Siunaus Krimin miehitykselle vai vaarallista myötäilyä? Venäjän paluu Euroopan neuvostoon jakaa Suomea ja Eurooppaa

Venäjällä Euroopan neuvoston täysivaltainen jäsenyys nähdään alkuna pakotteiden purkamiselle ja Krimin tunnustamiselle.

Euroopan neuvosto
mielenosoittajia kyltteineen
Ukrainalaisia mielenosoittajia Saksan lähetystön edessä Kiovassa ennen äänestystä Venäjän kohtalosta Euroopan neuvostossa.Stepan Franko / EPA-EFE

Venäjällä on ilakoitu maan paluusta Euroopan neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi.

– Tämä ei ole Moskovan diplomaattinen voitto, vaan maalaisjärjen voitto, asiaa kommentoi tuoreeltaan presidentti Vladimir Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov hallituksen sanomalehden Rossijskaja gazetan mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Venäjällä päätös on nähty ennen kaikkea tappiona Ukrainan Euroopassa ajamalle “russofobiselle” politiikalle.

Venäjän valtion Rossija-1-tv-kanavan tähtitoimittaja Olga Skabejeva tviittasi Strasbourgista vierellään Venäjän valtuuskunnan puheenjohtaja Pjotr Tolstoi ukrainalaisten olevan hysteerisiä Venäjän palaamisesta Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen PACE:en. Skabejeva käyttää viestissään tunnistetta “PACE on meidän” mukaillen Krimin niemimaan valtaamisen jälkeen Venäjällä toisteltua “Krim on meidän”-iskulausetta.

Venäläiset uskovat seuraavaksi pakotteiden höllentämiseen

Venäläispoliitikot ovat tulkinneet päätöksen vievän kohti EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden poistamista.

Tätä mieltä on esimerkiksi sanomalehti Vzgljadin haastattelema (siirryt toiseen palveluun) Igor Lebedev, joka on yksi Euroopan neuvostoon palaavan Venäjän valtuuskunnan jäsenistä.

Venäjän parlamentin ylähuoneen puheenjohtajan Valentina Matvijenkon mukaan kyse on “murtumasta pakotteiden ketjussa, jota Venäjään pahansuovasti suhtautuvat yrittävät takoa maan ympärille”. Matvijenkoa siteeraa sanomalehti Kommersant (siirryt toiseen palveluun).

Länsimaat asettivat ensimmäiset talouspakotteet Venäjää vastaan vuonna 2014 sen jälkeen, kun maa valtasi kansainvälisen oikeuden vastaisesti Krimin Ukrainalta ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa.

Yleiskokous äänesti Venäjän paluusta kaksi kertaa

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous (PACE) hyväksyi lopullisesti Venäjän parlamentaarikkojen paluun eurooppalaiseen yhteistyöjärjestöön eilen keskiviikkona.

Päätöstä kannatti 116 yleiskokouksen jäsentä (siirryt toiseen palveluun) ja vastusti 62. Tyhjää äänesti 15 edustajaa.

Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) istunto meneillään pyöreässä salissa, jossa kattovalaistus on myös ovaalin muotoinen.
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu Ranskan Strasbourgissa.Frederick Florin / AFP

Yleiskokouksessa äänestettiin ensimmäisen kerran asiasta jo tiistaina. Myös silloin paluu hyväksyttiin suurella enemmistöllä, mutta asia otettiin vielä uudelleen käsittelyyn, kun osa edustajista vaati joitakin ehtoja tai rajoituksia Venäjän paluulle täysivaltaiseksi jäseneksi.

Venäjä viestitti, ettei sen valtuuskunta aio palata PACE:en, jos sen toimintaa rajoitetaan. Lopulta yleiskokous äänesti rajoituksia vastaan ja hyväksyi Venäjän delegaation ehdoitta takaisin yleiskokoukseen.

Venäjää vaaditaan, mutta ei pakoteta yhteistyöhön

Jonkinlaisena kompromissina Venäjän paluuta vastustaville voidaan nähdä se, että päätöksessä mainitaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjän rikkoneen kansainvälistä oikeutta toiminnassaan Itä-Ukrainan konfliktissa sekä liittäessään laittomasti itseensä Krimin niemimaan.

Yleiskokous myös vaatii Venäjää vapauttamaan Kertšin salmessa kiinniottamansa ukrainalaiset merimiehet, tekemään yhteistyötä Hollannin syyttäjäviraston kanssa malesialaisen matkustajakoneen ampumisesta vastuussa olevien henkilöiden tuomitsemiseksi ja estämään seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien polkemisen Tšetšeniassa. Lisäksi päätöksessä vaaditaan Venäjää tutkimaan oppositiojohtaja Boris Nemtsovin murhaa.

Päätökseen ei ole kuitenkaan kirjattu mitään seurauksia, jos Venäjä ei suostu vaatimuksiin.

Ukraina ja Baltian maat vastustavat Venäjän jäsenyyttä

Venäläisten paluuta Euroopan neuvoston täysivaltaiseksi jäseneksi vastustivat jyrkästi muun muassa Ukraina, Britannia, Baltian maat ja Puola.

