Etelä-Koreassa lukion viimeisen vuoden koe muuttaa lentoreittejä ja työllistää virkavallan – Katso, miltä todistusvalinta maassa näyttää

Suuri osa opiskelijoista valitaan Etelä-Koreassa lukion kolmannen vuoden kokeen perusteella.

opiskelu
Jeehee Park
Nykyään Espoossa asuva eteläkorealainen Jeehee Park muistaa ajatelleensa lukion koetulosten määrittelevän hänen loppuelämänsä. Hän opiskeli englantia ja liiketaloutta Soulissa sijaitsevassa Sejongin yliopistossa.Karoliina Simoinen / Yle

"Nuku vähemmän, lue enemmän."

Etelä-Koreassa kyseistä mantraa toistellaan lukion kolmantena vuonna suoritettavan suuren kokeen alla miltei taukoamatta.

Kyse on paikallisten opetusviranomaisten hyväksymästä CSAT-testistä, jonka perusteella suuri osa opiskelijoista valitaan korkeakouluihin.

Maassa suosittuun opinahjoon pääsee itsekurilla ja vähillä yöunilla.

Kiivas kilpailu parhaista opiskelupaikoista alkaa jo ala-asteella. Koepäivänä eteläkorealaisissa lukioissa taistellaan elämästä ja kuolemasta, ainakin noin akateemisessa mielessä.

– Ajattelin tuolloin, että huonot koetulokset päättävät elämäni, kertoo nyt 32-vuotias Jeehee Park.

Koe mittaa opiskelijan yleissivistystä ja kyvykkyyttä jatkopintoihin. Etelä-Koreassa tärkeimmät kirjoitettavat aineet ovat muun muassa englanti ja matematiikka.

Park on kuitenkin yksi esimerkki niistä opiskelijoista, jotka eivät halunneet maansa kolmeen tähtiyliopistoon. Silti hän opiskeli aamuseitsemästä yön pikkutunneille asti lukion toiselta luokalta lähtien.

– Korealaisessa yhteiskunnassa elää voimakas uskomus siitä, että yhdet kokeet ratkaisevat ihmisen loppuelämän kulun. Kuitenkin kaikki opiskelijat ovat yksilöitä, eivätkä kaikki eteläkorealaiset nuoret opiskele kuin koneet, Park sanoo.

Yhdeksän tuntia kestävää koetta ei jaotella monen päivän osiin kuten Suomessa. Parkin mukaan CSAT-testin voi uusia kerran vuodessa.

Etelä-Koreassa korkeakouluun on mahdollista päästä myös muun muassa haastatteluin, mutta suuri osa nuorista osallistuu lukion kolmannen vuoden suureen kokeeseen.

Jotain samoja piirteitä testiasetelmissa kuitenkin on: Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen tullessa voimaan vuonna 2020 lukion ylioppilaskokeiden tuloksille lasketaan enemmän painoarvoa myös meillä kotimaassa.

Suomessa lukiolaisten uupumuksen on pelätty lisääntyvän opiskelijavalinnan muutoksen myötä. Maailmalla tutkinnon arvosanoilla valitseminen on kuitenkin kohtuullisen yleistä.

Koska tulevaisuuteen on mahdotonta kurkistaa, selvitimme, miltä lukion viimeisen vuoden suuri koe näyttää Etelä-Koreassa.

Myös virkavalta kuljettaa myöhästyneitä

Vuosittain marraskuussa järjestettävä lukion viimeisen vuoden koe määrittää eteläkorealaisen yhteiskunnan sykkeen hetkellisesti täysin. Lentokoneita määrätään muuttamaan reittiään ja julkisen liikenteen vuoroja lisätään.

Koetta pidetään maassa niin tärkeänä, että jopa virkavalta kuljettaa myöhästyneitä opiskelijoita koepaikoille.

Vuonna 2013 Suomeen muuttaneen Jeehee Parkin mielestä suomalaisten ja eteläkorealaisten opiskelijoiden eroavaisuudet liittyvät vapaampaan elämiseen.

– Etelä-Koreassa opitaan muistamaan asioita ulkoa. Suomessa nuorille annetaan tilaa ajatella ja tehdä omia päätöksiä. Mielestäni Suomessakin opiskelijoiden välillä on kuitenkin jonkinlaista kilpailua, Park sanoo.

