Susikannan uusi hoitosuunnitelma tähtää vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja susien parempaan sietämiseen

Suomen susien pienin elinvoimainen kanta on määritelty 25 lauman kokoiseksi.

susi
Susi Ähtärin eläinpuistossa
Susi Ähtärin eläinpuistossa.Antero Tenhunen/YLE

Luonnos päivitetyksi susikannan hoitosuunnitelmaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Muutoksia aiempaan ovat esimerkiksi viranomaisten toiminnan tarkentaminen eri konfliktitilanteissa ja suden sietämistä lisäävät toimet etenkin niille seuduille, minne on muodostumassa uusi susireviiri.

Kotieläin- ja koiravahinkojen ennaltaehkäisy on tunnistettu eniten turvallisuutta lisääväksi tekijäksi. Tavoitteena on myös, että suden aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot korvataan täysimääräisesti ja nopeasti, mikäli määrärahat sen sallivat.

Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön pohjana on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma (siirryt toiseen palveluun). Sen toimenpiteet pohjautuivat pitkälti kansalaisten tuottamiin perusteltuihin näkemyksiin kannanhoidosta.

Tässä hoitosuunnitelmaluonnoksessa vuoden 2015 hoitosuunnitelman toimenpiteitä on muokattu valmisteluryhmässä erityisesti maakuntakierroksella esille nousseista tarpeista.

– Suden sietämisen edistäminen haluttiin nostaa keskeiseksi tavoitteeksi heti hoitosuunnitelman alkuun. Muut muutostekijät ja niiden toimenpiteet tukevat tätä päätavoitetta. Hoitosuunnitelma pyrkii vastaamaan sekä lajin suojelutarpeisiin, että susiin liittyvien sosiaalisten konfliktien hallintaan, kertoo susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila.

Päivitetyn hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen kanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena suden suotuisa suojelutaso.

Huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttava susi

Susi herättää suuria tunteita. Pihassa vierailevat sudet pelottavat ihmisiä ja suojelijoiden mukaan susia on vielä liian vähän.

Jo aiemmin elinvoimaisen kannan minimiksi on määritelty 25 susilaumaa. Venäjän ja Suomen rajalla liikkuvista laumoista tähän lukuun voidaan laskea puolet.

Viimeisin Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio määritteli maaliskuun tilanteeksi 185-205 sutta. Pääosin Suomen puolella liikkui 19 laumaa. Nyt susia on enemmän, kun pennut ovat syntyneet. Yle Uutisten jutut aiheesta:

Suomessa on nyt noin 200 sutta pentuineen – Katso kartalta, millä alueilla sudet liikkuvat

Susien määrässä pientä laskua Pohjanmaalla – "Kysymys voi olla ravintokilpailusta"

Uudessa kannanhoitosuunnitelmassa määritellään huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavat tilanteet susiseuduilla.

1. Huolta aiheuttava susi

Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.

2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi

Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.

Tai

Jos sudesta saadaan näköhavainto piha-alueella eikä se poistu välittömästi ihmisen havaittuaan paikalta, kyseessä voi suden läsnäolon jatkuessa olla kohdan 3. tilanne.

3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi

Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.

4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi

Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.

Hoitosuunnitelmaluonnoksen mukaan poliisi, Suomen riistakeskus ja paikalliset suurriistavirka-aputoimijat puuttuvat tehokkaasti susien toistuviin vierailuihin pihoilla. Pihakäyntien syyt selvitetään ja mahdolliset haaskat poistetaan.

Suomen riistakeskus päättää karkotuksista tilanteissa, joissa kyse on säännöllisistä pihavierailuista, mutta ei vielä vaaraa aiheuttavista susista

Poliisi määrää poliisilain perusteella ihmisarkuuden menettäneiden susien karkottamisesta tai lopettamisesta tapauskohtaisen harkinnan jälkeen. Käytännössä poliisin ei siis tarvitsisi puuttua jokaiseen pihavierailuun, jos niistä ei ole aiheutunut vaaraa ihmisille.

Riistakeskuksen hoitoon kuuluvat jatkossa ensimmäisessä ja toisessa kohdassa maitut tapaukset.

Suden jalanjälki lumessa.
Susia on eniten nyt läntisessä Suomessa. Timo Huovinen / Yle

Salametsästys halutaan lopettaa

Eri tutkimusten mukaan laiton metsästys on suurin susien kuolinsyy. Lisäämällä ihmisten sietokykyä susia kohtaan uskotaan voivan vaikuttaa myös salametsästyksen vähenemiseen.

Kun susipari alkaa perustaa omaa reviiriään alueelle, saattavat ensimmäiset havainnot susista olla niiden aiheuttamta vahingot. Kotieläintilalliset, koiran omistajat ja metsästäjät ovat susien pitkän poissaolon myötä jo tottuneet elämään ilman uhkaa susista.

Ensimmäiset vahingot tulevat yllätyksenä. Tällöin syntyy usein hyvin nopeasti kielteinen suhtautuminen suteen.

Susi- ja susipolitiikkakriittiset kannanotot ovat Suomessa edelleen voimissaan ja keskustelu on käynyt kiivaana varsinkin susien uusilla reviirialueilla.

Keskustelua käydään aktiivisesti myös sosiaalisen median alustoilla. Tämä onkin yksi merkittävimmistä toimintaympäristön muutoksista, joka liittyy susikannan suojelun ja hoidon haasteisiin. Verkon keskustelupalstoilla on helppo ylläpitää konfliktia.

Laillinen metsästys ei kuitenkaan voi suunnitelman mukaan olla ainoa keino susien sietämisen lisäämiseen. Siihen tarvitaan useita muita tukevia toimenpiteitä, joita hoitosuunnitelmassa on valmisteltu.

Metsähallituksen erätarkastajien toimivaltuuksia halutaan laajentaan myös yksityismailla tapahtuvaan rikospaikkatutkintaan.

Susikannan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi sekä suunnitelmallisen kannanhoidon toteuttamiseksi tarvitaan tehokkaita keinoja susien laittomien tappamisten ehkäisyyn. Keskeisessä asemassa laittomuuksien kitkemisessä ovat paikalliset kyläyhteisöt.

Itäisen Suomen ja Lapin alueella poliisi ja erätarkastajat ovat useita vuosia suorittaneet erävalvontayhteistyötä Rajaseuturyhmä-toimintamallilla.

Tämä tehokkaaksi osoittautunutta yhteistyö pyritään laajentamaan vuosien 2019–2020 aikana koko maan kattavaksi valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Sitä halutaan lisätä erävalvonnan vaikuttavuutta erityisesti suurpetoihin kohdistuvan laittoman tappamisenja muun törkeän metsästysrikollisuuden ehkäisemiseksi ja paljastamiseksi.

hirvikoira metsästyskoira koira lemmikki juoksee vapaana
Hirvien metsästyksessä käytettävät koirat ovat usein vaarassa joutua tekemisiin suden kanssa, kun peto kokee ne kilpailijakseen.Elisa Kinnunen/Yle

Metsästyskoirien menetys suden suuhun halutaan välttää

Koiravahingot ovat yksi syy siihen negatiiviseen suhtautumiseen, mikä metsästäjillä on susia kohtaan. Viranomaisten ylläpitämän vahinkotilaston mukaan sudet ovat 2010-luvulla tappaneet tai vahingoittaneet noin 30–50 koiraa vuodessa. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule viranomaisten tietoon.

Noin puolet tilanteista, joissa susi on tappanut koiran, on tapahtunut pihapiirissä.

Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila ehdottaa esimerkiksi naapuriseurueille yhteistyötä, jolloin susihavainnoista kerrotaan välittömästi eikä koiria päästetä vaaralliselle alueelle.

– Kaukana isännästään haukkuvien koirien sijaan hirven metsästyksessä voisi käyttää alle 39 cm korkuisia, ajavia koirarotuja, jotka eivät välttämättä lähde yhtä kauas isännästään, Ruusila sanoo.

Riskirotuina ovat olleet suomenajokoirat, norjanharmaapystykorva ja suomenpystykorva, jotka ovat hyvin yleisiä metsästyskoirina.

Luonnonvarakeskuksen halutaan julkaisevan entistä nopeammin tiedot pantasusien liikkeistä, jolloin tiedetään niiden laumojen liikkeet.

Joissakin koirapaikannuslaitteissa on jo ominaisuus, jossa pantasusitiedot tuodaan jo Riistahavainnot.fi – palvelusta.

Nuoria metsästäjiä aiotaan myös kouluttaa tuntemaan paremmin suden biologiaa ja käyttäytymistä.

Metsästäjäliitto on mukana Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivityshankkeen ohjaus- ja valmisteluryhmässä. Metsästäjäliitolle suunnitelman tavoitteista kaikkein merkittävimpiä ovat susivahinkojen ennaltaehkäisy ja toimenpiteet vahinkojen hallitsemiseksi, vuoropuhelun edistäminen ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus.

– Me Metsästäjäliitossa ymmärrämme, että Suomen susikannan täytyy olla elinvoimainen, mutta samalla haittojen pitää olla hallinnassa. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että ohjausryhmässä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuus on avoimesti hyväksytty. Myös luottamuksen parantaminen eri toimijoiden välillä on oleellista, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari.

Lausunnot uudesta kannanhoitosuunnitelmasta on jätettävä 30. elokuuta mennessä.