Perussuomalaiset haluavat jalansijaa ammattiliittojen päätöksentekoon – "Meitä hyljeksitään ay-liikkeessä"

Perussuomalaiset ovat tällä hetkellä puoluekannatusmittausten ykkösiä, ja kannatus työntekijöiden keskuudessa on vielä kovempaa.

Perussuomalaiset
Perussuomalaisten Peruspuurtajat ry:n perustajia Tampereen Koskikeskuksessa talvella 2018-19. Vasemmalta Ari Perämaa, Sami Kymäläinen, Kirsi-Maarit Asplund ja Mikko Nurmo.
Peruspuurtajien perustamiskokous pidettiin talvella Tampereen Koskikeskuksessa. Perustajäsenet yhteiskuvassa: Ari Perämaa, Sami Kymäläinen, Kirsi-Maarit Asplund ja Mikko Nurmo. Ari Perämaa

Kevään vaalit vahvistivat perussuomalaisten asemia selvästi, mutta yhden ison valtalinnakkeen ulkopuolella puoluekokouksensa tänä viikonloppuna pitävät perussuomalaiset ovat pitkälti edelleen: ammattiyhdistysliikkeen.

Ammattiliittojen päätöselimissä perussuomalaisia istuu vain yksittäin.

– Ammattiliittojen jäseninä on paljon perussuomalaisia, mutta he ovat syrjityssä asemassa liitoissa kautta linjan. Harvat pääsevät päättävälle paikalle, sanoo talvella perustetun Peruspuurtajat ry:n puheenjohtaja Ari Perämaa Vesilahdelta.

Yhdistys on Perussuomalaisen puolueen alajärjestö, joka pyrkii edistämään nimenomaan työntekijöiden asioita valtakunnallisesti.

– Haluaisimme itsekin päästä päättäville paikoille, emmekä olla vain maksavia jäseniä. Tavoite on saada omaakin ääntä kuulumaan liitoissa. Nythän valta on liitoissa pitkälti demareilla, Perämaa linjaa.

Asemien valloittaminen on kuitenkin perussuomalaisten mielestä vaikeaa ja johtuu suuresti vaalijärjestelmästä.

– Vaalijärjestelmä on pirun mutkikas ja ylipäätään ay-liikkeeseen on tosi vaikea päästä, koska se on niin Sdp:n linnoittama, puuskahtaa Peruspuurtajien perustajajäsen Mikko Nurmo Valkeakoskelta.

– Se vaatii vuosien työn ja nyt kun liittorakenteet ovat suurentuneet, se on entistä vaikeampaa, sanoo puolestaan Perussuomalaisten Matti Putkonen.

Putkosen mukaan ay-liike ei ole teemana viikonlopun puoluekokouksessa, mutta yleiskeskustelussa aihe nousee varmasti esiin.

Voittaja vie kaiken

Ay-liikettä pitkään tutkinut ja sen hyvin tunteva dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta ei täysin allekirjoita perussuomalaisten näkemystä mukaanpääsyn vaikeudesta.

– Vastaus on kyllä ja ei, mutta enemmän ei. En pitäisi mukaan pääsemistä liittokokousvaaleihin sen vaikeampana kuin osallistumista esimerkiksi kirkollisvaaleihin.

Tapio Bergholm SAK
Tapio Bergholm tuntee ay-kenttää pitkältä ajalta. Ville Airaksinen / Yle

Bergholmin mukaan monen liiton ammattiyhdistyksessä kokous päättää liittokokousedustajat. Eniten ääniä saanut saa kaikki edustajapaikat ja muut eivät mitään.

Jossain on myös pitänyt kerätä 10–15 tukijan nimilista, jotta pääsee ehdolle. Erilaisia sekamallejakin on käytössä.

– Päätösvaltaan pääsy ay-liikkeessä vaatii vuosia aikaa ja vaivaa. Perussuomalaisten ekasta jytkystä on kahdeksan vuotta, mutta eivät ole juuri panostaneet vaikutusvallan kasvattamiseen ay-liikkeessä, vaikka ovat julistautuneet työväenpuolueeksi, Bergholm sivaltaa.

Gallup-ykkönen

Talvella perustettu Peruspuurtajat on askel siihen suuntaan ja tuoreet gallup-luvut antavat toimintaan sytyttävää polttoainetta.

Ylen toukokuun puoluemittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus työntekijöiden keskuudessa oli lähes 29 prosenttia, kun Sdp sai tyytyä 18 prosenttiin ja muut paljon vähempään.

– Ei ole tarkoitus lähteä murtamaan ay-liikkeen valtaa, vaan olla yhdessä mukana. Peruspuurtajat on perustettu yhdistäväksi tekijäksi. Emme lähde ammattiliittojen paikallisosastojen kanssa kilpailemaan jäsenistä, Perämaa korostaa.

– Ei olla liittoja valtaamassa, säestää Nurmo.

Pitkää pinnaa ja hikeä

Bergholmin mukaan asemiin pääsy ay-liikkeessä vaatii kärsivällisyyttä ja onnistuu vain käytännön työn kautta.

– Se tarkoittaa sitä, että perussuomalaisten pitää nimenomaan työpaikoilla hakeutua luottamusmiehiksi, pääluottamusmiehiksi ja työsuojeluvaltuutetuiksi. Pitää olla kovissa paikoissa puolustamassa työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä ja kerätä sitä kautta luottamusta muilta.

– Se on pitkä tie, mutta sitä kautta muutkin puolueet ovat nousseet asemiinsa ay-liikkeessä ja pitäneet paikkansa, Bergholm sanoo.

Lähimmät ay-vaalit ovat jo ensi vuonna, kun esimerkiksi SuPer, Jyty, Merimies-Unioni, Pro ja Sähköliitto astuvat uurnille. 2021 ovat vaalivuorossa muun muassa Paperiliitto, PAU sekä Tehy, ja vuotta myöhemmin siitä OAJ ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL.

Uusi Teollisuusliitto pitää ensimmäiset vaalinsa 2023. Jo ennen sitä, syksyllä 2021, se päättää vaalijärjestyksestä eli miten vaalit hoidetaan.