Tehtaalla duunarin ja pomon erottaa jo kypärän väristä – pääluottamusmies Tytti Pernu ajaa Tornion tehtaalla 1400 teräksentekijän etua

Euroopan suurimman terästehtaan pääluottamusmiehen paikka on viime vuosina ollut tuulinen.

luottamusmiehet
Outokummun pääluottamusmies Tytti Pernu.
Tytti Pernu on Outokummun pääluottamusmiehenä yli 2000 teräksentekijän edunvalvoja. Hän tuntee niin duunarit kuin toimihenkilötAntti Heikinmatti / Yle

Outokummun Tornion terästehtaan sulatolla on kuumaa ja pölyistä, mutta yllättävän hiljaista, vaikka terästuotanto pyörii koko ajan. Vieraille tarkoitetun kulkuparven kaiteen yli näkee valtavien palkkien alapuolella taljoissa roikkuvat nostokoukut, joista jokainen on mopoauton kokoinen ja painaa vähintään ison pakettiauton verran.

Auringonvalo valkaisee sulattorakennuksen yläosissa leijailevan pölyn harmaiksi vinoiksi palkeiksi, kauempana loimottaa oranssina hehkuna valuastian eli senkan sisällä oleva 1600-asteinen sula teräs. Nenään tuntuu erikoinen, ilotulitusrakettien ruudinkäryä muistuttava tuoksu.

Kaikkea tätä ohjataan valvomohuoneen kallistettujen ikkunoiden takaa. Lattiatasolla ei enää läheskään aina näe yhtään työntekijää. On heitä silti: Tornion tehtailla parisen tuhatta.

Työntekijöihin tästä joukosta kuuluu noin 1400 ihmistä. Heidän etujaan vahtii pääluottamusmies Tytti Pernu.

Pernu on Tornion tehtaiden 51-vuotisen historian aikana ensimmäinen pääluottamusmieheksi valittu nainen.

“Me tarvitaan asentaja, eikä mitään akkaa”

Terästehtaan työntekijöiden pääluottamusmies valitaan vaaleilla kahden vuoden välein. Pernu tuli valituksi tehtävään talvella 38 äänen turvin. Edellinen pääluottamusmies Toni Keränen sai 233 ääntä, Pernu 271 ääntä.

Kampanjassa ei ollut kyse lasikattojen rikkomisesta. Ei, vaikka vaalikiertueensa aikana hän omien sanojensa mukaan saikin kuulla, että “me tarvitaan asentaja, eikä mitään akkaa”.

Kuumavalssaamolla häntä luultiin siivoojaksi.

– Istuin siinä hiljaa jonkun puolisen minuuttia ja kysyin osaston miehiltä, että tietävätkö he kuka minä olen. Sitten se porukan nuorin varovasti sanoi, että “ootko sie meijän uus siivooja”, Pernu muistelee nauraen.

Outokummun Tornion terästehtaan sulatto.
Lattiatasolla ei juuri työntekijöitä näy nykyaikaisella terästehtaalla. Iso osa työstä tapahtuu valvomoissa.Antti Heikinmatti / Yle

Pernu itse ohittaa “akoittelut” olankohautuksella. Fakta on silti, että teollisuustyöpaikat ovat yhä varsin miesvaltaisia työpaikkoja ja naisen valinta pääluottamusmieheksi perusteollisuuteen on vielä 2010-luvulla otsikkomateriaalia.

“Imatran terästehtaalla lasikatto rikottiin luottamusmiesvaalissa” otsikoi Demokraatti (siirryt toiseen palveluun), kun nykyinen SDP:n kansanedustaja Niina Malm valittiin Ovakon terästehtaan pääluottamusmieheksi vuonna 2016.

“Ensimmäinen nainen tehtävässä tehtaan historiassa” hehkutti Turun Sanomat (siirryt toiseen palveluun) viime marraskuussa Miia Kelseyn valintaa Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmieheksi.

