Ruskomäntypistiäiset popsivat Pohjanmaalla puutarhojenkin puut kaljuiksi – vastaavaa suuresiintymää ei ole nähty kymmeneen vuoteen

Ilmajokinen Juha Harjula onnistui pelastamaan osan puutarhansa männyistä.

metsätuhot
Ruskomäntypistiäisiä.
Yhtenä syynä tämän vuoden suuresiintymään on viime kesän kuivuus ja kuumuus. Anna Wikman / Yle

Ilmajokisen Juha Harjulan pihamaalla komeilee useita mäntyjä, mutta puiden neulaset ovat paikoin täysin kaluttuja. Ruskomäntypistiäisten toukille on tänä kesänä kelvannut ruuaksi myös kotipihojen koristemännyt.

Metsänhoitoalalla työskentelevä Harjula huomasi alun perin töissä toukkien vallanneen metsän männyt.

– Kotona tarkistin onko tilanne pihapuissa sama ja nehän olivat aivan täynnä ruskomäntypistiäisiä.

Vastaava ruskomäntypistiäisten toukkien suuresiintymä on nähty viimeksi kymmenen vuotta sitten. Harjula ei kuitenkaan kalvennut toukkaongelman edessä, vaan ryhtyi torjuntatoimiin heti ensimmäiset toukat havaittuaan.

Juha Harjula.
Juha Harjulan kotipihan männyt joutuivat ruskomäntypistiäisten ruuaksi. Hän kuitenkin keksi keinon, jolla päästä toukista eroon. Anna Wikman/Yle

Apu kepistä ja myrkkypurkista

Torjunta täytyi aloittaa mahdollisimman nopeasti, sillä suurissa ryppäissä etenevät toukat kalusivat havuja yllättävän nopealla tahdilla.

Harjula tutustui ensin netin kautta mahdollisiin torjuntakeinoihin. Paras apu löytyi kuitenkin myrkkypurkista ja pitkästä kepistä.

– Koputtelin kepillä niitä oksia, joissa mäntypistiäisiä esiintyi ryppäinä. Eivät ne kovin tiukassa olleet. Suihkutin myös kaupasta hankkimaani myrkkyä niihin. Se vaikutti todella hyvin ja toukat alkoivat melko nopeasti tipahtelemaan. En ole ainakaan huomannut, että ne olisivat maasta kiivenneet takaisin puihin.

Harjulan keinot näyttävät toimineen erinomaisesti, sillä takapihan puissa ei näy enää ainoatakaan toukkaa. Etupihan vuorimännyssä ruskomäntypistiäiset sen sijaan vielä etenevät järjestelmällisesti osalta oksalle.

– Annan niiden syödä tämän, se on muutenkin jo vähän heikko puu ja tarkoitus hävittää pian, Harjula toteaa.

Ruskomäntypistiäisten syömä vuorimänty.
Kotipihojen vuorimännyt maistuvat ruskomäntypistiäisille.Anna Wikman / Yle

Vastaavaa tilannetta ei missään muualla

Voimakasta syöntiä on esiintynyt tänä kesänä erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Antti Pajula kertoo saaneensa päivittäin havaintoja suuresta toukkakannasta. Suurin syöntialue on Etelä-Pohjanmaan eteläosissa Peräseinäjoella, Kauhajoella, Jalasjärvellä sekä kanta-Kurikassa.

Toinen syöntialue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan pohjoisosassa ja Keski-Pohjanmaalla. Tältä alueelta havaintoja on saatu muun muassa Kälviältä, Vetelistä, Lestijärveltä, Kruunupyystä, Evijärveltä ja Kortesjärveltä.

Syöntiä on esiintynyt myös muualla Suomessa, mutta paljon pienemmällä pinta-alalla. Pohjanmaan kaltaista neulaskatoa ei ole tänä vuonna muualla maassa koettu.

Pohjanmaan puiden houkuttelevuus selittyy ennen kaikkea alueen metsien mäntyvaltaisuudella.

Suuri pistiäisesiintymä on seurausta edellisvuoden kuumasta ja kuivasta kesästä, joka on edesauttanut ruskomäntypistiäisen syönnin laajenemista niihin mittoihin, jotka se on tänä kesänä saavuttanut.

Ruskomäntypistiäisiä.
Ruskomäntypistiäinen syö edellisvuosien neulasia ja jättää uudet männynneulaset lähes kokonaan syömättä. Puut selviävät tuhoista tavallisesti varsin hyvin.Anna Wikman / Yle

Luonto tasaa suuresiintymää

Ruskomäntypistiäisellä on erilaisia luontaisia vihollisia, kuten viruksia ja loisia. Pajula kertoo tällä hetkellä leviävän monisärmiöviruksen työskentelevän toukkakannan romahduttamiseksi.

– Paikoin on saatu jo havaintoja kuolleista toukista. Osalla alueesta, jolla syömistä on esiintynyt suurissa määrin, toukkakanta romahtaa jo tämän kesän aikana. Voi kuitenkin olla, että suurimmaksi osaksi virus hoitaa kannan alas vasta ensi keväänä, Pajula arvioi.

Ensi vuonna odottavissa ei siis ole vastaavanlaista ennätysesiintymää, mutta toipuvatko syödyt männyt entisilleen?

– Toivottavasti toipuvat, täytyy muuten ottaa moottorisaha ja pistää ne kumoon, Harjula toteaa.

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

Lue lisää:

Havaintoja ruskomäntypistiäisestä ropisee nyt päivittäin – metsien mäntyjen lisäksi tuholaiselle maistuvat myös kotipihojen vuorimännyt