Suomi luotsaa eripuraista EU:ta puoli vuotta – Joutuvatko ilmastonsuojelu ja oikeusvaltion suojelu vastakkain?

EU oli hyvin erinäköinen 20 vuotta sitten, kun Suomi oli ensimmäisen kerran puheenjohtajamaa.

EU-puheenjohtajuus
EU-johtajat ympyränmuotoisessa pöydässä.
EU-maiden johtajien huippukokous pidettiin Brysselissä 20. ja 21. kesäkuuta.Stephanie Lecocq / EPA-EFE

Maapallo tekee kuolemaa, demokratia on uhattuna, populismi ottaa valtaa, Eurooppaa uhkaa uusi maahanmuuttoaalto, suurvallat kalistelevat aseita, kauppasota on todellisuutta eikä EU:sta löydy vahvaa johtajuutta.

Siinä muutamia eurooppalaisia ja globaaleja haasteita Suomelle heti EU-puheenjohtajuuskauden aluksi. Suomi heiluttaa nuijaa ministerikokouksissa seuravat kuusi kuukautta.

Kaikki edellä mainitut asiat tipahtavat EU-pöytiin tavalla tai toisella, ja tavalla tai toisella niissä täytyy päästä eteenpäin mieluummin kuin mennä taaksepäin.

Suomen ensimmäisestä puheenjohtajuudesta on vierähtänyt 20 vuotta. Silloin 15 jäsenmaan unioni oli hyvin erinäköinen ja ongelmat erilaiset. Suurin ongelma tällä kertaa saattaa olla heikko unioni itse.

Poliittinen epävakaus on silmiinpistävä. Kolmessa jäsenmaassa on väliaikainen hallitus ja neljässä varaudutaan ennenaikaisiin vaaleihin. Kevään EU-vaalit jakoivat unionia entisestään poliittisesti, mikä vaikeuttaa uusien EU-instituutioiden johtajien valintaa oleellisesti.

Paketti koskee komission, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, ulkopoliittisen edustajan ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan nimityksiä. Kaikki menevät vaihtoon loppuvuodesta Suomen puheenjohtajakaudella.

Hallituksen vaihdos näkyy Suomen tavoitteissa

Valtioneuvoston kesäkuisen tiedotteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomen tärkeimpiä tavoitteita puheenjohtajakaudella ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukyvystä huolehtiminen, sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten turvallisuuden takaaminen.

Ohjelmassa painotetaan sosiaalisia ulottuvuuksia ja oikeusvaltioperiaatteita.

– Kaikki jäsenmaat ovat hyväksyneet sen, että EU:ssa noudatetaan oikeusvaltioperiaatteita ja sen pitää näkyä, sanoo eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.)

Puola, Unkari ja Romania ovat haastaneet EU:n oikeusvaltioperiaatteita uhkaamalla tuomioistuinten riippumattomuutta, rajoittamalla sananvapautta ja heikentämällä opposition mahdollisuuksia toimia. Kyseiset maat ovat EU:n koheesiovarojen suuria saajia.

Tuppurainen sanoo, että tavoitteena on kytkeä yksittäisten jäsenmaiden unionilta saama rahoitus oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Suomi haluaa myös, että EU-maat aloittavat säännöllisen vuosittaisen vuoropuhelun oikeusvaltioperiaatteista.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ovat yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Valtioneuvoston tiedote 26.6.

Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaa on kiitellyt myös oppositioon jäänyt kokoomus – olihan se edellisessä hallituksessa ohjelmaa tekemässä. Mutta kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo löytää myös moittimista.

– Hallituksen pitäisi pystyä ottamaan siihen vielä ne meille kaikkein tärkeimmät kysymykset, hän sanoo.

