Kivet ovat kuvanveistäjä Juhani Saksalle eläviä, ja niiden kautta voi purkaa ajatuksia – kuten Estonian jälkeen, jolloin syntyi 30 purjetta

Kangasniemellä asuva Saksa tekee töitä 11 kuukautta vuodessa, vain heinäkuu on varattu näyttelyvieraille.

Suomalaiset kuvanveistäjät
Kuvanveistäjä Juhani Saksa.
Kuvanveistäjä Juhani Saksa kotonaan Kangasniemellä.Tenho Tornberg / Yle

Viime keväänä 80 vuotta täyttänyt kuvanveistäjä Juhani Saksa työskentelee yhä 11 kuukautta vuodessa kuutena päivänä viikossa. Heinäkuu on kuitenkin varattu näyttelyvieraille.

– Sen verran ovat etelän reissut opettaneet, että yksi kuukausi pitää olla ihmisten kanssa lähemmissä tekemisissä, sanoo Saksa.

Saksa lupaa olla vieraiden tavattavissa ja kertoa töistään koko heinäkuun ajan.

– Voisin puhua kivistä kolme päivää syömättä, sanoo Saksa.

Kolmannen polven kuvanveistäjä on työskennellyt koko ikänsä Kangasniemellä Puulan rannalla kulttuurimaisemissa. Saksan poika Perttu Saksa on myös ansioitunut kuvataiteilija, joka on tehnyt muun muassa Mauno Koiviston hautamuistomerkin.

Saksa on asettanut 26. kesänäyttelyssään esillä olevat teokset pitkin kotitalonsa pihapiiriä. Osa töistä on kuitenkin sijoitettu vanhaan navettaan rakennettuihin galleriahuoneisiin. Hänen kaikissa töissään luonto ja erityisesti linnut ovat voimakkaasti esillä.

Kalareissuilla Puulalla lokit ovat tulleet tutuiksi ja veneessä ne tulevat hyvinkin lähelle. Ei siis ihme, että lokki on näyttelyssä teemalintu. Pihapiirissä on lukuisia pieniä lokki-aiheisia veistoksia, mutta kahta samanlaista ei ole.

Italia kuvanveistäjän paratiisi

Kuvanveisto-oppinsa Juhani Saksa on saanut Italiasta, sillä kotimaasta hän ei aikanaan löytänyt kuvanveiston perustietoja. Hän on työskennellyt siellä lukuisia talvia.

– Italia on maanpäällinen paratiisi tässä ammatissa, sanoo Saksa.

Hän sanoo, että ulkomailta tulevat kuvanveistäjät otetaan Italiassa avosylin vastaan ja ilmapiiri on hyvin positiivinen. Myös suomalaisia kuvanveistäjiä ja suomalaisia kivilajeja arvostetaan. Suomalaiset kivet ovat kestävyydeltään ja ominaisuuksiltaan maailman valioluokkaa, sanoo Saksa.

– Se, joka pystyy graniittia työstämään pärjää ihan missä vaan.

Juhani Saksan tekemä veistos.
Lokki on näyttelyn teemalintu.Tenho Tornberg / Yle

Kerran eräs pariskunta toi Saksalle kivenmurikan ja pyysi häntä tekemään siitä jotain. Saksa kiinnostui kivestä ja kysyi, mistä he olivat sen löytäneet.

Hänelle tuli suurena yllätyksenä, että kivi oli peräisin Virtasalmelta Ankeleen louhokselta. Saksa kävi pikimmiten ostamassa kuorma-autolastillinen noita kiviä, ja on sen jälkeen työstänyt Ankeleen marmoria yli 20 vuotta.

Nyt Ankeleen marmori on Etelä-Savon maakuntakivi, mutta sen käyttö kuvanveistomateriaalina on vähäistä. Suurin osa siitä käytetään maaparannusaineena.

Ikivanha kivi voi saada shokin

Saksan mukaan suomalaiset kivilajit kestävät esimerkiksi pakkasta ja koskeusvaihteluja toisin kuin esimerkiksi italialainen marmori.

Esimerkiksi Finlandia-talon seinässä olevat italialaiset marmorit joudutaan uusimaan 15 vuoden välein. Ne ovat syntyneet olosuhteissa, jossa keskilämpötila on 25–30 astetta. Suomessa lämpötila vaihtelee kuitenkin -30 ja +30 asteen välillä.

– Kivi on elävä ja niin kuin mikä tahansa elävä olento, se saa shokin, sanoo Saksa.

Kuvanveistäjä Juhani Saksa.
Saksa veistää usein 2,2 miljardia vuotta vanhaa kiveä.Tenho Tornberg / Yle

Saksan mielestä väärissä olosuhteissa miljardeja vuosia vanha kivi voi tuhoutua 15 vuodessa.

Saksan käyttämät kivet ovat iältään noin 2,2 miljardia vuotta vanhoja. Ne ovat jo alkaneet vanhentua eli rapautua.

Ihminen rapautuu muutamassa vuosikymmenessä, mutta kivillä se vie miljoonia vuosia. Ne muuttavat muotoaan, mutta niin hitaasti ettei sitä huomaa, sanoo Saksa. Kahta samanlaista kappaletta ei ole vielä tullut vastaan.

– Ne ovat koko ajan muuttumassa ja ne ovat keskenään erilaisia.

Estonian onnettomuus jätti pysyvät muistot

Juhani Saksan kuvanveistäjäuran rajuin kokemus liittyy myös Italian matkoihin. Hän oli matkalla Finnjet-aluksella Italiaan samana yönä kun Estonia upposi. Finnjet tuli onnettomuuspaikalle ensimmäisenä aluksena.

– Kun tulimme onnettomuuspaikalle, oli Estonia jo uponnut, mutta pelastuslautoilla oli vielä muutamia matkustajia elossa, muistelee Saksa.

Saksa sai seurata 8 tuntia aitiopaikalta pelastusoperaatiota, jossa oli kymmenkunta helikopteria ja toistakymmentä alusta. Onnettomuus jätti pysyvät muistot.

Juhani Saksan tekemä veistos.
Hyökyaalto, teos joka syntyi Estonian onnettomuuden jälkeen.Tenho Tornberg / Yle

Saksa muistelee kuinka onnettomuuspaikalle tulleet helikopterit ja alukset kohdistivat kaikki valonheittimet hirvittävään mustaan mylläkkään kun merenkäynti oli niin kovaa.

– Ihokarvat nousevat vieläkin pystyyn. Se on niin raju kokemus eikä se unohdu koskaan.

Onnettomuuden jälkeisenä talvena Saksa käsitteli ajatuksiaan tekemällä 30 purjetta marmorista. Myös tämän kesä näyttelyssä on esillä muutama Estonian onnettomuuden jälkeen syntynyt teos, kuten esimerkiksi Hyökyaalto.