Neljäsosa Suomen 700 000 migreenipotilaasta menettää oireiden myötä toimintakykynsä kokonaan – syksyllä tulossa uusia lääkkeitä

Naiset kärsivät migreenistä miehiä useammin, tyypillisimmin migreeni puhkeaa 20-40 vuoden iässä

neurologia
nainen pitelee päätään
25 prosenttia migreenipotilaista kärsii migreenistä, joka tekee potilaasta täysin toimintakyvyttömän.AOP

Noin 700 000 suomalaista sairastaa migreeniä. Koko väestöstä migreeniä on 15–18 prosentilla naisista ja 6–8 prosentilla miehistä.

Suomen Migreeniyhdistyksen mukaan luvut kuvaavat diagnosoituja tapauksia. Näiden lisäksi on ihmisiä, joilla on migreeni, mutta ei diagnoosia.

– Nykyään migreeni tunnistetaan entistä aikaisemmassa vaiheessa, ja potilas saa suoraan oikean diagnoosin. Ennen annettiin lähes poikkeuksetta esimerkiksi jännityspäänsärkydiagnoosi ennen migreenidiagnoosia, Suomen Migreeniyhdistyksen neuvontahoitaja Marja Hassinen kertoo.

Professorin ja neurologian erikoislääkärin Markus Färkkilän mukaan migreeni on aivorungon sairaus, jossa kohtaus leviää aivokuorelle ja verisuoniin.

Sen taustalla on useiden migreenille altistavien geenien vaikutus, mutta myös ympäristön tekijöillä on suuri merkitys. Migreeniä laukaisevat esimerkiksi alkoholi, kirkkaan välkkyvät valot, raju fyysinen rasitus, psyykkinen ja fyysinen stressi, huono yöuni, runsas sokerin käyttö ja niskalihasten jumiutuminen.

Hassinen listaa altistaviin tekijöihin lisäksi näyttöpäätteen, huonot työasennot, melun ja hälinän sekä heikon sisäilman. Hassisen mukaan migreeni puhkeaa tyypillisimmin 20–40 vuoden iässä.

Eniten migreeniä on Färkkilän mukaan 25–55-vuotiailla naisilla, eli pahimpien ruuhkavuosien aikaan. Naisilla migreeni on miehiä yleisempää ainakin osittain hormonaalisista syistä.

Usein migreeni helpottuu iän myötä

Färkkilän mukaan 25 prosenttia migreenipotilaista kärsii migreenistä, joka tekee potilaasta täysin toimintakyvyttömän. Lievimmillään migreenioireet voivat olla pientä jomotusta, joka helpottaa nopeasti kohtauslääkkeellä. Suurimmalla osalla migreenikohtaus on jotakin näiden ääripäiden väliltä.

Hassinen kertoo, että migreeniin liittyy aina vaiheita, joista kipu on vain yksi vaihe. Ennakko-oireita ovat yleensä mielialan muutokset, uupumus, lihaskivut tai mieliteot. Seuraavaksi tulee kipuvaihe, joka on yleensä toispuoleista, keskikovaa tai kovaa, jomottavaa särkyä. Lopuksi tulevat jälkioireet, jotka voivat olla hyvin samankaltaisia ennakko-oireiden kanssa. Tyypillisesti migreenikohtaus kestää ennakko- ja jälkioireineen noin kaksi päivää.

– Suurin osa ihmisistä yhdistää migreenin vain kipuun, mutta yleensä myös ennakko- ja jälkioireet haittaavat toimintakykyä. On myös valitettavaa, kuinka usein migreenipotilaiden kipua vielä tänäkin päivänä väheksytään ja esimerkiksi verrataan yksittäisiin päänsärkyihin.

Aurallinen migreeni on auratonta migreeniä selvästi harvinaisempi. Sitä on noin 15 prosentilla migreenipotilaista. Aurallinen migreeni alkaa tyypillisesti auroilla, jotka ovat yleensä näköoireita, kuten sahalaitaa, mutta ne voivat olla myös esimerkiksi puutumista tai voimattomuuden tunnetta raajoissa.

Färkkilän mukaan suurimmalla osalla on migreenikohtauksia keskimäärin kerran kuukaudessa, mutta tämä voi vaihdella paljonkin myös samojen henkilöiden kohdalla: joskus on ajanjaksoja, jolloin migreenejä on enemmän, kunnes ne taas rauhoittuvat.

– Usein migreeni helpottuu iän myötä, kun laukaisevat tekijät, kuten työelämän paineet, helpottuvat. Vaihdevuosien jälkeen migreeni helpottuu yli puolella potilaista, vaikka toisaalta osalla migreeni aktivoituu vaihdevuosien aikaan uudelleen, Färkkilä toteaa.

Migreenin estoon syksyllä uusia lääkkeitä

Hassisen mukaan merkittävä osa migreenin hoitoa on, että henkilö pystyy itse tunnistamaan oman migreeninsä laukaisevat tekijät ja välttämään niitä mahdollisuuksien mukaan.

Migreenilääkkeet jaetaan kohtauslääkkeisiin ja estolääkkeisiin.

– Estolääkitystä suositellaan silloin, kun potilaalla on yli neljä migreenikohtausta kuukaudessa, Hassinen sanoo.

Färkkilän mukaan aiemmin migreenin estolääkkeinä on käytetty esimerkiksi verenpaine- ja epilepsialääkkeitä. Huhtikuussa 2018 Suomen markkinoille tuli uusi lääkeryhmä, biologiset täsmäestolääkkeet, jotka on tarkoitettu nimenomaan migreenin estoon. Lääkkeitä pistetään itse kotona ihon alle neljän viikon välein.

Färkkilä kertoo, että 10–20 prosentilla potilaista migreeni loppuu kokonaan, ja yli puolella potilaista kohtaukset vähenevät merkittävästi. Suomessa lääke sai Kela-korvauksen huhtikuussa 2019, minkä jälkeen lääkkeen käyttö on alkanut yleistyä.

– Syksyllä on tulossa 1–2 muuta samaan vaikutusmekanismiin perustuvaa täsmäestolääkettä, Färkkilä kertoo.

Hassisen mukaan Kela-korvattavuuden kriteerinä on, että potilaalla on vähintään kahdeksan migreeniä kuukaudessa ja kaksi aiemmin kokeiltua estolääkitystä, eli läheskään kaikkien migreenipotilaiden lääkkeestä ei ole kyse.

Hassisen mukaan noin 5 prosentilla migreenipotilaista migreeni kroonistuu. Kroonisesta migreenistä on kyse, kun särkypäiviä on vähintään viisitoista kuukaudessa.

– Krooninen migreeni on usein vyyhti, jossa yhdistyvät migreeni, jännityspäänsärky, eli lihasjumeista johtuva särky, sekä lääkepäänsärky, joka on liiallisella lääkkeiden käytöllä aiheutettua särkyä.

Färkkilän mukaan 75 prosenttia kroonisista migreeneistä muuttuu pelkällä lääkevieroituksella takaisin tavalliseksi migreeniksi.

Kroonistumiselle altistaa erityisesti lääkkeiden liikakäyttö. Myös alihoidetut tai liian myöhäisessä vaiheessa hoidetut kohtaukset altistavat migreenin kroonistumiselle.