Mitä yhteistä on paavilla ja Euroopan komission puheenjohtajalla? Ylen kirjeenvaihtaja Petri Raivio kertoo

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Francis tervehtii kuulijoitaan Vatikaanissa
Paavi Francis tervehti kuulijoitaan Vatikaanissa keskiviikkona.Angelo Carconi / EPA

Irlannin pääministeri Leo Varadkar sanoi viime viikon huippukokouksessa ääneen sen, mitä moni Euroopan unionin touhuja seuraava kansalainen lienee ajatellut jo pidemmän aikaa.

– Paavin valinta sujuu usein nopeammin kuin näiden virkojen täyttäminen, Varadkar sanoi, viitaten EU:n avoinna oleviin johtotehtäviin.

Katolinen Varadkar valitsi irlantilaisille tutun vertauskuvan, joka kutsuu pohtimaan Vatikaanin ja Brysselin toimintatapojen yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia.

Paavi valitaan konklaavissa, joka kerää yhteen katolisen kirkon kardinaalit eri puolilta maailmaa. Euroopan komission puheenjohtajaehdokas taas valitaan EU-huippukokouksessa, johon osallistuu 28 jäsenmaan johtajat.

Paavi Franciscusta oli valitsemassa 115 kardinaalia. Valitsijoiden määrästä huolimatta nimi löytyi nopeasti. Valkoinen savu nousi paavin valinnan merkiksi Sikstuksen kappelista jo konklaavin toisena päivänä, maaliskuussa 2013.

EU-johtajat puolestaan ovat istuneet tuloksetta jo kaksi illallista miettien sitä, kenelle annettaisiin avaimet Berlaymont-rakennuksen 13. kerroksen toimistoon. Lämmittelykierros heti vaalien jälkeen päättyi kello 21.30, toinen viime perjantaiaamuna noin kello 1.40.

– En usko, että on viisasta pitää lehdistötilaisuutta kahdelta aamulla, sanoi viran nykyinen haltija Jean-Claude Juncker meille toimittajille illallisen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

Tässäkin on ero: Väistyvä paavi (vaikka hän olisi elossa) ei osallistu seuraajansa valintaan. Juncker puolestaan istui jostain syystä illallisella loppuun saakka.

Vatikaanissa majailevilla kardinaaleilla ei ole yhteyttä ulkomaailmaan paavin valintaprosessin aikana. Juuri sen parempia yhteyksiä ei ole EU-johtajillakaan, sillä matkapuhelinsignaalit blokattiin Europa-rakennuksen kokoushuoneessa ainakin ensimmäisessä istunnossa.

Kardinaalit järjestävät neljä salaista lippuäänestystä päivässä, kunnes uusi paavi löytyy. EU-johtajat eivät ole tiettävästi äänestäneet nimistä vielä kertaakaan.

Uuden paavin valinta edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä kardinaalien äänistä. Samankaltainen sääntö pätee Eurooppa-neuvostossa: Jos ratkaisu menee äänestykseen, valinta vaatii taakseen 16 jäsenmaata, joissa asuu yhdessä vähintään 334 miljoonaa asukasta.

Tähän asti vaikuttaisi siltä, että komission puheenjohtajan löytämisen pitäisi olla helpompaa kuin paavin. Mutta tästä alkavat Brysselin tapauksessa hankaluudet.

Toisin kuin katolinen kirkko, Euroopan unioni on demokraattinen rakennelma, jossa kansaa edustaa parlamentti. Eurooppa-neuvosto ehdottaa Euroopan parlamentille nimeä, jonka tämän täytyy hyväksyä tai hylätä yksinkertaisella enemmistöllä.

Kardinaalien ei tarvitse välittää parlamentista eikä politiikasta.

Komission täytyy nauttia parlamentin enemmistön luottamusta. Jotta parlamentti saadaan mukaan, tarpeeksi monen poliittisen ryhmittymän on koettava saaneensa jotain.

Ja jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, EU-johtajat ovat päättäneet nivoa samaan nimityspakettiin joukon muitakin tehtäviä.

Vatikaanissa on vain yksi paavi. EU:ssa on komission puheenjohtaja, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Euroopan parlamentin puheenjohtaja ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja.

Siksikin paavin valinta todella on helpompaa kuin EU:n huippunimityksen tekeminen, jota yritetään seuraavan kerran tämän viikon sunnuntaina.

Kokous alkaa kello 18 Keski-Euroopan aikaa. Mitään takeita ei ole siitä, että tämäkään illallinen johtaisi tuloksiin.