Kokoomukselle tärkeitä ovat turvallisuus, puolustusyhteistyön eurooppalainen syventäminen, Lissabonin sopimuksessa olevan jäsenmaiden välisen avunantolausekkeen vahvistaminen, rohkea ilmastopolitiikka sekä kasvu- ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Monivuotiset rahoituskehykset korkeassa kuusessa

Yksi tärkeimmistä Suomen puheenjohtajuuskauden poliittisista neuvotteluista käydään rahasta. Suomi pyrkii saamaan satamaan neuvottelut unionin monivuotisista rahoituskehyksistä eli budjetista vuosille 2021–2027.

Pohjalla on komission esitys, jonka suuruus on 1,1 prosenttia unionin yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen lähtökohta oli, että se on liikaa. Sipilän hallitus oli kuitenkin valmis neuvottelemaan pienestä korotuksesta, jotta uusien haasteiden kuten turvallisuuden ja puolustuksen rahoituksesta selvitään.

Lisäraha on tarpeen kun Britannia eroaa ja jättää budjettiin kymmenien miljardien loven. Antti Rinteen hallitus ei lyö pöytään Suomen omaa tavoitetta.

– Puheenjohtajamaana meidän pitää olla puolueeton sovittelija. Hallitusohjelmassa lukee, että EU:lla on oltava tarkoituksenmukainen budjetti, sanoo eurooppaministeri Tuppurainen (sd.), jonka salkkuun rahoituskehysneuvottelut oleellisesti liittyvät.

Mutta kun raha usein on se joka puhuu, haluaa Suomi kytkeä budjettivarojen käytön ja EU:n perusperiaatteet toisiinsa. Suomi ajaa mallia, jossa jäsenmaalle annettavan rahoituksen suuruus riippuu oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisesta.

Raha puhuu ilmastotoimissakin

Suomen ilmastopolitiikka on EU:ta kunnianhimoisempi ja Euroopan nostaminen maailman johtajaksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on kova tavoite.

EU-johtajat epäonnistuivat kesäkuun huippukokouksessa pyrkimyksessä asettaa tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä eikä ollut yllättävää, että vastustajat löytyivät itäisestä Euroopasta.

Puolan johdolla Tšekki, Unkari ja Viro vastustivat tavoitetta vaatien käytännössä enemmän rahaa energiantuotantonsa ja teollisuutensa modernisoimiseen.

Jos esimerkiksi koheesiorahat ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen kytketään toisiinsa seuraavassa seitsenvuotisbudjetissa, neuvottelut ilmastotoimista saattavat oleellisesti vaikeutua. Lopputulemana saattaa olla taistelu, jossa vastakkain ovat ilmastonsuojelu ja oikeusvaltion suojelu.

Laajentuminen jälleen agendalla

Suomen edeltäviä puheenjohtajuuksia on vahvasti leimannut EU:n laajentuminen.

Vuoden 1999 Helsingin huippukokouksen huipentuma oli, kun silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) ilmoitti, että Turkki on hyväksytty EU:n jäsenehdokkaaksi.

Neuvottelut aloitettiin elokuussa 2005, mutta ne ovat sittemmin hiipuneet ja olleet jopa jäissä johtuen useista sisä- ja ulkopoliittisista syistä.

Vuoden 2006 puheenjohtajuuden aikana Suomi ajoi voimakkaasti Kyproksen yhdistymistä ja samalla halusi edistää Turkin jäsenyysneuvotteluja.

EU:n ja Välimeren maiden ulkoministerikokouksessa Tampereella Suomi yritti taivutella Turkin avaamaan satamansa ja lentokenttänsä kyproslaisille aluksille ja koneille. Neuvottelut kuitenkin kariutuivat Turkin vastustukseen.

Tällä kertaa Suomi painii Länsi-Balkanin maiden jäsenyysneuvottelujen kanssa.

