Roskariita: Kanada haki jätteensä Filippiineiltä – sodalla uhkailu johti jätehuoltotoimenpiteisiin

Aasian maat ovat saaneet tarpeeksensa roolistaan länsimaiden jäteastiana.

jätteet
Rahtialus MV Bavaria kuljetti vuosikausia Filippiinien satamissa muhineita jätteitä takaisin Kanadaan.
Rahtialus MV Bavaria kuljetti vuosikausia Filippiinien satamissa muhineita jätteitä takaisin Kanadaan.JUN DUMAGUING/ EPA

Kanada on vihdoin hakenut roskansa takaisin Filippiineiltä. Rahtialus, jolla oli lastinaan 69 rahtikonttia, jätteitä saapui lauantaina Vancouverin laitamilla sijaitsevaan satamaan, kertoo AFP:n paikalla ollut toimittaja.

Näiden tonnien suuruisten jätemäärien kotiuttaminen toi päätökseen Kanadan ja Filippiinien välejä vuosia hiertäneen diplomaattisen konfliktin.

Eripura juontaa juurensa vuosiin 2013 ja 2014, jolloin kanadalainen rahtiyhtiö laittoi väärät merkinnät Filippiineihin seilanneeseen rahtilähetykseen. Konttien sisällön piti rahtitietojen mukaan olla kierrätettyä muovia. Todellisuudessa kontit sisälsivät sekalaisen joukon paperia, muovia ja elektroniikkaa.

Joukossa oli myös kotitalousjätettä, kuten keittiöroskia ja vaippoja. Filippiinien lait kieltävät maahantuonnin lähetyksille, joissa kierrätetty muovi ja kotitalousjätteet ovat sekoittuneena.

Kiina sulki ovensa ja roskat lähtivät Kaakkois-Aasiaan

Osa jätteistä käsiteltiin Filippiineillä, mutta iso osa ehti muhia paikallisissa satamissa vuosikausia.

Vuosien ajan maiden välisiä suhteita tulehduttanut tilanne kärjistyi lopulta huhtikuussa, kun Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte uhkasi aloittaa sodan Kanadaa vastaan, jos se ei siivoa jälkiään ja hae jätteitä kotiin.

Kanada ei saanut asiaa hoidettua ennen toukokuun 15. päivälle asetettua määräaikaa. Pian määräajan umpeutumisen jälkeen valtio teki kuitenkin tarvittavat järjestelyt, jotta jätteet saataisiin palautettua Kanadan maaperälle. Kanadan viranomaisten mukaan jätteet tullaan polttamaan energiajätteenä.

Mileenosoittajia satamassa 2014
Filippiiniläiset ympäristöaktivistit vaativat kanadalaisten jätekonttien palauttamista takaisin Kanadaan lokakuussa 2014.AOP

Aasian maat ovat vuosien saatossa saaneet tarpeekseen siitä, että länsimaat pitävät heitä jäteastianaan. Vuosien ajan valtaosa maailman muovijätteistä meni Kiinaan, mutta valtio päätti viime vuonna lopettaa jätteiden vastaanottamisen. Kiinalaiset perustelivat päätöstään oman maansa ympäristön puhdistamispyrkimyksillä.

Suuria määriä jätemuovia on sittemmin ohjattu Kaakkois-Aasiaan. Jätteitä on viety muun muassa Malesiaan, Indonesiaan ja pienemmissä määrin myös Filippiineille.

Järjestöt: Roskat tulisi käsitellä kotona

Kanada päivitti omaa jätteiden käsittelyyn liittyvää sääntelyään vuoden 2016 marraskuussa, jotta maa pystyisi välttymään Filippiinien tapausta vastaavilta tilanteilta.

Kanadalaiset yhtiöt voivat viedä vaarallista jätettä vain, jos he saavat toisen maan luvan sen maahantuonnille, kertoi Kanadan ympäristöministeriön edustaja Jenn Gearey sähköpostilla AFP:lle.

Tästä huolimatta toukokuussa Malesian viranomaiset kritisoivat maata sen jälkeen, kun yksityinen toimija kuljetti Kuala Lumpuriin lähetyksen likaisia muovipusseja. Muovijäte oli peräisin suurelta kanadalaiselta ruokakauppaketjulta.

Kanada tuottaa enemmän jätettä asukasta kohden kuin mikään muu maa, jossa on vastaava taloudellisen kehityksen taso.

Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet, että kehittyneet valtiot lopettavat roskiensa viennin rajojensa ulkopuolelle. Sen sijaan jätteistä pitäisi hankkiutua eroon kotimaassa.

Lähteet: AFP