#SOMESSA: Berlusconista parlamentin nestori

twiitti-revinnainen-berlusconi.jpg

"Nyt se alkaa! Oletteko valmiit?", twiittasi Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi ottaessaan paikkansa vastaan Euroopan parlamentissa. Berlusconista, 82, tullee uuden parlamentin vanhin jäsen kun mepit kokoontuvat uudelle kaudelle ensi kertaa tiistaina Strasbourgissa.

#FAKTA 45 % suomalaislapsista syntyy avioliiton ulkopuolella

Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset
Yle / Joel Kanerva

Ranskassa kuusi kymmenestä lapsesta syntyy avioliiton ulkopuolella - Kreikassa vain joka kymmenes. Eurooppalaisessa vertailussa (siirryt toiseen palveluun) avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista Suomi sijoittuu keskikastiin.

Uskonnollisuudella näyttäisi olevan vaikutusta siihen, miten paljon avioliiton ulkopuolella syntyy lapsia.

Vuonna 2010 eurobarometrissä (siirryt toiseen palveluun) 40 % ranskalaisista kertoi, ettei usko jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen voimaan. Virolaisista samoin ilmoitti 29 % ja suomalaisista 22%. Vain 4 % kreikkalaisista ei kertonut uskovansa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen voimaan.

Uskonnollisuuden lisäksi ilmiöön vaikuttavat maiden kulttuuriset tekijät.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Suomen puheenjohtajakauden tavoitteet, Boris Johnsonin erikoinen harrastus ja EU:n yhteinen armeija

 Pääministeri Antti Rinne tiedotustilaisuudessaan Helsingissä 26. kesäkuuta 2019
Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmasta tiedotustilaisuudessa eduskunnassa 26.6.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Ensi viikolla se alkaa. Seuraavat puoli vuotta Suomi on vastuussa Euroopan unionin politiikan johtamisesta.

Suomen hallitus julkaisi tällä viikolla ohjelmansa (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtajakauden ajalle.

Suomella on pitkä toivelista omia tavoitteita, mutta tavoitteet saattavat jäädä Brexit-myllerryksen varjoon. Lue toimittaja Maria Stenroosin kooste Suomen puheenjohtajakauden asialistasta täältä.

Britanniassa konservatiivien puheenjohtajakisasta on tullut kahden kauppa. Konservatiivien uusi puoluejohtaja ja samalla Britannian seuraava pääministeri on joko ennakkosuosikiksi noussut entinen ulkoministeri Boris Johnson tai nykyinen ulkoministeri Jeremy Hunt.

BBC:lle haastattelun antanut Johnson uskoo, että EU:n kanssa on mahdollista saada aikaan uusi brexit-sopimus siitä huolimatta, että EU on ilmoittanut, että sopimusta ei tulla avaamaan uudelleen.

Bexit-lausuntojen lisäksi sosiaalisessa mediassa lähti kiertämään Johnsonin haastattelu (siirryt toiseen palveluun), jossa hän kertoo erikoisesta harrastuksestaan.

Mitä käytännössä tarkoitetaan, kun puhutaan EU-armeijasta? Ylen juttu EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä avaa asiaa tarkemmin.

ENSI VIIKOLLA: Vääntö huippunimityksistä jatkuu

Keskustelu huippunimityksistä jatkuu ensi viikolla, kun uusi Euroopan parlamentti kokoontuu ensimmäisen kerran Strasbourgissa tiistaista alkaen. Ensimmäisessä istunnossa parlamentti valitsee itselleen puhemiehistön ja jakaa valiokuntapaikat.

Jos sunnuntai-illan nimityskokous tuottaa tulosta, parlamentti saa ensi töikseen pureskeltavakseen huippunimityspaketin. Se ei kuitenkaan äänestä komission puheenjohtajasta ennen heinäkuun toista istuntoa.

Unohtaa ei sovi myöskään Suomen kolmatta EU-puheenjohtajakautta, joka alkaa maanantaina. Seremonioita ei maanantaina ole suunnitteilla, ja kausi aiotaan muutenkin viedä läpi matalalla profiililla: Suomeen ei ole suunnitteilla huippukokousta, ja lahjatkin ovat aineettomia.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin Kirjeen voi tilata tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun) Jos keksit parannusehdotuksia, kerro meille! Voit lähettää meille kysymyksiä ja vinkkejä vastaamalla tähän viestiin. Bon weekend!

Terveisin Petri