Jeehee Park
Park uskoo todistusvalinnan lisäävän kilpailuhenkisyyttä suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa.Karoliina Simoinen / Yle

Kilpailu opiskelijoiden kesken on kovaa

Soulin kansallisessa yliopistossa opiskeleva Gun Ahn, 22, vaikuttaa silminnähden tyytyväiseltä, kun opinahjon korkea taso mainitaan. Etelä-Koreassa kolmea parasta korkeakoulua nimitetään Sky-yliopistoiksi.

Nimitys tulee suosittujen yliopistojen alkukirjaimista: Soulin kansallinen yliopisto, Korea-yliopisto ja Yonsein yliopisto.

Tällä hetkellä Oulussa vaihto-opintojaan suorittava Ahn on alunperin kotoisin Gangwonin maakunnassa sijaitsevasta pienestä Chuncheonin kaupungista.

Ahn nimittää itseään nörtiksi puhuessaan opiskeluinnokkuudestaan.

Etelä-Koreassa koulutus ja innokkuus siihen katsotaan hyväksi piirteeksi ja menestys lukion viimeisen vuoden kokeessa taas elinehdoksi.

– Lukioaikoina heräsin kouluun yleensä kuudelta. Saavuin kotiin keskiyöllä, minkä jälkeen vielä jotkut koulukaverini opiskelivat lisää, Ahn sanoo.

Hän kuitenkin ymmärtää opiskelijatovereitaan, koska kilpailu opiskelijoiden kesken on kovaa.

Ahn kertoo, että vähäiset yöunet, sosiaalinen paine sekä kilpailu ovat johtaneet useina vuosina nuorten itsemurhiin.

Gun Ahn / opiskelija / korealaiset yo kokeet / Helsinki-Vantaa 01.07.2019
Opiskelija Gun Ahnin mukaan koepäivänä koko Etelä-Korea jännittää lukiolaisten puolesta.Jouni immonen / Yle

Etelä-Koreassa sosiaalinen paine onnistua opinnoissa ei ulotu vain kokeisiin valmistautuviin nuoriin, vaan myös vanhempaan ikäpolveen.

Perhe saattaa painostaa nuorta opiskelemaan jotain tiettyä alaa, koska haluavat lapsensa työllistyvän arvostettuihin työpaikkoihin.

Sekä Ahn että Park kuitenkin sanovat, etteivät vanhempien toiveet vaikuttaneet heidän alavalintaansa. Vaikka korkeakouluun pääsy oli rankka koettelemus, perhe seisoi molempien tukena.

"Suomalaiset opiskelijat ovat onnellisempia"

Tampereen yliopistossa kasvatustieteitä opiskelleella Woojung Parkilla, 29, on selvä mielipide Suomen ja Etelä-Korean välisen koulusjärjestelmän eroista.

– Suomalaisen opetuksen laadusta puhutaan maassamme paljon. Mielestäni tasomme on sen suhteen sama, mutta suomalaiset opiskelijat ovat onnellisempia.

Vaikka tulevaisuudessa ylioppilastodistuksen arvosanat määräävät korkeakouluun pääsystä Suomessa yhä enemmän, valintakokeista ja haastatteluista ei luovuta.

Korkeakoulujen tulisi kuitenkin ensi vuonna täyttää vähintään puolet opiskelupaikoistaan hakijoiden todistusten perusteella, ilman pääsykokeita.

Suomessa opettajana työskennellyt Park kehuu suomalaista opetusjärjestelmää. Kuitenkin ylioppilastodistuksen arvosanojen korostuminen tulevaisuudessa mietityttää.

– Etelä-Koreassa opiskelijat valitsevat alansa yleensä sen perusteella, miten hyvin ovat siitä lukiossa suoriutuneet. Näin ollen suomalaisetkin nuoret saattavat alkaa tuntea painetta panostaa niihin aineisiin, joissa ovat akateemisesti hyviä, mutta eivät niistä kiinnostuneita.

Juttua varten on hyödynnetty Itä-Aasian asiantuntija Teppo Turkin materiaaleja. Turkki toimii asiantuntijana muun muassa Koreaa, Japania ja Taiwania koskevissa kysymyksissä.

Lue lisää:

Kiinan kuuluisassa ylioppilastehtaassa voi saada kepistä, mutta moni haluaa lapsensa juuri sinne – Li Ding käy koulua 17 tuntia päivässä

Lukio kaukana takana, haave opiskelupaikasta edessä – valintauudistuksen väliinputoajia vanhojen arvosanojen korottaminen ei houkuta

Paineet ajavat uupuneita ylioppilaita ajattelemattomiin tekoihin: "Yksi ei edes tiennyt, mitä oli hakenut opiskelemaan"

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä