Krääsä ja virkamiesturismi pois, juomaksi kraanavettä – Suomi vetää omat EU-kokouksensa ilman pröystäilyä

Tiukka asia, hillitty vieraanvaraisuus ja ekologisuus ovat nyt in. Rihkamarahat Suomi lahjoittaa kokousmatkalentojen aiheuttamien päästöjen hyvittämiseen.

EU-puheenjohtajuus
Vettä kaadetaan karahvista.
Thomas Hagström / Yle

Suomi aloitti tänään EU:n puheenjohtajamaana – nyt kolmatta kertaa jäsenyytensä aikana.

Edessä on suuria poliittisia vääntöjä, mutta myös valtava kokousurakka.

Helsinkiin puheenjohtajuus tuo loppukesän ja syksyn aikana 6 ministerikokousta ja 90 virkamieskokousta. Niiden järjestämisestä vastaa valtioneuvoston kanslia.

Lisäksi useat ministeriöt järjestävät omia puheenjohtajuuteen liittyviä seminaareja ja konferensseja.

Brysselissä ja Luxemburgissa Suomi vetää jouluun mennessä 37 ministerikokousta, 40 suurlähettiläskokousta ja 1 500 virkamieskokousta. Nämä kokousjärjestelyt hoitaa ministerineuvoston Brysselin pääsihteeristö.

Likipitäen jokaiseen kokoukseen pitäisi löytää suomalainen puheenjohtaja. Virkamiesvoimien riittävyydestä vastaavat valtioneuvoston kanslia, ministeriöt ja Suomen Brysselin EU-edustusto.

Anja Laisi
"Vettä haluava saa Helsingin kokouksissa karahvista Suomen puhdasta ja raikasta hanavettä. Muovipullovettä meillä ei ole. Rakennamme kestävää kokouskulttuuria pieni askel kerrallaan, sanoo Suomen EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi.Thomas Hagström

Ei virkamiesturismia

Suomi korostaa kokousjärjestelyissään ekologisuutta ja kestävän kehityksen kokouskulttuuria.

Suomessa pidettävät kokoukset hoidetaan keskitetysti Helsingissä. Pääasiallinen kokouspaikka on Finlandia-talo. Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella kaikkiaan 21 paikkakuntaa sai oman kokouksen.

Ministeri- ja virkamieskokousten yhteydessä ei enää harrasteta hulppeata virkamiesturismia: ei oopperamatkoja, ei ruskamatkoja, ei laskettelumatkoja.

Karu pohjoismainen asiallisuus vienee Suomen taas maailmanluokan otsikoihin – ja kaiken kukkuraksi positiivisessa valossa.

Suomen EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi sanoo, että Suomi tekee nyt askeettisuudesta hyveen.

– Valtaosa EU-työstä on hyvin arkista puurtamista. Kokoukset ovat työkokouksia, ja monet niistä vain päivän tai parin mittaisia.

– EU-ammattilaiset ovat jopa helpottuneita suomalaisten käytännöllisestä tavasta hoitaa kokoukset tiiviinä ja asiallisina. Kukin sitten itse matkailee omin päin ja omilla rahoillaan minne haluaa.

Eu kokous
Katso A-studion juttu Suomen EU-kokousvalmisteluista.

Kokouskrääsä pois, rahat päästöhyvityksiin

EU-puheenjohtajamaat ovat perinteisesti jakaneet niin kokousvieraille kuin mediallekin hövelisti kaikenkarvaista krääsää.

Helsingistä niitä mauttomia kokoussolmioita ja -huiveja ei nyt saa kukaan – ei edes tyylikästä marikassia.

– Lahjoihin uppoaa EU-puheenjohtajuuskaudella kultakin isäntämaalta suuria summia. Me panemme ne rahat päästöhyvityksiin. Kompensoimme puolella miljoonalla eurolla kokousväen lentoliikennepäästöt.

Vettä haluava saa raakaa kraanavettä

Suomen kokouspöydissä ei juurikaan nähdä papereita, kopioita ja kopion kopioita.

– Pyrimme hoitamaan asioinnin sähköisesti aina, kun se suinkin on mahdollista. Monistevuoret alkavat ovat historiaa, Anja Laisi sanoo.

Kokouspaikoilla ei nähdä myöskään muovisia juomavesipulloja.

– Uusi kestävä kokouskulttuuri syntyy pienistä asioista.

– Suomessa on puhdas, erinomainen vesi. Siksi meillä ei tarjoilla enää pakattua vettä. Tarjoamme karahveissa suomalaista hanavettä.

Suomen kokousten ruokalistoilla on etupäässä kotimaista lähiluomua.

– Kokousvieraat ja media saavat meiltä laadukasta lähiruokaa. Onneksemme puheenjohtajakautemme osui vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Tarjoilemme kulloisenkin satokauden tuoreita tuotteita.

Lue myös: Suomi luotsaa eripuraista EU:ta puoli vuotta – Joutuvatko ilmastonsuojelu ja oikeusvaltion suojelu vastakkain?