Taloudessa on kaikki ihan ok, mutta suomalaisten usko hiipuu – Mistä on kysymys? Asiantuntijat vastaavat

Yksinkertaista syytä kuluttajien luottamuksen vajoamiselle ei löydy.

Suomen talous
Triplan tornit Pasilassa.
Tripla-kauppakeskusta viimeistellään Helsingin Pasilassa.Liisa Takala / Yle

Kuluttajien luottamus omaan talouteen heikkeni kesäkuussa selvästi, mutta luotto Suomen talouden kehittymiseen jopa romahti. Tilastokeskuksen lukujen mukaan kuluttajat kokevat varsinkin työttömyyden uhan lisääntyneen.

Tilastograafi
Mikko Airikka / Yle

Lukujen perusteella kuluttajien usko omaan talouteen ja sen tulevaisuuteen on jopa heikko.

Ovatko kuluttajien tuntemukset taloudesta oikeassa? Kysymyksiin vastaavat Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Ilkka Kiema ja Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Terhi Heikkonen.

Onko luottamusindeksin vajoaminen toukokuusta kesäkuuhun niin dramaattista, kuin pelkästä lukemasta voisi todeta?

Kiema:

– Jos katsomme tarkemmin, niin vajoaminen ei ole ollut niin dramaattista, vaikka todellista kuitenkin, Kiema selittää kokonaisindeksin selvää pudotusta. Kokonaisarviota Suomen talouden heikoista luvuista Kiema pitää osin julkisen keskustelun syynä.

– Nyt kun mediassa rummutetaan, että Suomella ja menee huonommin, niin tällä hetkellä se saa hyvin negatiivisia arvoja. Se on sitten näistä komponenteista pudonnut eniten.

Heikkonen:

– Onhan se laskenut, ja varsinkin usko Suomen talouteen on heikentynyt. Kuluttajat seuraavat, mitä julkisessa taloudessa ja ulkomailla tapahtuu.

– Saldolukujen tulkitseminen on kuitenkin haasteellista, mutta ne suunnat, ja nyt suunta on alaspäin. Luvut kuvaavat tunnelmaa, sitä mistä puhutaan.

Terhi Heikkonen
Terhi HeikkonenYle

Miten vakavaa on se, että kuluttajien luotto omaan talouteen vuoden takaiseen verrattuna on laskussa?

Kiema:

– Se on vakavampaa. Joskin tuo lasku näyttää vähemmän dramaattiselta, kun katsomme tilastoja ja huomaamme, että huhtikuusta toukokuuhun ne nousivat. Mutta laskua siinä on silti.

Kiema arvioi, että vastauksissa oman talouden heikkenemisestä painavat nämä yleiset synkät arviot talouden kokonaistilasta.

– Pidän tätä keskimääräisen tulevaisuuden skenaariona aika synkkänä, että nämä luvut tällä tavalla menevät alaspäin näinkin nopeasti.

Heikkonen:

– Omassa taloudessa työllisyys on hyvä, mutta on hyvä, että niistä haasteista puhutaan. Siellä ei välttämättä ole mitään reaalitalouden asiaa taustalla.

– Toisaalta palveluiden tilanne on jonkin verran parempi, joten se on loogista sen kanssa, että kuluttajien usko omaan talouteen on vielä parempi. Työllisyys on hyvä, ja on mahdollisuus kuluttaa.

Onko kuluttajien huolelle talouden heikkenemisestä perusteita ja ovatko ne liian synkkiä?

Kiema:

– On mielenkiintoista selvittää, mistä tämä dramaattinen lasku tulee. Työllisyystilanne senkun kohenee. Vaikea sellaista yhtä hyvää syytä perusteille on löytää.

– Yksi tapa selittää tätä on se, että tilanne on poikkeuksellisen epävarma.

Kieman mukaan epävarmuutta korostaa se, että maailmantalouden kasvu hiipuu, emmekä me tiedä, mihin suuntaan se kääntyy.

– Suomi on pieni avotalous. Olemme hyvin riippuvaisia siitä, vetääkö vienti jatkossakin. Tässä voi olla hyvinkin kielteisiä tapahtumia edessä. Esimerkiksi Brexit, josta kukaan ei vieläkään tiedä, millaisia vaikutuksia sillä on.

– Jos me otamme tämän arvioksi keskimääräisestä odotettavissa olevasta kehityksestä, niin pidän synkkenemistä silloin hiukan liioiteltuna.

Ilkka Kiema
Ilkka KiemaYle

Heikkonen:

– Varmasti kuluttajat ovat omissa arvioissaan ottaneet huomioon kansainvälisen talouden riskit. Lisäksi on puhuttu rakenteellisista riskeistä tai kasvun esteistä, muun muassa väestörakenteesta.

– Minun mielestäni mitään reaalitalouden perusteita ei varsinaisesti löydy. Kyse on vain siitä yleisestä tunnelmasta, mistä puhutaan. Varsinaista laskua tai romahdusta ei ole näkyvissä, vaan kyse on kasvun hidastumisesta. Ei ehkä pessimismiä, vaan realismi voi olla sitä oikeaa.