Tämän naisen näpeissä ovat Suomen kohtalonkysymykset ilmastosta kesäaikaan: "Kotiinpäin ei voi vetää"

EU-puheenjohtajuuteen valmistautuva lähettiläs Minna Kivimäki ei näe syytä epätoivoon, vaikka vuoden 2050 ilmastotavoite onkin törmännyt itäisten jäsenmaiden skeptisyyteen.

Euroopan unioni
Coreper I -lähettiläs Minna Kivimäki Suomen EU-edustustossa.
Coreper I -lähettiläs Minna Kivimäki Suomen EU-edustustossa.Petri Raivio / YLE

BrysselJoka luulee, että Suomi voi puheenjohtajamaana kääntää EU:n asiat haluamaansa asentoon, joutuu pettymään. Kotiinpäin vetäminen eli omien asioiden ajaminen puheenjohtajan paikkaa hyödyntämällä ei onnistu.

– Sitä ei kannata yrittää, sanoo Minna Kivimäki.

Hän on avainhenkilöitä Suomen EU-koneistossa. Kivimäki, 48, edustaa Suomea Brysselissä jäsenmaiden suurlähettiläiden kokoonpanossa, joka käsittelee esimerkiksi ympäristö-, liikenne- ja energia-asioita.

Virallinen titteli on Coreper I -suurlähettiläs ja pysyvän edustajan sijainen. Pysyvä edustaja Marja Rislakki puolestaan istuu siinä toisessa Coreperissa, jonka pöydällä ovat esimerkiksi talousasiat ja ulkosuhteet.

Maanantaista alkaen entinen liikenneministeriön virkamies Kivimäki saa puoleksi vuodeksi käteensä puheenjohtajan nuijan omassa kokoonpanossaan. Hän saa samalla valtaa siihen, mitä asioita jäsenmaiden kesken viedään eteenpäin ja missä järjestyksessä.

Kivimäellä saattaisi olla houkutus laittaa ohituskaistalle esimerkiksi kesäaikajärjestelystä luopuminen. Suomi on ajanut asiaa aktiivisesti. Euroopan parlamenttikin on jo osaltaan hyväksynyt komission ehdotuksen, että järjestelystä luovutaan.

Mutta jäsenmaat eivät ole asiasta niin vakuuttuneita. Komission ehdottama takaraja luopumiselle meni jo ohi.

– Monissa muissa maissa tämä ei ole ollut asia, joka olisi mitenkään kansalaisia vaivannut, Kivimäki muotoilee.

Hänen mukaansa kesäajasta luopumisessa on vielä "paljon tekemistä" ennen kuin sen viemistä jäsenmaiden äänestykseen voitaisiin edes harkita. Tämä ei välttämättä tapahdu Suomen kaudella, jos koskaan.

Kotiinpäin ei voi vetää.

– Se ei ainakaan auta asian eteenpäin viemisessä, Kivimäki sanoo.

Kesäaikaan vai ei?

Kesäaikaa ei edes mainita Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa, joka julkaistiin viime viikolla. Eikä Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa. Kesäaika ei ole planeetan kohtalonkysymys, toisin kuin ilmastonmuutos.

Ilmastoasioista molemmissa ohjelmissa puhutaankin pitkästi. Hallitus on asettanut Suomen tavoitteeksi, että EU pyrkisi hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalissa Euroopassa ilmakehään voitaisiin päästää vain sen verran kasvihuonekaasuja kuin luonto pystyy sieltä sitomaan.

Tavoite on kova. Kesäkuun huippukokouksessa EU-maiden johtajat yrittivät saada tavoitevuotta 2050 kirjattua paperille. Vuosiluku putosi kuitenkin alaviitteeseen Puolan, Tsekin, Unkarin ja Viron vaatimuksesta.

Kokous uutisoitiin epäonnistumisena. Minna Kivimäki huomauttaa, että 24 jäsenmaata saatiin kuitenkin tavoitteen taakse. Vielä toukokuussa maita oli vain kymmenen.

– En näkisi syytä epätoivoon, päinvastoin. Me tehdään tätä työtä hyvässä hengessä, Kivimäki sanoo.

Hiilivoimaan nojaavan Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi huippukokouksessa, että maa haluaa EU:lta vastineeksi rahaa voidakseen sopeutua koviin tavoitteisiin.

Suomen on tarkoitus valmistella kaudellaan myös EU:n rahoituskehystä vuodesta 2021 eteenpäin. Komissio on ehdottanut kompensaatiota ilmastotoimista, ja Suomi voi puheenjohtajana ehdottaa rahasummia.

Ilmastotavoitteet ja rahoituskehys ovat syksyllä pöydällä samaan aikaan.

– Tulee varmaan katsoa, löytyykö sieltä jotain lääkkeitä, Kivimäki sanoo.

Päästövähennykset syynissä

Kivimäen mukaan jokaisella neljästä maasta on kuitenkin omat huolensa, eikä raha ole välttämättä lääke niihin kaikkiin. Joku kantaa huolta esimerkiksi autoteollisuuden työpaikoista, toinen energiantuotannosta.

– Heillä on aitoja huolia ja kysymyksiä tämän suhteen, Kivimäki sanoo.

Siksi ilmastotavoitteista puhutaan Suomen kaudella myös esimerkiksi työministerien ja kilpailukyvystä vastaavien ministerien kokouksissa.

Suomen on tarkoitus sopia 2050-tavoite vuoden loppuun mennessä, jotta se voitaisiin ensi vuonna ilmoittaa YK:lle osana Pariisin ilmastosopimusta. Jos nollatavoite saadaan kirjattua, se voi tarkoittaa että nyt jo sovittuja vuoden 2030 tavoitteita joudutaan kiristämään.

EU on saanut hiljattain valmiiksi lainsäädännön, joka tähtää 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Syksyllä aloittava uusi komissio joutunee ottamaan kantaa siihen, riittääkö se.

Varsinaista ilmastolainsäädäntöä ei Suomen kaudella olekaan käsittelyssä, vaan keskustelua uusista tavoitteista käydään ylätasolla. Lainsäädäntöä on Suomen pöydällä ylipäätään vähemmän, sillä puheenjohtajakausi osuu ajankohtaan, jolloin eurovaalit on juuri pidetty eikä uutta komissiota ole vielä valittu.

Töitä kuitenkin riittää, Kivimäki vakuuttaa.

– En sanoisi, että tämä on välipuheenjohtajuus, lähettiläs sanoo.

Coreper I -lähettiläs Minna Kivimäkeä avustavat Leo Svahnbäck ja Ilona Julkunen tekevät pitkää päivää puheenjohtajakauden vuoksi. Suomen EU-edustustoon on palkattu kauden ajaksi kymmeniä lisätyöntekijöitä.
Coreper I -lähettiläs Minna Kivimäkeä avustavat Leo Svahnbäck ja Ilona Julkunen tekevät pitkää päivää puheenjohtajakauden vuoksi. Suomen EU-edustustoon on palkattu kauden ajaksi kymmeniä lisätyöntekijöitä.Petri Raivio / YLE

Kuuntele myös: Maailmanpolitiikan arkipäivää – Onko EU-puheenjohtajuudella vielä väliä?