Kahdenväristen kypärien väkeä

Sukupuoli ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole ollut se asia, mikä Tytti Pernun valinnassa on aiheuttanut eniten hämmennystä tehtaalla.

– Enemmän minun energiaani ja pähkäilyä on vienyt tämä minun synnillinen toimihenkilötausta.

Duunariyhteisössä ero toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä on yhä selvä: Outokummun Tornion tehtailla toimihenkilöiden kypärä on punainen, työntekijöiden kypärä keltainen.

Työntekijät paiskivat raskasta ja vaativaa työtä usein kolmessa vuorossa, yötä päivää: sulatolla, ferrokromitehtaalla, valssaamoilla ja kuonan käsittelyssä. Vaikka työturvallisuus on tehtailla huippuluokkaa, on moni työ silti yhä likaista, raskasta ja potentiaalisesti vaarallista.

Tuotannon työntekijät nimittelevät toisinaan hallintorakennusta ilkikurisesti “hajuvesipuoleksi”. Siellä työskentelevät ylempi johto ja erilaisten tukitoimintojen, kuten myynnin, taloushallinnon ja viestinnän ihmiset. He ovat yleensä toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä.

Toimihenkilöihin kuuluvia työnjohtajia on tietysti myös sinisissä tuotannon halleissa. Hekin pukeutuvat suojavaatteisiin ja turvakenkiin.

Pernun mukaan nuoremmat työntekijät ovat tässäkin uudistajia, eivätkä tee eroa työntekijäryhmien välillä niin selväksi. Kypärien värien yhtenäistämisestäkin on jo puhuttu.

Punaisia ja keltaisia suojakypäriä Outokummun Tornion terästehtaan ruokalan naulakossa.
Työntekijät ja toimihenkilöt erottaa Outokummun tehtaalla ja kaivoksella kypärän väristä: työntekijöiden kypärä on keltainen, toimihenkilöiden kypärä punainen.Antti Heikinmatti / Yle

Pernusta itsestään tuli aikanaan toimihenkilö täysin sattuman kautta.

Ennen Tornioon siirtymistään hän työskenteli Outokummun Kemin kaivoksen laboratoriossa. Vuonna 2010 työnantaja päätti tehdä laboratorion työntekijöistä toimihenkilöitä.

Tehtävät eivät muuttuneet, palkkakuitti jonkin verran, mutta asema rajoista tietoisessa työyhteisössä sitäkin enemmän.

– Varsinkin ne, jotka eivät minusta tykkää ovat käyneet muistuttamassa, että “muistathan Tytti sitten, että sinä olet nyt työntekijöiden asialla”, Pernu sanoo.

Nykyisessä tehtävässään näytteenkäsittelijänä Pernu kuuluu kuitenkin työntekijöihin, ei toimihenkilöihin.

Työ on likaista ja raskasta: kivien murskaamista, seulomista ja valmistelemista näytteiksi. Kypärä on keltainen, ja työssä tarvitaan hengityssuojaa, turvasaappaita ja suojalaseja.

Tytti Pernu pitelee pientä ferrokromimalmikiven kappaletta käsissään.
Varsinaisessa työssään näytteenkäsittelijänä Pernu murskaa ferrokromia ja esimerkiksi titaaninauhaa Outokummun Tornion terästehtaan näyteasemalla. Työ on pölyistä, meluista, mutta mieluista.Antti Heikinmatti / Yle

Sattumaluottamusmies joutui heti tiukkaan paikkaan

Tytti Pernun veti ammattiyhdistystoimintaan ja luottamusmieheksi hänen omien sanojensa mukaan sattuma.

– Minut kyllä ylipuhuttiin siihen todella vahvasti, että ei itsellä ollut mitään ajatusta lähteä. Olen kyllä ollut aina sellainen, että aukaisen suuni tilanteessa enkä jää sivuun, niin kai ne ajattelivat, että minä voisin siihen lähteä, Pernu muistelee.

Merkit kyllä taisivat olla selvät jo lapsuudessa: epäreiluus ja epätasa-arvo saivat hänet jo silloin näkemään punaista.

– Muistan elävästi vieläkin, kun olimme isovanhempien luona puusavotassa. Olisin halunnut sahata moottorisahalla, mutta mummo sanoi, että “naiset eivät moottorisahaan koske”. Se närkästytti minua älyttömästi.

Oulussa syntynyt Pernu vietti liikkuvan lapsuuden ja ehti käydä peruskoulua neljässä eri paikassa. Välitunneilla hän ei voinut sietää koulukaverien epäreilua käytöstä, kun he kiusasivat jotakuta toista ja meni väliin. Pernu “ei vain voinut kääntää selkää”.

Outokummun terästehtaan pääluottamusmies Tytti Pernu.
Puhelin on pääluottamusmiehellekin tärkeä työkalu. Pernun mielestä avoin asioista puhuminen on korvaamattoman tärkeää luottamusmiestoiminnassa.Antti Heikinmatti / Yle

Ensimmäisen kerran Pernu valittiin pääluottamusmieheksi Kemin kaivokselle vuonna 2005.

Luottamusmiesten tehtäviin ei aina ole helppoa löytää tekijöitä. Tehtäviä hoidetaan oman toimen ohella, eikä homma aina ole kovin kiitollista.

Tämän Pernukin sai heti tuta: samana vuonna aloitettiin Kemin kaivoksen historian ensimmäiset yt-neuvottelut.

– Siinä oli kyllä aika jyrkkä oppimiskäyrä. Välillä ajattelin, että mitäköhän tästäkin oikein tulee.

Neuvottelujen tuloksena Outokumpu päätti vähentää Tornion tehtaiden ja kaivoksen väkeä yhteensä kahdella sadalla. Protestina irtisanomisille ulos marssivat niin työntekijät kuin toimihenkilötkin.

24 vuoden työurastaan Pernu on ollut luottamusmiehen tehtävissä toistakymmentä vuotta.

Työnantajan tehtyä Pernusta toimihenkilön hän siirtyi pian toimihenkilöiden luottamusmieheksi. Siinä tehtävässä hän jatkoi siihen asti, kunnes vuoden 2017 toukokuussa siirtyi Tornion tehtaalle.

Ehdolle pääluottamusmieheksi häntä ei varsinaisesti pyytänyt kukaan.

– Ajattelin varmaankin vain, että olisin parempi kuin edeltäjäni, Pernu sanoo.

Outokummun Tornion tehtaat.
Outokummun terästehdas levittäytyy satojen hehtaarien alueelle Röyttän niemellä Torniossa. Etualan 800-metrinen kylmävalssaamo oli valmistuessaan Suomen pisin rakennus. Niemellä kulkee töissä yli kaksi tuhatta ihmistä.Antti Heikinmatti / Yle

Pahinta on, kun ei kuunnella

Pääluottamusmiehen tehtävä on Outokummulla päätoiminen. Siihen Tytti Pernulla on ollut totuttelemista.

– Jos kalenterissa on tyhjää, niin saan ihan itse päättää mitä teen. Se on välillä aika vaikeaa. Pitää ihan sanoa itselleen, että nyt se perse ylös penkistä ja liikkeelle. Hyvin helposti se ajatus on se, että tämä on minun toimisto ja täältähän minut löytää, Pernu sanoo.

Pernu onkin pyrkinyt aktiivisesti kiertämään eri osastoilla tapaamassa ihmisiä.

– Olen pitänyt kiinni siitä, että vähintään kerran viikossa käyn aina jollain osastolla. Merkkaan ne käynnit ylös ja koetan mahdollisimman tasapuolisesti käydä joka puolella, Pernu sanoo.

Outokummun Tornion terästehtaan valukoneen ohjaamossa istuvat Mika Saarela ja pääluottamusmies Tytti Pernu.
Tytti Pernu pyrkii säännöllisesti käymään kaikilla terästehtaan osastoilla. Mika Saarela tekee työvuoroaan valukoneen ohjaamossa.Antti Heikinmatti / Yle

Yritän tarjotella Pernulle, että luottamusmiestoiminta olisi jonkinlainen elämäntehtävä: missiona parantaa maailmaa työpaikka kerrallaan.

– Minun elämäntehtävänä on olla äiti! Pernu keskeyttää nauraen.

Pernu kuvailee paloaan yhteisten asioiden hoitamiseen hoivavietiksi.

– Ehkä minä vain laajennan sen omista lapsista työkavereihin. Jos jollakin on joku hätänä, niin haluan heti hoitaa sen asian kuntoon.

Jos Pernu saisi jotain muuttaa taikasauvan heilahduksella, hän toisi työyhteisöönsä lisää kuuntelemista. Hänen mukaansa erityisesti esimies- ja työnjohtoasemissa olevien pitäisi kuunnella työntekijöitä enemmän.

– Se on kaikkein pahin tilanne, että ei kuunnella. Koska ei kukaan jaksa kovin kauaa jankuttaa, jos sillä ei ole mitään vaikutusta. Sitten ollaan taas siinä tilanteessa, että tieto ei kulje: ei hyvässä eikä pahassa, Pernu harmittelee.

Pernun mielestä vuorovaikutustaitojen opettelua pitäisikin lisätä esimerkiksi insinöörikoulutuksessa. Työpaikoilla pitäisi olla myös valmius nykyistä nopeampaan reagointiin, mikäli johtajaksi valitun esimiestaidot eivät riitä.

– Koska aika usein se johtaa siihen, että työyhteisö oireilee. Tässä maailmassa, missä me nyt eletään, kestää aivan kohtuuttoman kauan ennen kuin siihen saadaan muutos.

Luottamusmies Tommi Sauvolainen ja pääluottamusmies Tytti Pernu Outokummun sulattorakennuksen läpi kulkevassa tunnelissa.
Sulattorakennuksen läpi johtaa jalankulkukäytävä, jossa tuulee aina. Myös pääluottamusmiehen paikka vaativassa työyhteisössä on ollut tuulinen viime vuosina.Antti Heikinmatti / Yle

Harva pääluottamusmies saa jatkopestin

Outokummun tehtaat Tornion Röyttässä levittäytyvät satojen hehtaarien alueelle. Heti aluetta lähestyttäessä horisontin täyttää Suomen pisimmäksi valmistuessaan mainittu rakennus, lähes 800 metriä pitkä kylmävalssaamo.

Siitä merelle asti niemi on Outokummun terästyöläisten eli kumpulaisten valtakuntaa.

Tehtaan ytimessä terässulaton läpi kulkee kapea jalankulkutunneli. Betonisessa käytävässä tuulee aina.

– Varsinkin talvipakkasella viimeistään tässä kyllä herää, sanoo Pernu.

Pääluottamusmiehen paikka on yhtä tuulinen: viime vuosina harva on pystynyt pitämään pestistä kiinni yhtä kautta pidempään. Kysyn mukanamme kävelevältä sulaton luottamusmieheltä Tommi Sauvolaiselta, mistä tämä johtuu.

– Tehtaan työväki on vaativaa. Jos pääluottamusmiehen toimintaan ei olla tyytyväisiä, se tehdään nopeasti tiettäväksi, viimeistään vaalissa, Sauvolainen sanoo.

Hän arvioi Pernun suoriutuneen tehtävästään toistaiseksi aivan kohtuullisesti. Pernu on “oppimiskäyrällä”, sanoo Sauvolainen.

Tytti Pernu itse sanoo, että ei ole ottanut asiasta paineita.

– Olen koko ajan sanonut, että tämä ensimmäinen valinta saattoi olla sattumaa. Jos puolentoista vuoden päästä tulen uudelleen valituksi, niin sitten voin sanoa että olen onnistunut.

Lue myös:

Sulatossa virtaa 1600-asteinen metalli – Katso 360-videolta, miten ruostumaton teräs syntyy

Terästehdas ei tullut Tornioon taistelutta – jaloterästä on tehty 40 vuotta Torniossa