Antti Rinne 26. kesäkuuta 2019.
Pääministeri Antti Rinne kertoi Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteista tiedotustilaisuudessa 26. kesäkuuta.Yle

Pohjois-Makedonia ja Albania ovat EU:n jäsenyysputkessa. Pohjois-Makedonia sai ehdokasmaan statuksen jo vuonna 2005 ollessaan vielä Makedonia, mutta nimikiista Kreikan kanssa on pitkittänyt prosessin etenemistä. Albania tuli ehdokasmaaksi vuonna 2014.

Rinne toteaa, että molemmissa maissa ratkaiseva tekijä on se, miten oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen etenee. Albanialta odotetaan myös demokratian vahvistamista.

– Jos näissä edistytään, on mahdollista, että Suomen puheenjohtajuuskaudella aloitetaan neuvottelut, jotta saadaan enemmän vakautta, turvallisuutta ja rauhaa Eurooppaan, sanoo pääministeri Antti Rinne (sd.).

Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella vuonna 2006 EU-johtajat vahvistivat, että Länsi-Balkanin tulevaisuus on Euroopan unionissa.

Lähteekö Britannia Suomen kaudella?

EU laajeni edellisen kerran kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen ruokahalu ulkorajojen siirtämiseen on oleellisesti heikentynyt. Itse asiassa EU ensimmäistä kertaa kutistuu, jos Britannia jättää unionin sovitusti lokakuun lopussa.

Brexit eli Britannian EU-ero on vaikuttanut unionin poliittiseen ilmapiiriin jo yli kolmen vuoden ajan. Eroprosessi ei kuulu puheenjohtajavaltiolle vaan sitä hoitaa komissio. Mahdolliset ongelmat, muutokset ja uudet päätökset laskeutuvat EU-johtajien pöydälle vieden huomiota ja aikaa muilta keskeisiltä asioilta.

Theresa May johtaa Britanniaa virkaatekevänä pääministerinä enää 23.7. asti. Britanniassa käydään nyt repivää poliittista kampanjaa maan suunnasta. Suurta suunnanmuutosta ei ole näköpiirissä.

Todennäköisin skenaario tällä hetkellä on se, että Britannia irtautuu unionista ilman sopimusta lokakuun alussa. Se aiheuttaa ainakin hetkellisen poliittisen ja taloudellisen shokin ja vaikuttaa haitallisesti muiden keskeisten asioiden hoitoon, erityisesti budjettineuvotteluihin.

Itse eroprosessissa Suomi on vain yksi 27:stä EU-maasta päättämässä voiko Britannian erolle myöntää lisääaikaa ja millä perustein, jos sellaista pyydetään.

Suomi on luotettava jäsenmaa

Saksan peesaaja ja tarkan euron kirstunvartija ovat luonnehdintoja Suomesta eurooppalaisissa yhteyksissä, mutta yhtälailla Suomea kuvataan luotettavaksi, osaavaksi, tehokkaaksi ja yhteistyökykyiseksi jäsenmaaksi.

Tehokkuus näkyy Suomen puheenjohtajuuskaudessa. Rahaa ei tuhlata mihinkään epäoleelliseen. Kokoukset on kotimaassa vedetty minimiin ja kaikki pidetään yhdessä paikassa eli Helsingin Finlandiatalossa. Niissä syödään kestävän kehityksen ruokaa ja juodaan hanavettä.

Liikennettä halutaan häiritä mahdollisimman vähän, mutta sille ei voi mitään, että Helsingin lentokenttä joutuu ajoin kaaokseen. Lentokentällä käynnissä olevien massiivisten rakennustöiden takia syntyy väistämättä ruuhkia, kun 28:n maan ministerit avustajineen sekä lehdistön edustajat saapuvat ja lähtevät.

Syksyyn ajoittuva puheenjohtajuus on lyhyt, koska elokuu on perinteinen EU-instituutioiden lomakuukausi. Tekemistä on ja odotukset suurista läpimurroista kannattaa pitää maltillisina.

Aiheesta aiemmin:

Suomi nostaa ilmastoasiat EU-puheenjohtajakautensa ykkösaiheeksi