Valtaosa suomalaisista haluaisi taloustiedon omaksi oppiaineekseen peruskouluun – Opetusalan asiantuntijat tyrmäävät ehdotuksen

Suomalaiset ottaisivat taloustiedon kouluihin uskonnon, ruotsin ja taideaineiden kustannuksella.

Oppiaineet
Nuori käsittelee rahaa.
Uudet opetussuunnitelmat painottavat monialaista oppimista. Opetusalan asiantuntijoiden mukaan taloustiedon eriyttäminen omaksi oppiaineekseen sopii huonosti tähän kehitykseen. Toni Pitkänen / Yle

Pitäisikö taloustietoa opettaa peruskoulussa omana oppiaineenaan?

Kyllä, sanovat suomalaiset.

Ei, sanovat opetusalan asiantuntjiat.

Pörssisäätiön teettämään kyselyyn vastanneista 80 prosenttia haluaisi talouden pakolliseksi oppiaineeksi peruskouluihin. Tilaa taloustiedolle vastaajat raivaisivat vähentämällä uskonnon, ruotsin ja taideaineiden opetusta.

Tilastografiikka
Vastaajat iästä ja sukupuolesta riippumatta ottaisivat taloudelle tilaa uskonnosta ja elämänkatsomustiedosta, ruotsista ja taideaineista.Mikko Airikka / Yle

Nuorten talousosaaminen on ollut pinnalla myös muualla. Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu talousosaamisen lisääminen eri asteisessa koulutuksessa.

Lisäksi keväällä vireille laitettu kansalaisaloite (siirryt toiseen palveluun) vaatii taloustietoa omaksi oppiaineekseen. Heinäkuun alkuun mennessä aloite on saanut kerättyä hieman yli 5000 allekirjoitusta vaaditusta 50 000:sta.

OAJ: Ei tarpeellista

Erillinen taloustieto oppiaineena ei silti ole realistinen tai tarpeellinen ajatus, sanoo opettajien ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso. Hänen mielestään koko kysymyksenasettelu on väärä.

– Olisi pitänyt kysyä, että pitääkö talousosaamista opettaa koulussa. Opetuksen kehityssuunta on se, että pyritään juuri pois lokeroituneesta, oppiainekeskeisestä ajattelusta ja luodaan yhteyksiä eri oppiaineiden välillä. Siihen kehitykseen uuden oppiaineen luominen ei sovi.

Taloutta halutaan siis tuoda osaksi muita oppiaineita. Laakson mukaan talousosaamista täytyy kyllä vahvistaa, mutta se pystytään hyvin toteuttamaan nykyisten oppiaineiden puitteissa.

Talousasiat linkittyvät luontevimmin yhteiskuntaopin sisältöihin. Vuodesta 2016 alkaen peruskouluissa on otettu porrastetusti käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa historian ja yhteiskuntaopin opetusta on lisätty kahdella vuosiviikkotunnilla edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna. Viimeisetkin oppilaat siirtyvät uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen syksyllä.

Myös lukion opetussuunnitelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa.

– Tämä kysely on tehty sellaiseen aikaan, että emme vielä näe uuden opetussuunnitelman vaikutuksia talousosaamiseen. Uusi opetussuunnitelma on käytännössä vasta saavuttamassa yhdeksännen luokan, ja siihen on hyvin vahvasti sisäänkirjoitettu talousasiat, Laakso sanoo.

Nykyinen opetussunnitelma turvaa talousosaamisen

Pörssisäätiön kyselyssä suomalaisilta tiedusteltiin myös taloustaitoja, jotka jokaisen pitäisi osata. Kolmen kärjen muodostivat arjen rahankäyttö ja budjetointi, säästäminen ja sijoittaminen sekä kestävä kuluttaminen.

– Nämä kaikki asiat tulevat esiin opetussuunnitelmassa yhteiskuntaopin oppimistavoitteissa. Samoin opetussuunnitelmassa on laaja-alaisen osaamisen tavoitteita, kuten esimerkiksi arjen taidot, työelämätaidot ja yrittäjyys, joihin sisältyy näitä samoja asioita, sanoo opetusneuvos Marjo Rissanen Opetushallituksesta.

Hänkään ei pidä erillistä taloustieto-oppiainetta tarpeellisena, koska nykyinen opetussuunnitelma sisältää taloustaitojen opettelua jo perusopetuksen alaluokilta alkaen.

Mitä opetussuunnitelma sitten sanoo?

Yläkoulun yhteiskuntaopin osalta esimerkiksi näin: "perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta."

Lukiossa yhteiskuntaoppiin kuuluvan Taloustieto-kurssin sisällöiksi on uuden opetussuunnitelman luonnoksessa (siirryt toiseen palveluun) listattu muun muassa oman talouden hoito, rahoitusmarkkinat, säästäminen ja sijoittaminen sekä kestävän talouskasvun lähtökohdat.

Tilastografiikka
Mikko Airikka / Yle

Opettajista neljäsosa opettaisi taloustietoa

"Ei erilliselle taloustiedolle" on myös koulujen arjessa työskentelevien vastaus.

Toukokuussa Suomen historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL totesi, että taloustietoa opiskeltaisiin lukiossa jopa nykyistä vähemmän (siirryt toiseen palveluun), jos se irrotettaisiin yhteiskuntaopista. HYOL kuitenkin kannattaa taloustiedon sisältöjen lisäämistä lukion nykyisiin yhteiskuntaopin opintoihin.

Samansuuntainen oli tulos, kun Talous ja nuoret TAT kysyi taloustiedosta opettajilta: vain neljäsosa vastanneista kannatti taloustiedon opettamista omana oppiaineenaan, mutta jopa 94 prosenttia opettajista piti taloustaitojen opettamista koulussa tärkeänä. Opettajista yli 60 prosenttia oli huolissaan nuorten talousosaamisesta.

– Opettajat näkevät sen yhteyden, että taloutta voidaan tarkastella eri oppiaineiden näkökulmasta monialaisesti. Toki siinä yhteiskuntaoppi on keskeinen, mutta aihetta voi lähestyä myös kotitalouden, ympäristöopin, matematiikan tai vaikka taideaineiden kautta, sanoo OAJ:n Tuomo Laakso.

Miten teoriasta käytäntöön?

Opetusalan asiantuntijoiden viesti on selkeä. Talousosaaminen on sisäänkirjoitettu opetussuunnitelmiin, ja taloustaidot tulevat entistä vahvemmin osaksi eri oppiaineita. Käytännön toteutukseen liittyy myös haasteita. Miten opettajat saadaan tarttumaan talouskysymyksiin oppiaineesta riippumatta?

– Opettajien täydennyskouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä sitä kautta madalletaan kynnystä ottaa näitä aiheita käsittelyyn. Ja lisäksi tiedon lisääminen siitä, miten taloutta voidaan oman aineen sisällä tarkastella ja mistä sopivat opetusmateriaalit löytyvät. Tämä kaikki liittyy monialaisen opetuskulttuurin vahvistamiseen, Laakso sanoo.

Kyselyn toteutti Pörssisäätiön toimeksiannosta Tietoykkönen. Vastaajamäärä (1000) painotettiin vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan. Tiedot kerättiin internet-kyselynä toukokuussa 2019.

Lue myös:

Pörssisijoittaminen saapui yläasteille ja näin nuoria houkutellaan sijoittajiksi: "Jätä energiajuomat juomatta, ilman rahaa saatat olla onneton"

Analyysi: Talouslukutaito rapistuu ja mediankin pitää katsoa peiliin