Ylen kesäkukkatesti on tehty jo 220 000 kertaa – oma pihapiiri ja koulukasvio antavat pohjan kukkien tunnistamiselle

Koululaiset keräävät edelleen kasveja, tosin vähemmän kuin ennen. Helpompia tunnistaa ovat omassa pihapiirissä kukkivat kukat.

Luonnonkukat
Kissankelloja.
Tunnistatko tämän kukan?Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalaiset ovat vuosien ajan opetelleet tunnistamaan kasveja osana koulutyötä. Ehkä koulukasvioiden kerääminen onkin yksi syy siihen, miksi luonnonkukat ja niiden tunnistaminen kiinnostavat.

Näin arvelee ainakin kasvitieteilijä, professori Pertti Uotila.

– Suomessa on oltu iät kaiket lähellä luontoa. Ehkä kyse voi olla nostalgiastakin: muistellaan lapsuudessa harrastettua kasvienkeruuta ja unohdetaan se, miten tympeätä hommaa se koululaisista oli, Uotila miettii.

Iäkkäämmille kasvioiden kerääminen oli parhaimmillaan jokakesäistä.

Nykyäänkin se kuuluu koululaisten arkeen. Esimerkiksi Seinäjoella yläkoulun 7.- ja 8. luokkien välisenä kesänä oppilaiden on kerättävä 30 kasvin kasvio, johon prässättyjä kasveja sitten syksyllä koulussa tunnistetaan.

– On sattumaa, mitä kasveja nuoret ovat keränneet, mutta usein ne ovat pihapiirin ja lähimetsän peruskasveja. Puutkin kelpaavat meillä kasvinkeruuprojektiin – nekin ovat kasveja, sanoo biologian opettaja, ekologi ja Pohjanmaan luonnonsuojeluliiton hallituksessa toimiva Hannu Tuomisto.

Kukka ja kukinto avainasemassa

Ylen kesäkuussa julkaiseman kesäkukkatesti on tehty jo noin 220 000 kertaa. Testi löytyy edelleen täältä.

Helpommin tunnistettaviksi osoittautuivat testissä sellaiset kasvit, joilla oli selkeä, näkyvä kukinto.

– Jokamiehen kasvintunnistus pohjautuu aika lailla kukkaan, kukintoon ja sen hallintaan. Jos kasveja lähtee harrastamaan, kannattaa lähteä kukkien kautta liikkeelle ja samalla tutkia vartta ja lehtiä. Pelkkien lehtien perusteella on aloittelijan vaikea tunnistaa kasvi, Tuomisto sanoo.

Esimerkiksi suopursu, voikukka, valkoapila ja kielo tunnistettiin testissä ensimmäisellä kerralla oikein useammin kuin 97 kertaa sadasta.

Testikukka numero 39 eli hämeenkylmäkukka puolestaan osoittautui yhdeksi vaikeimmista tunnistaa. Se on kuitenkin esimerkiksi Pertti Uotilan lempikukka. Uotilan mukaan hämeenkylmänkukkia on 2500 – 3000 kappaletta vain noin sadalla esiintymispaikalla.

– Olen sitä 60 vuotta seurannut. Kukka on aina samanlainen, mutta joka kevät pitää päästä katsomaan, että onko tämä hyvä vai huono kukintavuosi, Uotila sanoo.

Helppo ja haastava

Hannu Tuomiston mukaan yli 40 oikein –tulokset kesäkukkatestissä ovat erinomaisia. Jos virheiden määrää jää alle 15, on sekin jo hyvä tulos. Ja ainahan osaamistaan voi kerryttää tekemällä testin uudelleen tai tutustumalla kasveihin kasvikirjojen avulla.

Tuomisto toteaa, että kaikki Ylen kesäkukkatestissä mukana olevat kasvit eivät välttämättä kasva koko maassa. Siksi niiden tunnistaminen voi olla vaikeampaa, vaikka olisikin kasvien ja kesäkukkien tuntija omassa ympäristössään.

Toisaalta testissä annetuista vastausvaihtoehdoista voi aina tiputtaa ensin pois ne vaihtoehdot, jotka tietää todennäköisimmin vääriksi – vaikka oikeasta kasvin nimestä ei olisikaan täysin varma.

– Jos tämä olisi ollut sokkotesti, veikkaan, että tulokset olisivat olleet jonkin verran huonompia kuin mitä nyt saatiin, Tuomisto sanoo.