katosi myös Suomen kansalainen

“Jos panttivanki vapautetaan, joku on aina maksanut” – Suomi kieltää maksavansa, mutta jossain liikkuu rahaa