Ukraina uhkasi lopettaa yhteistyön Euroopan neuvoston kanssa heti ensimmäisen Venäjän paluuta puoltaneen äänestyksen jälkeen.

– Yritin saada (Ranskan presidentin Emmanuel) Macronin ja (Saksan liittokanslerin Angela) Merkelin vakuuttuneeksi siitä, että Venäjän valtuuskunnan paluu PACE:en olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun Venäjä toimii kaikkien yleiskokouksen sääntöjen mukaisesti. Valitettavasti meidän eurooppalaiset kumppanimme eivät kuunnelleet meitä ja toimivat eri tavalla, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskiy kommentoi päätöstä (siirryt toiseen palveluun).

Kun toisen äänestyksen tulos tuli julki, Ukrainan lisäksi myös Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian ja Georgian valtuuskunnat protestoivat päätöstä ja poistuivat yleiskokouksesta kotimaihinsa konsultoimaan jatkotoimia omien hallitustensa ja parlamenttiensa kanssa.

– Tämä lähettää täysin väärän viestin maalle, joka on ottanut uudelleen käyttöön aseelliset hyökkäykset, ei noudata ihmisoikeuksia omien kansalaistensa suhteen, eikä edistä vaan etsii keinoja horjuttaa eurooppalaisia demokratioita, maat sanovat yhteisessä julistuksessaan, josta uutisoi The Baltic Times -verkkosivusto. (siirryt toiseen palveluun)

Suomalaiset äänestivät Venäjän paluun puolesta

Suomen kaikki viisi äänestykseen osallistunutta parlamentaarikkoa äänestivät venäläisedustajien lopullisen hyväksymisen puolesta PACE:en.

He olivat Suomen valtuuskuntaa johtava Kimmo Kiljunen (sd.), varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.), Tarja Filatov (sd.), Inka Hopsu (vihr.) ja Hilkka Kemppi (kesk.).

Kiljusen mukaan Venäjän parlamentaarikkojen paluu Euroopan neuvostoon on voitto ihmisoikeuksille.

– Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa ja sen parlamenttivaltuuskunnan täysivaltainen toiminta yleiskokouksessa antavat moniarvoisuudelle enemmän tilaa venäläisessä yhteiskunnassa, Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen arvioi eduskunnan tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Kimmo Kiljunen kuvattuna 7. toukokuuta 2019.
Kansanedustaja ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen kuvattuna eduskunnassa, Pekka Sipla / AOP

Kun Venäjän paluusta äänestettiin parlamentaarisessa yleiskokouksessa ensimmäisen kerran tiistaina, suomalaisten äänet jakautuivat tasan. Anne-Mari Virolainen ja Petri Honkonen (kesk.) äänestivät Venäjän paluun puolesta ja Tarja Filatov ja Minna Reijonen (ps.) vastaan.

Tutkija ei usko Venäjän ihmisoikeustilanteen paranemiseen

Venäjään perehtynyt asiantuntija Katri Pynnöniemi ei ymmärrä suomalaisedustajien päätöstä tukea Venäjän paluuta Euroopan neuvoston täysvaltaiseksi jäseneksi.

Hän pitää ajatusta siitä, että ihmisoikeudet etenisivät Venäjällä tämän päätöksen kautta erittäin lapsellisena.

– Näyttää siltä, että Venäjä ei ole valmis muuttamaan olennaisesti omaa toimintaansa, vaan se yrittää hivuttaa muita näkemään omat kantansa, Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Pynnöniemi sanoo.

Pynnöniemen mukaan Venäjälle Euroopan neuvoston jäsenyys on sen arvovaltaan liittyvä kysymys, jonka avulla maa pönkittää itsestään mielikuvaa tasavertaisena kumppanina. Hän on myös huomannut, kuinka päätös on tuonut esiin venäläisten vahingonilon ukrainalaisia kohtaan.

Venäläispoliitikko pitää päätöstä alkuna Krimin tunnustamiselle

Euroopan Neuvoston parlamentaarinen yleiskokous päätti perua Venäjän äänioikeuden viisi vuotta sitten Krimin valtauksen jälkeen.

Myöhemmin Venäjä lopetti edustajiensa lähettämisen kokoukseen ja keskeytti 33 miljoonan euron suuruisen jäsenmaksunsa maksamisen.

Paluupäätöksen jälkeen Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on luvannut hoitaa rästissä olevat maksut.

Venäjä on nimennyt yleiskokoukseen palaavaan valtuuskuntaansa (siirryt toiseen palveluun) vähintään kolme henkilöä, jotka ovat EU:n tai Yhdysvaltojen pakotelistalla.

Yksi pakotelistalla olevista edustajista, Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski totesi keskiviikkona Venäjän mediassa (siirryt toiseen palveluun), että parlamentaarinen yleiskokous otti päätöksellään ensimmäisen askeleen Krimin tunnustamisessa osaksi Venäjää.

– Slutskin kanta on vahingollinen ja siirtää keskustelun voimapolitiikan alueelle, mikä ei kuulu Euroopan neuvostolle, Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen tuomitsi tänään torstaina venäläisen virkaveljensä kommentin.